Lue keskustelun säännöt.
Samassa yliopistossa oleva tyttö naureskelee minulle
09.03.2017 |
Olemme päälle parikymppisiä. En oikein ole löytänyt yliopistosta kavereita, mutta olen nyt jonkin aikaa liikkunut yhdessä porukassa, johon kuuluu lisäkseni muutama tyttö.
Tähän porukkaan kuuluu yksi tyttö, sanotaan nyt vaikka Kaisa, josta selvästi näen, ettei hän minusta pidä. Muut ovat ihan mukavia. Nyt olen jo useampaan kertaan huomannut kyseisen Kaisan naureskelevan minulle. Eli jos sanon tai teen jotain, kyseinen Kaisa alkaa huvittuneena virnuilla, ja yrittää peitellä hymyään tai kääntyy poispäin nauramaan. Yhdellä kerralla oli tyyliin kuolla nauruun, ja Kaisan kaveritkin kysyivät, että mitä nyt. Kaisan vastaus oli tyyliä "eeei mitään... :DDD".
Kerran myös saavuin koululle ennen luentoa, ja menin odottelemaan Kaisan ja erään toisen tytön lähettyville. Näin selvästi, kuinka Kaisa ja toinen tyttö katsoivat toisiaan huvittuneina, ja kääntyivät molemmat poispäin virnettä pidätellen.
Olin teini-iässä koulukiusattu, joten tunnistan kyllä tuon tyylisen naureskelun ja se tuntuu aikuisestakin pahalta. Mikä minussa on vikana? Tiedättekö, kun tossa tilanteessa alkaa oikeasti miettiä, että mitäs hittoa, onko mulla vessapaperia roikkumassa lahkeessa tai tyyliin joku tahra naamassa vai mistä on kyse? Olen mielestäni ihan normaali ulkoisesti, ja käyttäydyn fiksusti ja tavallisesti. Ei ole kyse siitäkään, että kuvittelisin koko jutun, koska en kuitenkaan näe jokaisen ihmisen nauraman minulle - vain Kaisan ja yhdessä tilanteessa mainitun toisen tytön.
Pidin ennen yliopistoa välivuosia töitä tehden, ja nyt tuntuu kuin olisin vajonnut takaisin teinielämään.
Kommentit (140)
82 minulla on samalnlainen kokemus aikanaan yliopistolta. Ja vielä luulin raukka että minussa on vika, kunnes myöhemmin tajusin että minussa ei ollut mitään vikaa vaan toinen oli outokäytöksinen. Voin ap:tä lohduttaa että joskus tämä on vain pahaa unta ja mikä ei tapa se vahvistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tästä tuli hyvin voimakkaasti mieleen tämä joulukuussa tehty keskustelu:
http://www.vauva.fi/keskustelu/2736394/outoa-hairintaa-yliopistossa-mui…
Lue kaikki ap:n kommentit, käytätte jopa samoja sanoja.
Kysy seuraavaksi reippaasti että "mikäs kehitysvamma sinulla on?"
Vierailija kirjoitti:
Seuraavan kerran kun kikattelee ilman syytä, niin kysy mikä diagnoosi hänellä on.
Jos vastaa ettei mitään, niin kehota käymään lääkärillä, koska todennäköisesti sellaisen tulee saamaan. Kun ei ole ihan terveen merkki joka kerta naureskella tyhjään kuin joku mielipuoli.
Tai sitten kysyt hymyillen, että mitäs hauskaa tällä kertaa teki se mielikuvitusystävä, jota me muut emme kykene näkemään?
No kiitti tästä. Olen itse ns. tyhjännauraja, eli hihitän ilman syytä. Kenellekään en halua nauraa, mutta joskus hirnun tahattomasti. Olen jo työelämässä, ja tämä on noloa kun työpaikalla koko ajan naurattaa ilman syytä. Diagnoosia ei ole, bitch.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seuraavan kerran kun kikattelee ilman syytä, niin kysy mikä diagnoosi hänellä on.
Jos vastaa ettei mitään, niin kehota käymään lääkärillä, koska todennäköisesti sellaisen tulee saamaan. Kun ei ole ihan terveen merkki joka kerta naureskella tyhjään kuin joku mielipuoli.
Tai sitten kysyt hymyillen, että mitäs hauskaa tällä kertaa teki se mielikuvitusystävä, jota me muut emme kykene näkemään?
No kiitti tästä. Olen itse ns. tyhjännauraja, eli hihitän ilman syytä. Kenellekään en halua nauraa, mutta joskus hirnun tahattomasti. Olen jo työelämässä, ja tämä on noloa kun työpaikalla koko ajan naurattaa ilman syytä. Diagnoosia ei ole, bitch.
No oletko käynyt psykiatrilla edes? Ei millään pahalla mut esimerkiksi arpergerin oireyhtymään kuuluu nauraminen tilanteissa joissa muut ei näe mitään hauskaa. Mutta voi olla normaaliakin
Kyllästynyt katse, kulmien kohotus, silmien pyöräytys tmv., ja eikun takaisin asiaan. Tai jos ei myönnä nauravansa millekään, niin totea "koittaisit käyttäytyä".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seuraavan kerran kun kikattelee ilman syytä, niin kysy mikä diagnoosi hänellä on.
Jos vastaa ettei mitään, niin kehota käymään lääkärillä, koska todennäköisesti sellaisen tulee saamaan. Kun ei ole ihan terveen merkki joka kerta naureskella tyhjään kuin joku mielipuoli.
Tai sitten kysyt hymyillen, että mitäs hauskaa tällä kertaa teki se mielikuvitusystävä, jota me muut emme kykene näkemään?
No kiitti tästä. Olen itse ns. tyhjännauraja, eli hihitän ilman syytä. Kenellekään en halua nauraa, mutta joskus hirnun tahattomasti. Olen jo työelämässä, ja tämä on noloa kun työpaikalla koko ajan naurattaa ilman syytä. Diagnoosia ei ole, bitch.
No oletko käynyt psykiatrilla edes? Ei millään pahalla mut esimerkiksi arpergerin oireyhtymään kuuluu nauraminen tilanteissa joissa muut ei näe mitään hauskaa. Mutta voi olla normaaliakin
Reps. Miksi iloinen ja nauravainen ihminen menisi psykiatrille?
Vierailija kirjoitti:
No oletko käynyt psykiatrilla edes? Ei millään pahalla mut esimerkiksi arpergerin oireyhtymään kuuluu nauraminen tilanteissa joissa muut ei näe mitään hauskaa. Mutta voi olla normaaliakin
Ootkos sää yksi niistä valopäistä jotka on siirtynyt diagnosoimaan aspergeria joka toisella vastaantulijalla kun narsismi alkaa olla jo vähän last season?
Mulla on asperger, ja voin kertoa et erikoisissa tilanteissa nauramisesta ei ole niitä juttuja mistä diagnoosi tippuu. Huono käytös ei ylipäätään ole aspergerin oire eikä tunnusmerkki. Sen sijaan keittiöpsykologisointi on aika selkeä typeryyden merkki, sille kannattais ehkä tehdä jotain ennen kun nolaat itsesi livenä. Meillä oikeilla aspergereilla (Suomessa kymmeniä tuhansia) on elämä ihan tarpeeks rankkaa ilman että sunlaiset hyypiöt levittelee perusteettomia ennakkoluuloja ympäriinsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seuraavan kerran kun kikattelee ilman syytä, niin kysy mikä diagnoosi hänellä on.
Jos vastaa ettei mitään, niin kehota käymään lääkärillä, koska todennäköisesti sellaisen tulee saamaan. Kun ei ole ihan terveen merkki joka kerta naureskella tyhjään kuin joku mielipuoli.
Tai sitten kysyt hymyillen, että mitäs hauskaa tällä kertaa teki se mielikuvitusystävä, jota me muut emme kykene näkemään?
No kiitti tästä. Olen itse ns. tyhjännauraja, eli hihitän ilman syytä. Kenellekään en halua nauraa, mutta joskus hirnun tahattomasti. Olen jo työelämässä, ja tämä on noloa kun työpaikalla koko ajan naurattaa ilman syytä. Diagnoosia ei ole, bitch.
No oletko käynyt psykiatrilla edes? Ei millään pahalla mut esimerkiksi arpergerin oireyhtymään kuuluu nauraminen tilanteissa joissa muut ei näe mitään hauskaa. Mutta voi olla normaaliakin
Reps. Miksi iloinen ja nauravainen ihminen menisi psykiatrille?
Yksin jatkuvasti naurava on hieman eri asia ja niinhän se sananlaskukin kertoo; hulluilla on halvimmat huvit. Moneen mielen sairauteen voi kuulua yksin hirnuminen. Näkee tai kuulee sellaista mitä muut eivät esimerkiksi. Mutta jos muita oireita ei ole ja selviät hirnumatta kokoustilanteet tai teet sellaista työtä missä jatkuva hirnuminen on ok niin ei kai siinä sitten mitään, jatka samaan malliin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No oletko käynyt psykiatrilla edes? Ei millään pahalla mut esimerkiksi arpergerin oireyhtymään kuuluu nauraminen tilanteissa joissa muut ei näe mitään hauskaa. Mutta voi olla normaaliakin
Ootkos sää yksi niistä valopäistä jotka on siirtynyt diagnosoimaan aspergeria joka toisella vastaantulijalla kun narsismi alkaa olla jo vähän last season?
Mulla on asperger, ja voin kertoa et erikoisissa tilanteissa nauramisesta ei ole niitä juttuja mistä diagnoosi tippuu. Huono käytös ei ylipäätään ole aspergerin oire eikä tunnusmerkki. Sen sijaan keittiöpsykologisointi on aika selkeä typeryyden merkki, sille kannattais ehkä tehdä jotain ennen kun nolaat itsesi livenä. Meillä oikeilla aspergereilla (Suomessa kymmeniä tuhansia) on elämä ihan tarpeeks rankkaa ilman että sunlaiset hyypiöt levittelee perusteettomia ennakkoluuloja ympäriinsä.
Joo en teille mitään pahaa halua ja anteeksi että vertasin tuota yksin hirnujaa teihin aspergereihin, ei ollut tarkoitus loukata. Mutta oikeasti se on tosiasia että aspergereilla saattaa olla ns. väärissä tilanteissa nauramista. Ihan tutkimustenkin mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koulukiusaaja ei muutu vaikka ikää tulee. Tuleva työpaikkakiusaaja.
En jaksanut lukea koko keskustelua, mutta voisin lyödä vetoa, että kysessä on kasvatustieteellinen tiedekunta ja luokanopettajaksi opiskelevat. Kohtasin itse lauman "Kaisoja" siellä enkä sopeutunut ennen kuin löysin mieheni ja hänen kauttaan sain fiksuja kavereita. OKL on nykään koulukiusaajien yliopisto. Valitettavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
82 minulla on samalnlainen kokemus aikanaan yliopistolta. Ja vielä luulin raukka että minussa on vika, kunnes myöhemmin tajusin että minussa ei ollut mitään vikaa vaan toinen oli outokäytöksinen. Voin ap:tä lohduttaa että joskus tämä on vain pahaa unta ja mikä ei tapa se vahvistaa.
Noin sanoi Nietzschekin ja kuoli syfilikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seuraavan kerran kun kikattelee ilman syytä, niin kysy mikä diagnoosi hänellä on.
Jos vastaa ettei mitään, niin kehota käymään lääkärillä, koska todennäköisesti sellaisen tulee saamaan. Kun ei ole ihan terveen merkki joka kerta naureskella tyhjään kuin joku mielipuoli.
Tai sitten kysyt hymyillen, että mitäs hauskaa tällä kertaa teki se mielikuvitusystävä, jota me muut emme kykene näkemään?
No kiitti tästä. Olen itse ns. tyhjännauraja, eli hihitän ilman syytä. Kenellekään en halua nauraa, mutta joskus hirnun tahattomasti. Olen jo työelämässä, ja tämä on noloa kun työpaikalla koko ajan naurattaa ilman syytä. Diagnoosia ei ole, bitch.
Ehkä pitäisi olla. Ei tuo ihan normaaliakaan ole?
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea koko keskustelua, mutta voisin lyödä vetoa, että kysessä on kasvatustieteellinen tiedekunta ja luokanopettajaksi opiskelevat. Kohtasin itse lauman "Kaisoja" siellä enkä sopeutunut ennen kuin löysin mieheni ja hänen kauttaan sain fiksuja kavereita. OKL on nykään koulukiusaajien yliopisto. Valitettavasti.
Voi jessus, vieläkö ne yliopistossakin ovat niin lapsellisia, että jatkaavat kiusaamista??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seuraavan kerran kun kikattelee ilman syytä, niin kysy mikä diagnoosi hänellä on.
Jos vastaa ettei mitään, niin kehota käymään lääkärillä, koska todennäköisesti sellaisen tulee saamaan. Kun ei ole ihan terveen merkki joka kerta naureskella tyhjään kuin joku mielipuoli.
Tai sitten kysyt hymyillen, että mitäs hauskaa tällä kertaa teki se mielikuvitusystävä, jota me muut emme kykene näkemään?
No kiitti tästä. Olen itse ns. tyhjännauraja, eli hihitän ilman syytä. Kenellekään en halua nauraa, mutta joskus hirnun tahattomasti. Olen jo työelämässä, ja tämä on noloa kun työpaikalla koko ajan naurattaa ilman syytä. Diagnoosia ei ole, bitch.
Ehkä pitäisi olla. Ei tuo ihan normaaliakaan ole?
Minua on mm. lyöty liiallisen nauramisen takia. Kumpi on normaali, minä vai lyöjä? Kivaa tää tasapäistäminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seuraavan kerran kun kikattelee ilman syytä, niin kysy mikä diagnoosi hänellä on.
Jos vastaa ettei mitään, niin kehota käymään lääkärillä, koska todennäköisesti sellaisen tulee saamaan. Kun ei ole ihan terveen merkki joka kerta naureskella tyhjään kuin joku mielipuoli.
Tai sitten kysyt hymyillen, että mitäs hauskaa tällä kertaa teki se mielikuvitusystävä, jota me muut emme kykene näkemään?
No kiitti tästä. Olen itse ns. tyhjännauraja, eli hihitän ilman syytä. Kenellekään en halua nauraa, mutta joskus hirnun tahattomasti. Olen jo työelämässä, ja tämä on noloa kun työpaikalla koko ajan naurattaa ilman syytä. Diagnoosia ei ole, bitch.
Se nyt on normaalia, että väsyneenä naurattaa kun esim. tulee mieleen jokin hauska juttu tai vaikka väsyneenä luet jonkun asian väärin yms.
Mutta jos taas olet 24/7 jatkuvasti kuolemassa nauruun, niin herättäähän se jo vähän kysymyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seuraavan kerran kun kikattelee ilman syytä, niin kysy mikä diagnoosi hänellä on.
Jos vastaa ettei mitään, niin kehota käymään lääkärillä, koska todennäköisesti sellaisen tulee saamaan. Kun ei ole ihan terveen merkki joka kerta naureskella tyhjään kuin joku mielipuoli.
Tai sitten kysyt hymyillen, että mitäs hauskaa tällä kertaa teki se mielikuvitusystävä, jota me muut emme kykene näkemään?
No kiitti tästä. Olen itse ns. tyhjännauraja, eli hihitän ilman syytä. Kenellekään en halua nauraa, mutta joskus hirnun tahattomasti. Olen jo työelämässä, ja tämä on noloa kun työpaikalla koko ajan naurattaa ilman syytä. Diagnoosia ei ole, bitch.
Ehkä pitäisi olla. Ei tuo ihan normaaliakaan ole?
Minua on mm. lyöty liiallisen nauramisen takia. Kumpi on normaali, minä vai lyöjä? Kivaa tää tasapäistäminen.
No kumpikaan teistä ei ole ihan terve. Tosin ymmärrän ennemmin sitä lyöjää, kun sillä on varmaan ollut syynsä provosoitua. Luulin siis, että nauroit hänelle? Mutta sinä naurat ihan muuten vaan, ilman mitään syytä?
Ja bitchitteletkin vielä.
voi veetu kun ketuttaa tuommoiset kaisat! Joo, se on valitettavasti harhaluulo että kaikissa ihmisissä tapahtuisi jotakin kypsymistä vielä 20-vuotiaina, kun jotkut jää ikuisiksi ajoiksi sinne jonnekin 10-vee tasolle. Yliopisto ei tosiaankaan ole mikään suojasatama näiltä kaisoilta...
Itsellä ei ihan vastaavasta ole kokemusta, mutta omilta opiskeluajoilta tulee mieleen yksi tyttö, joka keräsi "oman porukan" täysin mielivaltaisesti ympärilleen. Oli monelle päällisin puolin asiallinen ja mukava, mutta myöhemmin kävi ilmi että puhui kaikista, siis aivan kaikista (jopa tyypeistä jotka luulivat olevansa tämän tytön kavereita) tosi paljon p*skaa! Jos erehtyi/joutui istumaan tämän tytsyn kanssa samassa ruokapöydässä tms., ja yritti viritellä keskustelua, niin tämä ignoorasi aivan täysin, puhui päälle, vaihtoi puheenaihetta, kohteli aivan kuin olisin ollut ilmaa. Tämä kaksinaamainen toki valmistui tavoiteajassa, oli muutenkin sellainen "jämpti ja tehokas kympintyttö", joka kuitenkin oli sosiaalisesti aivan hirviö. Sellainen, että ensin hymyilee jollekulle ja moikkaa ja heti perään haukkuu saman tyypin jollekin "kaverilleen". ("lupasin tehdä sen kanssa sen työn, se on ihan hirvee tyyppi, en tiiä miten kestän"). Lisäksi jossakin illanistujaisissa oli pokkana ihmetellyt erään "kaverinsa" samaa hyvää tenttiarvosanaa, ihmetellen muille että "miten se on voinu saada niin hyvän, sehän on siis...ihan tyhmäkin ja hirvee?!". Ja ikää tosiaan oli silloin jo 20+.
Onneksi, siis onneksi itse löysin omat ystäväni, niin ei tarvinnut tuota tyyppiä sietää oikeastaan fuksivuoden ja pakollisten yhteisten opintojen jälkeen yhtään. En osaa sinulle ap sanoa kuin tsemppiä! Ja kuten muutkin ovat täällä sanoneet, kannattaa seuraavan kerran huomauttaa ko. virnuilijalle että mikä on?
(itseäni harmittaa kun en aikoinani itse arkana ja sen verran ujona pystynyt mitenkään reagoimaan tuon kirjoittamani tyypin käytökseen. Muuten kuin siis kummastelemalla ja ahdistumalla, samalla miettien että tuollaisetko tässä maassa pärjää?)