Lue keskustelun säännöt.
Miksei siitä puhuta avoimesti ja tarpeeksi, miten brutaali asia raskaus ja synnytys on naisen vartalolle?
07.03.2017 |
Miksi alapään repeämisiä, kipua ym. asioita piilotellaan ja kaunistellaan?
Kommentit (407)
Siis mä olen varmaan tyhmä, mutta mistä noita riskejä löytää? Millä hakusanoilla löytyy parheiten? Esim "synnytyskomplikaatiot" hakusana antaa lähinnä artikkeleita, joissa todetaan ettei ihmiset tiedä riskejä.
Kun tiedän että synnytys voi aiheuttaa kohdun laskeuman voin hakea siitä lisätietoja, mutta en ole koskaan aiemmin kuullut että häntäluu voi murtua synnytyksessä ja aika moni täällä sellaisenkin on maininnut..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Katkera kirjoitti:
Löysä emätin, rinnat arvoiset ja roikkuvat säkit, vatsalihakset erillään, suonikohjuja alaraajan sinisenään, peräpukamat...You name it! Olen surullinen että kroppani on ollut pilalla kaksikymppisestä asti. Kovasti tulevia äitejä syyllistetään ja varoitellaan tulevista laskemista, ikäänkuin se todellinen syy olisi kenenkään laiskuus (Vrt. synnyttämättömät naiset)
Sairaaloiden kätilöillä ja lääkäreillä ei tunnu hommat olevan hallussa vielä nykyäänkään, synnytys tuntuu olevan kaaosta edelleen ja omaa kroppaa ja synnytystä koskevia asioita salaillaan, esim. repeämisiä ja sitä mitä siellä alapäässä tapahtuu. Muistan yhdestä synnytyksestäni sen lääkärin ilmeen kun näki alapääni ja joutui sitä alkaa harsimaan kasaan. Siltä se myös tuntuu, on tikkailtu mistä sattuu ja vedetty riekaleita yhteen mistä on saatu. Kivusta viis, minulle huudettiin että olisin HILJAA kun kiemurtelin tuskissani, kun alkoivat tikkaamaan episiotomiahaavaa ihan tuosta vaan.
Virtsateissä on jotain häikkää, ristiselkää koskee joka helvetin päivä, yhdynnästä ei tule löysyyden takia yhtään mitään. Nämä kaikki synnytysten takia. Mielestäni synnyttäneiden kaikki vauriot tulisi korjata yhteiskunnan varoin automaattisesti. KAIKKI VAURIOT jotka ovat seurausta raskaudesta tai synnytyksestä.
Nyt joutuu lähes jokainen nainen kärsimään jotenkin saatettu ajan lapsensa maailmaan, eikä ketään kiinnosta. Lääkärit ovat nihkeitä lähettämään korjaustöihinsuksiin, vähättelevät ihan järjestään näitä ongelmia. Suosittelisin joka mieslääkärille melonia pyllystä ulos kerran elämässään. Mitäpä sitä sitten jälkiä korjaamaan. Kotiin vaan .
No on ne yhdynnät kuitenkin onnistuneet kun useampi synnytys nyt takana. Ja aikamoista marttyyriutta läpikäydä niitä monta jos keho kuuluu niihin harvinaisiin jotka kärsivät synnytyksestä huomattavasti (esim. ne pahat repeämät, yleisyys 0.5% synnytyksistä) Ohis.
Vierailija kirjoitti:
Oon ihan samaa mieltä, ihan kuin se ois tabu jotenkin kun ottaa puheeksi että hei koko vartalo, oma itse ja identiteettikin sitä myöten muuttuu kun tulee raskaaksi!! Miksei saisi olla katkera ja vittuuntunut raskauden tuomiin fyysisiin muutoksiin. Pitäiskö jotenkin vaan tyytyä tähän ja olla hiljaa, kun hei mähän oon nyt raskaana. Ei se lapsen tulo kaikkea korvaa (siis fyysisiä negatiivisia muutoksia) vaikka kuinka jotkut niin yrittääkin väittää. Joo, ja odotan ensimmäistä lasta, joka ei todellakaan ollut suunniteltu. Kauhusta kankeana odotan tulevaa synnytystä.
Muista sitten tarpeeksi usein muistuttaa tenavaasi siitä miten hän oli täysi vahinko ja pilasi sun vartalon ja elämän!
Vierailija kirjoitti:
Katkera kirjoitti:
Löysä emätin, rinnat arvoiset ja roikkuvat säkit, vatsalihakset erillään, suonikohjuja alaraajan sinisenään, peräpukamat...You name it! Olen surullinen että kroppani on ollut pilalla kaksikymppisestä asti. Kovasti tulevia äitejä syyllistetään ja varoitellaan tulevista laskemista, ikäänkuin se todellinen syy olisi kenenkään laiskuus (Vrt. synnyttämättömät naiset)
Sairaaloiden kätilöillä ja lääkäreillä ei tunnu hommat olevan hallussa vielä nykyäänkään, synnytys tuntuu olevan kaaosta edelleen ja omaa kroppaa ja synnytystä koskevia asioita salaillaan, esim. repeämisiä ja sitä mitä siellä alapäässä tapahtuu. Muistan yhdestä synnytyksestäni sen lääkärin ilmeen kun näki alapääni ja joutui sitä alkaa harsimaan kasaan. Siltä se myös tuntuu, on tikkailtu mistä sattuu ja vedetty riekaleita yhteen mistä on saatu. Kivusta viis, minulle huudettiin että olisin HILJAA kun kiemurtelin tuskissani, kun alkoivat tikkaamaan episiotomiahaavaa ihan tuosta vaan.
Virtsateissä on jotain häikkää, ristiselkää koskee joka helvetin päivä, yhdynnästä ei tule löysyyden takia yhtään mitään. Nämä kaikki synnytysten takia. Mielestäni synnyttäneiden kaikki vauriot tulisi korjata yhteiskunnan varoin automaattisesti. KAIKKI VAURIOT jotka ovat seurausta raskaudesta tai synnytyksestä.
Nyt joutuu lähes jokainen nainen kärsimään jotenkin saatettu ajan lapsensa maailmaan, eikä ketään kiinnosta. Lääkärit ovat nihkeitä lähettämään korjaustöihinsuksiin, vähättelevät ihan järjestään näitä ongelmia. Suosittelisin joka mieslääkärille melonia pyllystä ulos kerran elämässään. Mitäpä sitä sitten jälkiä korjaamaan. Kotiin vaan .No on ne yhdynnät kuitenkin onnistuneet kun useampi synnytys nyt takana. Ja aikamoista marttyyriutta läpikäydä niitä monta jos keho kuuluu niihin harvinaisiin jotka kärsivät synnytyksestä huomattavasti (esim. ne pahat repeämät, yleisyys 0.5% synnytyksistä) Ohis.
Onnistuneet MIEHELLE.
t. Eri
se on luonnollista, kunnes 1900 luvulla ajatukset suuntautuivat yksilökeskeisyyteen ehkäisy yleistyi maailma maallistui lapsia ei nähty lahjana sodan jälkeen radikaalimpaa muutosta vaika tutkimuksia on tehty terveelle naiselle synnytys ei ole luonnottomuus on 15+ synnyttäneitäkin ja hyväkuntoisia. kaikki on yksilöstä kiinni. ei ne eläimet ole sen kummempia valittajia, ihmisellä vain on semmonen luonne hyvään hekumaan ja helppouteen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jep jep, kerropa tuo sellaiselle, jolla on alapäässä kahden reiän sijasta synntyksen takia nykyään yksi reikä. "Joo, nyt vaan jumppaa sit hei!"
Please, get your head out of your ass.[/quote]
Kuule. Sellaista ei ole.
Nämä huuhaat on pahoja. Joku vielä uskoo[/quote]
Kuule, kyllä sellaisia on. Vaivalla on nimi: fistula. Yleinen edelleen kehitysmaissa, joissa ei saatavilla kunnollista hoitoa synnytysvaurioihin. Johtaa usein naisen eristämiseen muusta yhteisöstä.
Minusta on hämmentävää, miksi naisen seksuaalisuuteen vaikuttavia ongelmia edelleen tässäkin ketjussa ilmenneillä tavoilla vähätellään ja vielä toisten naisten puolesta!
Emme elä enää 1900-lukua ja arvo on minusta syntyvän lapsen terveyden ohella tämän äidin terveys. Miksi vauva pitää asettaa etusijalle? Eikö vauvallakin ole oikeus onnelliseen ja tyytyväisen äitiin, samoin äidillä oikeus valita itse haluamansa synnytystapa.
Olen melko varma että sektiot tulevaisuudessa vääjäämättä lisääntyvät ainakin niillä, joilla se ei ole rahasta kiinni. Olisin minäkin voinut elää hankaavien häpyhuulteni kanssa kärvistellen mutta komplikaatioriskeistä huolimatta kävin napsaisemassa häiritsevät liikapalat pois yksityisesti. Ihan vain mukavuudenhalusta.
Alatiesynnytykseen liittyy sellaisia riskejä, joita en halua ottaa eikä kellään ole oikeutta arvostella omaa käsitystäni riskien mittakaavaasta. Seksuaalisuus on henkilökohtainen asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hitsi kun pitäisi jaksaa kirjoittaa alatiesynnytyksen puolustuspropagandasta kunnon tutkimustietoon viittaava mielipidekirjoitus! Tästä aiheesta puhutaan ihan liian vähän.
Uskon että keskimäärin alatiesynnytys on turvallisempi tapa jos puhutaaan kuolemanriskistä. Minusta hyvä elämänlaatu on kuitenkin arvo sekin ja se tunnutaan tästä aiheesta keskusteltaessa tyystin unohtavan.
Vierailija kirjoitti:
Oma kokemus:
Synnytyksestä voi seurata niin ihme juttuja ettei niitä löydä edes googlettamalla. Sekin oli jo noloa etten voinut pidätellä ilmaa, jos oli paskahätä, vessan oli paras olla lähellä. Mutta se jota en löytäny mistään, oli ongelma pissatessa. Kun istuin pöntöllä, pissa suihkusi lattialle! Kyllä, ylöspäin! En tietenkään kehdannut kysyä neuvolassa missä vika, saati sitten tutuilta onko heillä ollut vastaavaa. Asia luojan kiitos parani ajan kanssa mutta monet itkuiset vessareissut piti läpikäydä sitä ennen. Mitään korjaustoimenpiteitähän ei tehdä koska olen niin nuori että saatan tehdä vielä lisää lapsia. Ongelma on myös ettei uloste tule ulos ilman emättimen puolelta auttamista. Kun sekstaillaan miehen kanssa, peräaukko pullistuu ulospäin niin että kädellä joutuu työntämään takaisin ettei ole kakkahädän tuntua. Kukaan ei tiedä näistä, ei edes mieheni, ihmettelee vain miksen halua seksiä useammin. En voi kertoa, johan siinä menee halut lopullisesti toisella.. välilihaa minulla on jälellä sentti, tikkaukset repesi osastolla eikä niitä enää paranneltu. Häntäluu murtui eka synnytyksess, episiotomia leikattiin häpyhuuleen, ei välilihaan päin. En istunut kovalle alustalle vuosiin. Häpeän valtavasti näitä vammoja enkä uskalla kertoa kun pelkään ettei minua oteta taaskaan vakavasti.
Ja kaikista näistä vioista huolimatta koen että olen suhteellisen hyvin selvinnyt, synnytykset oli nopeita ja helppoja.
Miten niin ei löydy googlettamalla? Laskeumaltahan tuo kuulostaa. Miksi ihmeessä et ole puhunut asiasta gynellä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hitsi kun pitäisi jaksaa kirjoittaa alatiesynnytyksen puolustuspropagandasta kunnon tutkimustietoon viittaava mielipidekirjoitus! Tästä aiheesta puhutaan ihan liian vähän.
Uskon että keskimäärin alatiesynnytys on turvallisempi tapa jos puhutaaan kuolemanriskistä. Minusta hyvä elämänlaatu on kuitenkin arvo sekin ja se tunnutaan tästä aiheesta keskusteltaessa tyystin unohtavan.
Otatko huomioon myös sen syntyvän lapsen elämänlaadun? Tsekkaapa esim. meta-analyysit joissa havaittu sektiolasten suurempi lihavuusriski myöhemmässä elämässä alatiesynnytyksen kokeneisiin nähden. Lihavuuteen kun vaikuttavat suolistomikrobit jotka jäävät siirtymättä äidiltä lapselle leikkauksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen lapseton nuori nainen mutta tämä ahdistaa muakin. On oikeasti helvetin pelottavaa, miten täydellisen ulapalla aikuiset miehet (jopa jo omia lapsia saaneet!!) voivat olla siitä millainen trauma synnytys on naiselle. Tämä oikeasti johtaa miesten ruusuiseen ja väheksyvään käsitykseen raskaudesta, synnytyksestä, imetyksestä ja koko paskasta palautumisesta. Jossain tv-sarjoissa kyllä näytetään miten äiti karjuu ja ponnistaa, mutta ei koskaan, IKINÄ, näytetä miten vaikka sulkijalihas repeäisi niin pahasti, ettei edes kuudella (siis _kuudella_) korjausleikkauksella saisi vaivaa täysin korjattua. Ja kyllä, tämä esimerkki on elävästä elämästä. Sukulaiseni lapsi on nyt melkein 9-vuotias ja silti äidin elämää rajoittaa, hankaloittaa ja aiheuttaa noloja tilanteita se, että hän ei kykene kontrolloimaan suolensa toimintaa.
Kysykääpä joltain random ukolta, osaako sanoa mikä on 15-19-vuotiaiden yleisin kuolinsyy maailmassa, ja mihin tapahtumaan kuolee 830 naista joka ikinen päivä maailmassa. Ei muuten varmasti osaa vastata.
Eniten tää vituttaa mua siksi, koska raskaudesta ja synnytyksestä puhuttaessa julkisuudessa keskitytään oikeasti ainoastaan siihen, kuinka nopeasti äiti palautuu raskaudesta. Oma äitini sanoi pitäneensä ihan hulluna kun näki ensimmäistä kertaa "ooh tämä tyttö synnytti vain 3h 24 min sitten, katso kuvat täydellisestä catwalk-kunnosta!11!!11"-otsikoita ensimmäisen kerran. Kun itse tulin tähän maailmaan 90-luvun alussa ei kyllä sellaista ollut... Asettaa jotenkin ihan kohtuuttomasti paineita.
Niin synnytyskuolleisuus on yleistä maailmassa niissä maissa, missä terveydenhuolto on ylipäänsä alkeellista. Meillä kuolee vuosittain 1-3 kun synnytyksiä on kuitenkin 50000 kpl. Tuohon tilastoon laksetaan myös itse raskaudesta johtuvat komplikaatiot ja synnytyksen jälkeiset. Meillä hoidetaan tosi tehokkaasti kaikki raskaudesta johtuvat vaivat, siksi siellä neuvolassa ravataan (liiankin) usein. Isompi riski on kuolla vaikka kauppareissulla.
Samaa mieltä olen tuosta palautumishehkutuksesta. Se nyt ei ole ollenkaan mikään pääasia, että pitäisi alkaa heti miettimään miten saisi häivytettyä ne raskauden merkit. Ihan turhaa. Jokainen palautuu tai ei palaudu ihan omalla tavallaan.
Palautumishehkutuksen ja sen ettei vaivoista puhuta seurauksena erkaantuneet vatsalihakset saattavat jäädä erilleen jos aloittaa treenaamisen liian aikaisin. Siitäkin pitäisi puhua ja varoittaa naisia sen sijaan että syyllistetään jos ei heti ole takaisin samassa kunnossa.
Missä tynnyrissä te oikein olette eläneet? Vai mistä johtuu, että minä, joka en ole koskaan ollut edes raskaana tai synnyttänyt, olen törmännyt tietoon esim. tuosta, että vatsalihaksia ei saa alkaa treenata liian aikaisin? Kuin myös olen tiennyt sen, että ponnistaessa synnytyspöydälle saattaakin tulla vauvan sijaan kakka. Tai, että lantionpohjanlihaksia pitäisi treenata, vaikka ei olisi raskaanakaan, jotta välttyisi tulevaisuudessa laskeumilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jep jep, kerropa tuo sellaiselle, jolla on alapäässä kahden reiän sijasta synntyksen takia nykyään yksi reikä. "Joo, nyt vaan jumppaa sit hei!"
Please, get your head out of your ass.
Kuule. Sellaista ei ole.
Nämä huuhaat on pahoja. Joku vielä uskoo
Kuule, kyllä sellaisia on. Vaivalla on nimi: fistula. Yleinen edelleen kehitysmaissa, joissa ei saatavilla kunnollista hoitoa synnytysvaurioihin. Johtaa usein naisen eristämiseen muusta yhteisöstä.
Kyllä, fistula on tietyissä afrikanmaissa hyvinkin yleistä. Syynä eivät ole niinkään synnytykset vaan kulttuurilliset erityispiirteet:
http://www.womenundersiegeproject.org/blog/entry/what-its-like-to-cover…
Ja näistä kulttuueillisista erityispiirteistä saadaan jo vähitellen nauttia täällä suomessakin:
http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/julman-raiskauksen-tuomiot-ennallaan/…
"Erään tiedon sekä osion aloituksessa olleen tiedon mukaan saksilla on tehty seuraavanlaista väkivaltaa:
"Miehet olivat afrikkalaisia. He leikkasivat saksilla naisen vaginan ja peräaukon välisen lihan, jotta tämä menettäisi kyvyn pidättää ulosteitaan. Tämä on tapana Afrikassa. Näin he pystyvät häpäisemään naisen, ja merkitsemään hänet haisevaksi hylkiöksi joka ei enää kelpaa kenellekään (eikä tule vahingossa raiskatuksi uudelleen)."
"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hitsi kun pitäisi jaksaa kirjoittaa alatiesynnytyksen puolustuspropagandasta kunnon tutkimustietoon viittaava mielipidekirjoitus! Tästä aiheesta puhutaan ihan liian vähän.
Uskon että keskimäärin alatiesynnytys on turvallisempi tapa jos puhutaaan kuolemanriskistä. Minusta hyvä elämänlaatu on kuitenkin arvo sekin ja se tunnutaan tästä aiheesta keskusteltaessa tyystin unohtavan.
Otatko huomioon myös sen syntyvän lapsen elämänlaadun? Tsekkaapa esim. meta-analyysit joissa havaittu sektiolasten suurempi lihavuusriski myöhemmässä elämässä alatiesynnytyksen kokeneisiin nähden. Lihavuuteen kun vaikuttavat suolistomikrobit jotka jäävät siirtymättä äidiltä lapselle leikkauksessa.
Jos olet tutkinut asiaa, olet tätmännyt tapaan, jolla nämä suolistobakteerit saadaan siirrettyä lapselle myös sektiossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ketä hittoa rassaa alapään rumuus? Kuka viitsii peilin kanssa tihrustaa itseään kun on poimuja liikaa? Itse olen menossa vatsalihasten korjausleikkaukseen, ihan kunnalliselle puolelle, kun repesivät ja sain napatyrän. Toinen synnytys imukupilla...Lapsiani en vaihtaisi silti vaikka saisin täydellisen kropan tilalle. Liian monta vuotta pelkäsin synnytyksiäkin, kyllä muutama kymmenen miljoonaa on selvinnyt siitä ennen itseäni eikä onneksi tarvinnut synnyttää missään lehmänkakkamajassa ympärileikattuna poppamiehen avulla😨
^^
Kukaan tässä ketjussa ei ole valittanut alapäässä rumuuden olevan harmituksensa pääasiallisin aihe. Jos lusikalla annettu, kauhalla ei voi ottaa. En siksi kehota edes opettelemista lukemaan.
Jos turvallisuudesta puhutaan, niin itse asiassa sektio on vauvalle turvallisempi. Hänhän syntyy nopeasti lääkärien käsiin, ainut mikä jää puuttumaan on emättimen bakteerifloora.
Sen sijaan äidille leikkauksen tuomat riskit ovat isommat.
Alatiesynnytyksessä lapsi voi juuttua synnytyskanavaan tmv.,josta voi olla seurauksena hapenpuutetta ja esim. Cp-vamma.
Jos vauva on sopivan pieni suhteessa äidin lantioon ja kaikki menee hyvin, niin tottakai alatiesynnytys on turvallisempi.
Mutta harvoin suunnitellussa sektiossa tapahtuu mitään komplikaatioita. Vähemmän kuin alatiesynnytyksessä, koska haavakin on hallitusti tehty.
Vierailija kirjoitti:
Minusta on hämmentävää, miksi naisen seksuaalisuuteen vaikuttavia ongelmia edelleen tässäkin ketjussa ilmenneillä tavoilla vähätellään ja vielä toisten naisten puolesta!
Emme elä enää 1900-lukua ja arvo on minusta syntyvän lapsen terveyden ohella tämän äidin terveys. Miksi vauva pitää asettaa etusijalle? Eikö vauvallakin ole oikeus onnelliseen ja tyytyväisen äitiin, samoin äidillä oikeus valita itse haluamansa synnytystapa.
Olen melko varma että sektiot tulevaisuudessa vääjäämättä lisääntyvät ainakin niillä, joilla se ei ole rahasta kiinni. Olisin minäkin voinut elää hankaavien häpyhuulteni kanssa kärvistellen mutta komplikaatioriskeistä huolimatta kävin napsaisemassa häiritsevät liikapalat pois yksityisesti. Ihan vain mukavuudenhalusta.
Alatiesynnytykseen liittyy sellaisia riskejä, joita en halua ottaa eikä kellään ole oikeutta arvostella omaa käsitystäni riskien mittakaavaasta. Seksuaalisuus on henkilökohtainen asia.
Jos oikeasti ei kykene laittamaan vauvan etua omansa edelle ne lapset kannattaa jättää tekemättä. Synnytyksen jälkeen joutuu monta vuotta priorisomaan lasta joka ei kykene itsestään huolehtimaan ilman jonkun aikuisen apua. Olkaa mieluummin onnellisia naisia ilman lapsia ja antaa niiden lasten syntyä muihin koteihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep jep, kerropa tuo sellaiselle, jolla on alapäässä kahden reiän sijasta synntyksen takia nykyään yksi reikä. "Joo, nyt vaan jumppaa sit hei!"
Please, get your head out of your ass.
Kuule. Sellaista ei ole.
Nämä huuhaat on pahoja. Joku vielä uskoo
Kuule, kyllä sellaisia on. Vaivalla on nimi: fistula. Yleinen edelleen kehitysmaissa, joissa ei saatavilla kunnollista hoitoa synnytysvaurioihin. Johtaa usein naisen eristämiseen muusta yhteisöstä.
Kyllä, fistula on tietyissä afrikanmaissa hyvinkin yleistä. Syynä eivät ole niinkään synnytykset vaan kulttuurilliset erityispiirteet:
http://www.womenundersiegeproject.org/blog/entry/what-its-like-to-cover…
Ja näistä kulttuueillisista erityispiirteistä saadaan jo vähitellen nauttia täällä suomessakin:
http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/julman-raiskauksen-tuomiot-ennallaan/…
"Erään tiedon sekä osion aloituksessa olleen tiedon mukaan saksilla on tehty seuraavanlaista väkivaltaa:
"Miehet olivat afrikkalaisia. He leikkasivat saksilla naisen vaginan ja peräaukon välisen lihan, jotta tämä menettäisi kyvyn pidättää ulosteitaan. Tämä on tapana Afrikassa. Näin he pystyvät häpäisemään naisen, ja merkitsemään hänet haisevaksi hylkiöksi joka ei enää kelpaa kenellekään (eikä tule vahingossa raiskatuksi uudelleen)."
"
Pitkittyneen synnytyksen seurauksena syntyneestä fistulasta kärsii eri lähteiden mukaan 1-2 milj. naista. Opiskelun voi aloittaa esim. täältä: https://www.fistulafoundation.org/what-is-fistula/.
Ei pidä sekoittaa sotarikoksia ja raiskauksia synnytysvaurioihin. Viittauksesi "kulttuurieroihin" tässä kohtaa on vähintäänkin idiotismia.
Vierailija kirjoitti:
Jos turvallisuudesta puhutaan, niin itse asiassa sektio on vauvalle turvallisempi. Hänhän syntyy nopeasti lääkärien käsiin, ainut mikä jää puuttumaan on emättimen bakteerifloora.
Sen sijaan äidille leikkauksen tuomat riskit ovat isommat.
Alatiesynnytyksessä lapsi voi juuttua synnytyskanavaan tmv.,josta voi olla seurauksena hapenpuutetta ja esim. Cp-vamma.Jos vauva on sopivan pieni suhteessa äidin lantioon ja kaikki menee hyvin, niin tottakai alatiesynnytys on turvallisempi.
Mutta harvoin suunnitellussa sektiossa tapahtuu mitään komplikaatioita. Vähemmän kuin alatiesynnytyksessä, koska haavakin on hallitusti tehty.
"27 prosenttia keisarileikatuista naisista kärsi komplikaatiosta leikkauksen tai sen jälkeisen sairaalahoidon aikana. 10 prosentilla komplikaatio oli vakava, Pallasmaa sanoo"
Onko nuo prosentit pieniä? Perustuvat Suomen synnytysosastojen tuloksiin
Suomenkielinen juttu terve.fi Alatiesynnytys turvallisinta – keisarileikkauksen riskejä ei ymmärretä, väitöskirja Pallasmaa N 2014. Turun yliopisto.
Ymmärrän täysin, jos et halua avautua terveysongelmistasi, mutta kysyisin, millaisia ongelmia sinulle on jäänyt. Kysyn tätä siksi, koska mietin mietin mahdollista raskautta. Minulla on useita terveysongelmia ja myös mahdollista raskausmyrkytystä ennakoivia riskitekijöitä, joten kysyn tätä siksi. Olen samaa mieltä kanssasi, että raskaus on valtava rasitus naisen keholle. Haluaisin valtavasti lapsia, mutta minun täytyy ottaa huomioon faktat.
Toivon sinulle kaikkea hyvää ja että terveysongelmasi saataisiin edes jotenkin hallintaan. Onneksi lääketiede kehittyy koko ajan.