Miksei siitä puhuta avoimesti ja tarpeeksi, miten brutaali asia raskaus ja synnytys on naisen vartalolle?
Miksi alapään repeämisiä, kipua ym. asioita piilotellaan ja kaunistellaan?
Kommentit (407)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeen kipuja ja repeämisiä? Miten ne liittyy raskauteen ja synnytykseen sen kummemmin kuin nilkan tai polven repeämät urheiluun? Synnytyskivut eivät yleensä ole pysyviä, ja niistä synnytyskivuistahan puhutaan vaikka kuinka paljon!
Eikö repeämät ole komplikaatioita? Ei minulla ainakaan kuusi kertaa synnyttäneenä ole mitään kipuja tai repeämisiä. Lapsetkin potria neli-viisikiloisia.
KOSKA MINULLA EI NIIN EI VOI MUILLAKAAN!!!
Lue mistä puhutaan ennen kuin kommentoit, kiitos.
Kyllä v---u luin!
Otsikko väittää, että raskaus ja synnytys ON brutaalia. !!!!
No ei v--u ole! Se on aivan normaalia elämää!
Tai sitten kaikki elämä on brutaalia. Että tsemiä sinnekin.
Itselläni ei jäänyt kuin kosmeettisia haittoja, mutta kyllä nekin harmittaa. Ja sitten hävettää kun pienet asiat harmittaa, kun oikeasti jollain jää kipuja pysyvästi, ulosteen pidätyskyky menee tms kauheaa.
Mutta on se vähän surullista katsoa itseään peilistä, kun 27-vuotiaana näyttää mummolta kropan puolesta. Riippuvat, pitkät tissit. Vyötärö mennyttä mutta sen alle on jäänyt pulleat läskijenkkakahvat vaikken ole ylipainoinen. Roikkuva tyhjä vatsanahka riippuu häpykummun päällä ja alavatsa pömpöttää tekipä mitä vaan. Takapuolikin muuttui jotenkin "mummopyllyksi", sellaiseksi littanaksi ja neliömäiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeen kipuja ja repeämisiä? Miten ne liittyy raskauteen ja synnytykseen sen kummemmin kuin nilkan tai polven repeämät urheiluun? Synnytyskivut eivät yleensä ole pysyviä, ja niistä synnytyskivuistahan puhutaan vaikka kuinka paljon!
Eikö repeämät ole komplikaatioita? Ei minulla ainakaan kuusi kertaa synnyttäneenä ole mitään kipuja tai repeämisiä. Lapsetkin potria neli-viisikiloisia.
KOSKA MINULLA EI NIIN EI VOI MUILLAKAAN!!!
Lue mistä puhutaan ennen kuin kommentoit, kiitos.
Kyllä v---u luin!
Otsikko väittää, että raskaus ja synnytys ON brutaalia. !!!!
No ei v--u ole! Se on aivan normaalia elämää!
Tai sitten kaikki elämä on brutaalia. Että tsemiä sinnekin.
Eli luit vain otsikon. Tämän kyllä huomasi. Silti jää kysymys miksi piti kommentoida vain sen perusteella? Jos olisi vaivautunut lukemaan edes vähän keskustelua olisi huomannut että joka sivulla on jo toi sama kommentti.
Meillä synnytysvalmennuksessa noin neljä vuotta sitten oli kyllä varsin rempseä tuore äiti kertomassa oman synnytystarinansa ja vastaamassa kysymyksiin. Hän kertoili hämmentävän avoimesti (en kyllä itse olisi pystynyt) niin ulostamisesta kesken synnytyksen, repeämistään ja jälkivuodosta. Jutut eivät kuitenkaan olleet mitään pelottelua, hän oli varsin asiallinen.
Mielestäni jälkitarkastuksessa pitäisi kiinnittää enemmän huomiota toipumisneuvontaan ja äidin omaan arvioon tilastaan. Terveyskeskuslekurin suorittama tarkastus oli aika kovakouraista ja tylyä. Lekurin mielestä haavat olivat parantuneet mallikelpoisen hyvin, vaikka minusta arpi kiristi ja veti. Kiristää edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska se ei ole. Se on asia, johon naisen vartalo on luotu. Toki toisilta se sujuu paremmin kuin toisilta, mutta mitään brutaalia synnytyksessä ja raskaudessa ei kyllä ole.
Nahkamöykky kasvaa sisälläsi, vatsasi venyy äärimmilleen, loinen vääntyilee, kääntyilee ja elää sinun kauttasi. Tuntien kiduttavan poltteen jälkeen rääkyvä, verinen loinen pitää puskea sormen mentävästä ruumiinaukosta repeilyn, huudon, paskan ja veren säestämänä. Kyllä raskaus ja synnytys nyt vaan ovat objektiivisesti rumaa, brutaalia ja monella tapaa inhottavaa. Miten luonto onkaan luonut näin oksettavan systeemin.
Uskokaa tai älkää mutta se menee niin kuin raamatussa luvataan. Naiselle hän sanoi:- Minä teen suuriksi sinun raskautesi vaivat, ja kivulla sinä olet synnyttävä lapsesi. Ihan kuulkaas syntiin lankeemuksen seuraus. Tämä olisi paratiisi ellei ihminen olisi langennut. Eikä se muuksi muutu.
Musta tuntuu näin vapaaehtoisesti lapsettomana että siitä ei puhuta kovin paljoa tai "kaunistellaan" siksi että ei se lapseen verrattuna oo kauhea asia jos kroppa vähän repeilee ja venyy. Kai?
Ainakin toivoisin että kaikki lapsia hankkivat haluais niitä lapsia niin paljon että hyväksyy ne muutokset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeen kipuja ja repeämisiä? Miten ne liittyy raskauteen ja synnytykseen sen kummemmin kuin nilkan tai polven repeämät urheiluun? Synnytyskivut eivät yleensä ole pysyviä, ja niistä synnytyskivuistahan puhutaan vaikka kuinka paljon!
Eikö repeämät ole komplikaatioita? Ei minulla ainakaan kuusi kertaa synnyttäneenä ole mitään kipuja tai repeämisiä. Lapsetkin potria neli-viisikiloisia.
KOSKA MINULLA EI NIIN EI VOI MUILLAKAAN!!!
Lue mistä puhutaan ennen kuin kommentoit, kiitos.
Kyllä v---u luin!
Otsikko väittää, että raskaus ja synnytys ON brutaalia. !!!!
No ei v--u ole! Se on aivan normaalia elämää!
Tai sitten kaikki elämä on brutaalia. Että tsemiä sinnekin.
Eli luit vain otsikon. Tämän kyllä huomasi. Silti jää kysymys miksi piti kommentoida vain sen perusteella? Jos olisi vaivautunut lukemaan edes vähän keskustelua olisi huomannut että joka sivulla on jo toi sama kommentti.
Luin kyllä "tekstinkin", huomasit varmaan itsekin, ettei se muuta asiaa mihinkään suuntaan. Otsikko on jopa pidempi kuin "teksti".
Mitäs laittoi niin tyhmän otsikon. Valheella on yleensä hyvä aloittaa keskustelu, jos haluaa paljon vastauksia, mutta jos haluaa oikeutta niin kannattaa pysyä asiassa. Niin paitsi tietenkin jos haluaa "oikeutta".
Hyvä kun mainitsit että nimenomaan NAISEN vartalolle. Muutenhan joku voisi luulla, että puhutaan synnyttäneistä miehistä.
Vierailija kirjoitti:
Musta tuntuu näin vapaaehtoisesti lapsettomana että siitä ei puhuta kovin paljoa tai "kaunistellaan" siksi että ei se lapseen verrattuna oo kauhea asia jos kroppa vähän repeilee ja venyy. Kai?
Ainakin toivoisin että kaikki lapsia hankkivat haluais niitä lapsia niin paljon että hyväksyy ne muutokset.
Ahaa eli jos ulosteenpidätys kyky menee. Mutta olisi hoidettavissa leikkauksella, niin leikkaukseen ei tule mennä vaan hyväksyä asia koska lapsi on kuitenkin ihana?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musta tuntuu näin vapaaehtoisesti lapsettomana että siitä ei puhuta kovin paljoa tai "kaunistellaan" siksi että ei se lapseen verrattuna oo kauhea asia jos kroppa vähän repeilee ja venyy. Kai?
Ainakin toivoisin että kaikki lapsia hankkivat haluais niitä lapsia niin paljon että hyväksyy ne muutokset.Ahaa eli jos ulosteenpidätys kyky menee. Mutta olisi hoidettavissa leikkauksella, niin leikkaukseen ei tule mennä vaan hyväksyä asia koska lapsi on kuitenkin ihana?
No en usko ettei edellisessä kommentissa ihan tuota tarkoitettu. Lähinnä kosmeettisia ja vähän isompia ongelmia. Niitä mistä täälläkin on kerrottu, joihin ei saa apua tai jolle ei voi mitään. Olen aika varma että jos pidätyskyky menee niin siihen saa apua. Minäkin olen lapseton, tosin vasta 20 mutta en halua lapsia, enkä minä ole kuullut kauheasti mitään komplikaatioista synnyttäneiltä. Vasta sitten kun minun serkkuni sai lapsen, kuulin rehellisesti mitä se tekee kropalle, vaikka hänellä synnytys meni ilmeisesti hyvin, hän kumminkin repesi. Parantunut siitä hyvin, enään on vain jäänyt lähinnä kosmeettisia vaivoja. Mutta juurikin se ettei riskeistä tai muutoksista kerrota tarpeeksi, ellei sitten ole jo paksuna. Kyllä minä haluaisin ihan rehellisesti tietää mitä raskaus ja synnytys voisi tehdä keholleni, jos lapsia haluaisin. Nyt minun rehellisin tietoni on tullut serkultani ja vauva palstalta :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musta tuntuu näin vapaaehtoisesti lapsettomana että siitä ei puhuta kovin paljoa tai "kaunistellaan" siksi että ei se lapseen verrattuna oo kauhea asia jos kroppa vähän repeilee ja venyy. Kai?
Ainakin toivoisin että kaikki lapsia hankkivat haluais niitä lapsia niin paljon että hyväksyy ne muutokset.Ahaa eli jos ulosteenpidätys kyky menee. Mutta olisi hoidettavissa leikkauksella, niin leikkaukseen ei tule mennä vaan hyväksyä asia koska lapsi on kuitenkin ihana?
Joo, en tietenkään tarkoittanut tuota, tai että vaikka kroppaansa ei saisi leikellä tai mitä vaan synnytyksen jälkeen. Rauhoitu.
näin kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska se ei ole. Se on asia, johon naisen vartalo on luotu. Toki toisilta se sujuu paremmin kuin toisilta, mutta mitään brutaalia synnytyksessä ja raskaudessa ei kyllä ole.
Nahkamöykky kasvaa sisälläsi, vatsasi venyy äärimmilleen, loinen vääntyilee, kääntyilee ja elää sinun kauttasi. Tuntien kiduttavan poltteen jälkeen rääkyvä, verinen loinen pitää puskea sormen mentävästä ruumiinaukosta repeilyn, huudon, paskan ja veren säestämänä. Kyllä raskaus ja synnytys nyt vaan ovat objektiivisesti rumaa, brutaalia ja monella tapaa inhottavaa. Miten luonto onkaan luonut näin oksettavan systeemin.
Uskokaa tai älkää mutta se menee niin kuin raamatussa luvataan. Naiselle hän sanoi:- Minä teen suuriksi sinun raskautesi vaivat, ja kivulla sinä olet synnyttävä lapsesi. Ihan kuulkaas syntiin lankeemuksen seuraus. Tämä olisi paratiisi ellei ihminen olisi langennut. Eikä se muuksi muutu.
Ja sitten enkelo ja viisahat miekkoiset sannoivat notta karmiasti kipuloiden on viisahudenhammaksesi poistettavan ja kynnyksehen kompastuessa varpahasi murrettavan. Näin ompi ihmiskunteloinen tuhohoon tuomihittu kun froueli hetelmää haukkasi.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kun mainitsit että nimenomaan NAISEN vartalolle. Muutenhan joku voisi luulla, että puhutaan synnyttäneistä miehistä.
No kyllä meidän isännälle tuli raskauden, synnytyksen ja ekojen vauvakuukausien myötä useampi lisäkilo ja tummat silmänaluset. Kyllä siitäkin pitää voida puhua.
koska yleisellä tasolla asiasta jankuttaminen ei asiaa auta,
korkeintaan pahentaa tilanetta. jokainen aivollinen
olio ymmärtää kyllä verraja siihen mikä on yleisesti
hyväksyttyä ja mikä ei.
ja se että et osaa laueta henkisesti vielä ja näät seksipainotteisesti
maailman, ei tee sinusta huonompaa miestä, vaikka henkisellä puolella
siihen varaa olisikin.
Voi olla ylläri mutta eivät kaikki ole märkänä 24/7 vaikka
kuinka ajatus kiehtoisi juuri nyt.
Keskustelun voisi siis kiteyttää niin, että on itsekästä haluta minimoida riskit alapäänsä pysyvälle vaurioitumiselle.
Lapsen aikaansaaman ilon tulee korvata mahdollinen tyytymättömyys mikäli seksuaalisuuttaan ei lapsen jälkeen ole mahdollista toteuttaa entisen kaltaisena ja hyväksi havaituilla tavoilla.
Jos virtsan- ja ulosteenpidätyksessä on ongelmia tai/ja arvet kiristävät, hiljainen kärsimys on ainoastaan todiste äidinrakkaudesta.
Kiitos. Olen entistä iloisempi siitä, ettei minun tarvitse käydä samanlaista keskusteluja hiekkalaatikolla tai neuvolassa. Lapsia en tälläiseen yhteiskuntaan halua.
Miten ihmeessä jollekin aikuiselle ihmiselle voi olla niin paljon väliä miltä näyttää. Jos vatsanahka on löysä ja rinnat roikkuu niin mitä sitten!?!? Mä en tajua ollenkaan! Eikö henkiset asiat ole paljon tärkeämpiä elämässä. Toki jos synnytyksessä tulee komplikaatioita ja pysyviä vaurioita niin se on tosi kurjaa. Nämä ovat kuitenkin suhteellisen harvinaisia eikä nuoria naisia saisi tällaisilla liikaa pelotella. Minulla kolme raskautta ja synnytystä eikä mitään vaivoja ole jäänyt ja kroppakin tuntuu omalta vaikka ehkä vähän löysyyttä enemmän onkin. Se tosin johtuu omasta laiskuudestani kun ei kiinnosta urheilla tai laihduttaa järjettömästi. Seksi tuntuu jopa paremmalta synnytysten jälkeen. Synnytyskivutkin ovat vain hetkellisiä ja niistäkin selviää ilman kivunlievitystä kun vain päättää niin. Kyllä lasten saaminen on riippurintojen arvoista =D
Koska ei kaikille tule repeämisiä tai kipuja!
Ihan mielenkiinnosta - te jotka olette sitä mieltä että riskeistä puhuminen on turhaa pelottelua, oletteko myös sitä mieltä ettei esim. leikkaukseen menevälle ihmiselle tule kertoa leikkaukseen liittyvistä riskeistä?
No johan on vihapuhetta! Faktatkin aivan hukassa. Onko tällainen ajattelu normaalia, tervettä se ei ole, ehkä jopa rikollista.
Eikö joku jo saanut tuomionkin siitä, että nimitteli jotain ihmisryhmää loisiksi?