teinille ei riitä mikään

Meillä saa 50€ kuussa, mutta maksetaan vaatteet ja koulutarpeet omasta pussista. Käyttää tuota lähinnä bensoihin ja varaosiin moottoripyörässään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en saanut koskaan mitään. Ei silloin edes osattu vaatia kun kuitenkin perusasioista vanhemmat piti huolen. Miksi pitäisi olla koko ajan rahaa käytössä? Sitä saa sitten kun menee töihin.

Koska rahan käyttöä pitää opetella, ettei sössi asioitaan sitten kun aikuisten oikeasti sitä rahaa saa. Vähän niin kuin kysyisi miksi autolla ajamista pitää harjoitella, oppiihan sitä sitten liikenteessä.

Mäkään en saanut koskaan mitään. Vanhemmat osti mitä tarvitsi ja mihin suostuivat. Olen silti osannut raha-asiani hoitaa. Ei se mitään ydinfysiikkaa ole, tai mitään tekemistä jonka oppimiseen tarvii toistoja. Se on ihan puhdasta matematiikkaa, logiikkaa ja maalaisjärkeä. Jos näitä ei ole, ei siinä mikään harjoittelu auta.

Vierailija kirjoitti:

Voi helvetti mitä kulutuskäyttäytymistä nuorille opetetaan ja hyväksytään! Ai niin, mitä vanhemmat edellä, sitä nuoret perässä. Meillä on tiukkaa taloudellisesti, vaikka miehellä on hyvä palkka. Tietenkin kaiken syypää olen minä, koska olen työtön. Ollaan jouduttu rajoittamaan perustellusti teinien vaatimuksia, vaikka riitoja, huutoa, yms. seuraakin. Esim. ulkona syöminen on tosi kallista - mun mielestä turhaa, koska teini saa kotona suht hyvää ruokaa.

Mutta vaikka olisinkin töissä ja meillä olisi taloudellisesti vakaampi tilanne - niin silti en opettaisi, sallisi ja hyväksyisi rahan törsäämistä "huvitteluun", etenkään säännönmukaisesti. Mun mielestä säästäväisyys on hyve - kuten toinen teineistäni säästää tällä hetkellä pitkään ulkomaanmatkaan kesällä - ja kaikenlainen hedonistinen kulutus turhaa. Vanhemmat antavat mallin.  Meitä ei voi ainakaan syyttää tuhlailusta; on saatu talo, auto, muutama perhematka, teinien harrastukset ja vaatteet maksettua, koska ollaan oltu säästäväisiä, kohtuullisia, taloudellisia. Ylimääräistä kulutusta en hyväksy. Sitä ovat kyllä sushipaikoissa syömiset, yms.

Aika ankeaa lapsesi elämä.. Ikinä eivoi kavereiden kanssa istua kahvilassa kun "äiti ei hyväksy turhia huvituksia!!" huoh. Sitten pummaa kavereilta.

No mulle äiti siirtää tilille 200€ kuussa. Mun mielestä sais olla kyl enemmänki. Ostan karkkia ja sipsii ja leluja niillä rahoilla T. 11-v poika

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teini tekee satunnaista työkeikkaa harrastukseensa liittyen, ja kesätöiden hakuun toki kannustetaan. Näkisin kuitenkin, että koulu on lukukauden aikana etusijalla, eikä ns. normaalin nuoren elämään tarvittavia summia tarvitse omalla työllä ansaita, vaan kyllä me vanhemmat se kustannetaan. Sitä nyt haarukoin, että mikä on yleisesti ottaen kohtuullinen summa teini-ikäiselle.

ap

Mieti, mitä tekisit kympillä viikko? 

Et juuri mitään, eikö vain? Eli tuo edellä mainittu 150 tuntuu kohtuulliselta käyttörahalta, jonka sitten vapaavalintaisesti voi käyttää palveluihin tai tuotteisiin. 

No, neljällä kympillä kuussa kävisin vaikka kerran kuussa leffassa (lippu+karkit 20 e), pari kertaa kahvilla (a´ 5 e) ja kerran hampurilaisella (10 e).  150 e pelkkiin huvituksiin kuulostaa minusta hurjalta.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ton ikänen menee sitten töihin jos haluaa törsätä lisää. Ite 24 ja mulla ees ollut viikko/kuukausirahaa. Äiti antoi sillon tällöin rahaa koska en ikinä pyytänyt mitään mut kaiken kustansin itse. Pilalle hemmoteltu?

Jos sinulla on ollut noin kurjaa, niin miksi muilla pitäisi olla? On muitakin kuin köyhiä tässä maassa ja saahan se näkyä myös lasten elintasossa. Ei se mitään "pilalle hemmottelua" ole. 

Vastaan tapaasi kommentoida: "Älkää jakako tätä maata kahtia..."    Adolf Ehrnrooth.

Vierailija kirjoitti:

Ei meillä ole mitään tiettyä summaa. Pyytää kun tarvitsee. Joskus saa tädiltään vähän rahaa jouluna.

Erittäin pihi ja järkevä on.

Minulla oli sama systeemi ollessani teini ja se tuntui huonolta silloin ja vielä huonommalta nykyään. Kun rahan saannissa ole säännöllisyyttä, omaa kulutustaan ei voi suunnitella. Sain rahaa (jos sain) vain jotain välitöntä tarvetta varten, minkä kautta totuin, että en voi itse päättää kulutuksestani ja rahat menevät saman tien kun ovat tulleetkin. Myös pyytäminen alkoi tuntua häpeälliseltä ja tunne laajeni koskemaan muutakin kuin rahaa. Myöhemmin kun minulla oli itse ansaittua rahaa, oli kauhean vaikea sitä kuluttaa ja jokaisesta ostoksesta tuli huono omatunto. Edelleen koetan päästä siitä irti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ton ikänen menee sitten töihin jos haluaa törsätä lisää. Ite 24 ja mulla ees ollut viikko/kuukausirahaa. Äiti antoi sillon tällöin rahaa koska en ikinä pyytänyt mitään mut kaiken kustansin itse. Pilalle hemmoteltu?

Jos sinulla on ollut noin kurjaa, niin miksi muilla pitäisi olla? On muitakin kuin köyhiä tässä maassa ja saahan se näkyä myös lasten elintasossa. Ei se mitään "pilalle hemmottelua" ole. 

Vastaan tapaasi kommentoida: "Älkää jakako tätä maata kahtia..."    Adolf Ehrnrooth.

Aa jos naapurilla ei ole rahaa niin itsekkin pitää pihistellä? Menisivät töihin.

Jos ap korotat vanhemman lapsen kk-rahaa vaikka siihen kuuteenkymppiin, niin korota samalla  sen nuoremman rahaa, vaikka hänelle nykyinen hyvin riittääkin - vaikka viiteenkymppiin niin korotus on suunnilleen samassa suhteessa. Muuten häntä ikään kuin rangaistaan siitä että hän käyttää rahaa tarkasti! Laittakoon sitten vaikka enemmän säästöön, ja sehän voi olla opetus vanhemmallekin, että kas kun pikkusisaruksella jää noin paljon säästöön, pitäisiköhän minunkin säästää.

Tämän 150 euroa antava: 

Meidän nuorella on muitakin menoja, käy konserteissa, toisten synttäreillä (tietysti vie tuomisia), käy välillä vaikka uimassa tai pelaamassa sulkista ja sitten pizzalla jne. 

Kyllä tällaista on monta kertaa viikossa. Ja minusta saa ollakin. 

Ihan ahdistaa tuon yhden lapsen tilanne, joka ei kuulemma ole käyttänyt vuosikausiin rahaa ollenkaan mihinkään omaan. 

Täällä kiivasti alapeukutettiin käsitystä siitä, että tällianen nuori on syrjäytynyt. Mutta minä uskon, että koko juttu ei ole totta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ton ikänen menee sitten töihin jos haluaa törsätä lisää. Ite 24 ja mulla ees ollut viikko/kuukausirahaa. Äiti antoi sillon tällöin rahaa koska en ikinä pyytänyt mitään mut kaiken kustansin itse. Pilalle hemmoteltu?

Jos sinulla on ollut noin kurjaa, niin miksi muilla pitäisi olla? On muitakin kuin köyhiä tässä maassa ja saahan se näkyä myös lasten elintasossa. Ei se mitään "pilalle hemmottelua" ole. 

Kuka sanoi että mulla olisi ollut kurjaa? Mä olisin saanut kyllä rahaa, JOS OLISIN PYYTÄNYT. Mutta mut onkin kasvatettu järkeväksi ja fiksusti rahaa käyttäväksi ihmiseksi joka ei levitä kaikkea heti kun palkkapäivä tulee (jota 90% tuntuu tekevän kun valitetaan ettei ole rahaa ja luottotiedot menee) En ole tällä hetkellä edes töissä ja silti rahaa jää tuistakin yli vaikka kuinka paljon, koska OSAAN KÄYTTÄÄ RAHAA FIKSUSTI. Tällä AVPn teinillä ei taida olla toivoakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi helvetti mitä kulutuskäyttäytymistä nuorille opetetaan ja hyväksytään! Ai niin, mitä vanhemmat edellä, sitä nuoret perässä. Meillä on tiukkaa taloudellisesti, vaikka miehellä on hyvä palkka. Tietenkin kaiken syypää olen minä, koska olen työtön. Ollaan jouduttu rajoittamaan perustellusti teinien vaatimuksia, vaikka riitoja, huutoa, yms. seuraakin. Esim. ulkona syöminen on tosi kallista - mun mielestä turhaa, koska teini saa kotona suht hyvää ruokaa.

Mutta vaikka olisinkin töissä ja meillä olisi taloudellisesti vakaampi tilanne - niin silti en opettaisi, sallisi ja hyväksyisi rahan törsäämistä "huvitteluun", etenkään säännönmukaisesti. Mun mielestä säästäväisyys on hyve - kuten toinen teineistäni säästää tällä hetkellä pitkään ulkomaanmatkaan kesällä - ja kaikenlainen hedonistinen kulutus turhaa. Vanhemmat antavat mallin.  Meitä ei voi ainakaan syyttää tuhlailusta; on saatu talo, auto, muutama perhematka, teinien harrastukset ja vaatteet maksettua, koska ollaan oltu säästäväisiä, kohtuullisia, taloudellisia. Ylimääräistä kulutusta en hyväksy. Sitä ovat kyllä sushipaikoissa syömiset, yms.

Aika ankeaa lapsesi elämä.. Ikinä eivoi kavereiden kanssa istua kahvilassa kun "äiti ei hyväksy turhia huvituksia!!" huoh. Sitten pummaa kavereilta.

Jep, tuttua on tuollainen elämä minullekin. Tosin silloin kun itse olin teini, viikkoraha oli jotain tyyliin 5 markkaa. Tosin sitäkään ei saanut kuin ehkä puoli vuotta, ja sen jälkeen oltiin taas rahatta. Elokuvat, ulkona ysömiset ja kahvittelut olivat vanhempieni mielestä turhia. Monta kertaa istuin nälkäisenä kavereiden syödessä jossain, ja lähdin kotiin kun kaverit meni leffaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni oli tuossa iässä kuukausiraha 50e, ja siitä piti maksaa pakolliset lääkkeetkin. Ei ollut kivaa.

Minulla oli tuon ikäisenä kuukausirahaa 20€, ja ihan hyvin riitti..... N25

Hyvin riitti ...10 vuotta sitten! Miksi ihmiset kertoo 10 vuoden takaisia viikkorahojaan täällä?

Vierailija kirjoitti:

Jos ap korotat vanhemman lapsen kk-rahaa vaikka siihen kuuteenkymppiin, niin korota samalla  sen nuoremman rahaa, vaikka hänelle nykyinen hyvin riittääkin - vaikka viiteenkymppiin niin korotus on suunnilleen samassa suhteessa. Muuten häntä ikään kuin rangaistaan siitä että hän käyttää rahaa tarkasti! Laittakoon sitten vaikka enemmän säästöön, ja sehän voi olla opetus vanhemmallekin, että kas kun pikkusisaruksella jää noin paljon säästöön, pitäisiköhän minunkin säästää.

Tämä on ilman muuta aikomus. Ja muutenkin mietin, että ikäero ja iät alkaa olla nyt sellaiset, että sama summa molemmille olisi kohtuullista ja reilua.

ap

Meidän tyttö on 13vuotiaasta jakanut lehtiä ja saanut n.130e/kk käyttörahaa itsellensä.

Ostellut vaatteita, meikkejä ym. itse palkastaan.

Nykyään 18 vuotiaana opiskelijana  jakaa vieläkin, saa opintotukea palkan lisäksi.

Vierailija kirjoitti:

Voi helvetti mitä kulutuskäyttäytymistä nuorille opetetaan ja hyväksytään! Ai niin, mitä vanhemmat edellä, sitä nuoret perässä. Meillä on tiukkaa taloudellisesti, vaikka miehellä on hyvä palkka. Tietenkin kaiken syypää olen minä, koska olen työtön. Ollaan jouduttu rajoittamaan perustellusti teinien vaatimuksia, vaikka riitoja, huutoa, yms. seuraakin. Esim. ulkona syöminen on tosi kallista - mun mielestä turhaa, koska teini saa kotona suht hyvää ruokaa.

Mutta vaikka olisinkin töissä ja meillä olisi taloudellisesti vakaampi tilanne - niin silti en opettaisi, sallisi ja hyväksyisi rahan törsäämistä "huvitteluun", etenkään säännönmukaisesti. Mun mielestä säästäväisyys on hyve - kuten toinen teineistäni säästää tällä hetkellä pitkään ulkomaanmatkaan kesällä - ja kaikenlainen hedonistinen kulutus turhaa. Vanhemmat antavat mallin.  Meitä ei voi ainakaan syyttää tuhlailusta; on saatu talo, auto, muutama perhematka, teinien harrastukset ja vaatteet maksettua, koska ollaan oltu säästäväisiä, kohtuullisia, taloudellisia. Ylimääräistä kulutusta en hyväksy. Sitä ovat kyllä sushipaikoissa syömiset, yms.

Eli kun omilla teineilläsi ei ole hauskaa, ei kenelläkään muullakaan saa olla. Sitä paitsi jos ei rahaa ikinä saa, ei sitä opi säästämäänkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei meillä ole mitään tiettyä summaa. Pyytää kun tarvitsee. Joskus saa tädiltään vähän rahaa jouluna.

Erittäin pihi ja järkevä on.

Minulla oli sama systeemi ollessani teini ja se tuntui huonolta silloin ja vielä huonommalta nykyään. Kun rahan saannissa ole säännöllisyyttä, omaa kulutustaan ei voi suunnitella. Sain rahaa (jos sain) vain jotain välitöntä tarvetta varten, minkä kautta totuin, että en voi itse päättää kulutuksestani ja rahat menevät saman tien kun ovat tulleetkin. Myös pyytäminen alkoi tuntua häpeälliseltä ja tunne laajeni koskemaan muutakin kuin rahaa. Myöhemmin kun minulla oli itse ansaittua rahaa, oli kauhean vaikea sitä kuluttaa ja jokaisesta ostoksesta tuli huono omatunto. Edelleen koetan päästä siitä irti.

Hei, puit hienosti sanoiksi sen mitä ajoin takaa. Eli rahan tulon ennakointi ja säännöllisyys mahdollistaa sen, että nuori voi oppia suunnittelemaan rahan käyttöä. Samoin kun nuori alkaa teini-iässä irtautua vanhemmistaan, niin jatkuva pyytäminen ja perusteleminen ei mielestäni ole tarpeen. Toki siis meilläkin vaatehankinnat menee juuri näin eli teini esittää mitä tarvitsee ja sitten katsotaan yhdessä mikä on sopiva hankinta.

ap

Vierailija kirjoitti:

Meidän tyttö on 13vuotiaasta jakanut lehtiä ja saanut n.130e/kk käyttörahaa itsellensä.

Ostellut vaatteita, meikkejä ym. itse palkastaan.

Nykyään 18 vuotiaana opiskelijana  jakaa vieläkin, saa opintotukea palkan lisäksi.

Onko siis 130 e/ kk kokonaan hänen itse ansaitsemaansa? Maksatteko te vanhemmat lisäksi hänelle jotain?

ap

Itse sain 12 vuotta sitten tuon ikäisenä 100 €/kk, joten minusta tuo 40 euroa kuulostaa turhan pieneltä.

Täällä kanssa yksi joka ei koskaan saanut viikko/kuukausirahaa ja puhelimet ostin jo semi nuorena omilla säästöillä. En elänyt köyhässä perheessä, mutta myös siskoillani oli kulunsa emmekä missään tapauksessa olleet rikkaita. Tein töitä ja säästin rahaa tarpeisiini. Vanhemmat ostivat kyllä isommat ostokset kuten talvivaatteet ja kengät. En ole ikinä ollut tuhlailijatyyppiä, toiset rikkoivat puhelimet tahallaan vuodessa kun itse ostin vaatteeni kirpputoreilta. Pienellä pelisilmällä sieltä löytyikin usein melkein uusia vaatteita pikkurahalla.

Se, mihin nämä nyt kuukausittaiset sushi/elokuva/ryyppäys/tupakka/roskaruokarahat minun kohdallani menivät, oli säästörahasto. Vanhempani olivat laittaneet sinne kuukausittain pienen summan ja rahasto oli suljettu kunnes täytin 18. Sillä maksettiin ajokortti. Mielestäni vanhempani olivat todella viisaita. He opettivat, ettei raha kasva puussa ja olenkin tehnyt koko lukioajan kesätöitä ja nyt yliopistossa iltatöitä. Palkka on sitä omaa rahaa, ei vanhempien lahjaraha. Itse kovalla työllä ansaittu raha tuntui hienolta ja sen sai sitten käyttää mihin itse halusi.