Lue keskustelun säännöt.
Mikä on huonoin lukemasi kirja?
02.03.2017 |
Omasta mielestäni Minttu Vettenterän Jonakin päivänä kaduttaa on huonoin lukemani kirja. Luin sen vasta sen jälkeen, kun enkeli-Elisa oli paljastunut huijaukseksi, ja mielestäni oli halpamaista kirjoittaa fiktiivinen kirja ja väittää sen pohjautuvan tositarinaan.
Kommentit (125)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika hyvä läpileikkaus siitä, mitä mammat lukevat noin ylipätään. Lastenkirjoja ja kioskikirjallisuutta.
Kannattaisi ehkä sinunkin lukea enemmän, jos kuvittelet, että paskimpien kirjojen listasta voi tehdä mitään yleisluontoisia yleistyksiä.
No mitäs olen lukenut viime aikoina:
tällä hetkellä menossa C.G. Jung : Man and his symbols
Lucasta Miller: The Bronte Myth
Francoise Gilot: Matisse ja Picasso. Taiteilijaystävät.
George Orwell: Nineteen eighty-four
Erica Jong: Fear of fifty
Seuraavaksi tulossa Julian Barnesin Flaubert´s parrot.
Juu ja huonoja kirjoja en lue lainkaan.
Ja silti pointti viuhahti kovaa ja korkealta ylitse. Uskomatonta.
Noh kyllä täällä aika kattavasti tulee ilmi, ettei mammat edes yritä muuta kuin "paholainen pukeutuu pradaan" tai "taru sormusten herrasta", koska kovin suurta variaatiota näissä listatuissa huonoissa kirjoissa ei ole. Tolkeinin kirjoissa on kyllä kirjallisia ansioita, mutta aito av- mamma katsoo mielummin elokuvaversiot. Olisihan se aivan liian haastavaa.
Eikö tässä ollutkin tarkoitus listata huonoimmat kirjat? Se ei kerro yhtään mitään ihmisen muista lukemista kirjoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tartun aina näihin ketjuihin, joissa keskustellaan kirjoista ja lukemisesta. Ja aina kun aiheena on "huonoin" kirja, teen saman havainnon. Kirjoittajilla tuntuu olevan suuria vaikeuksia erottaa toisistaan kaksi asiaa, huono kirja ja kirja, josta en pitänyt. Se että sinä et pitänyt jostain kirjasta, ei tee siitä huonoa. On monia, jotka kirjaisivat opuksen päinvastaiselle listalle eli hyväksi ja kiinnostavaksi.
Olen jättänyt elämäni aikana lukemattomia kirjoja kesken, koska ne eivät ole olleet kiinnostavia. Eivät ne ole olleet huonoja, mutta kirjan aihe tai kieli tai molemmat ovat olleet vähemmän kiinnostavia. Minä ajattelen niin, että jos kirja on päässyt kustantamon seulan läpi ja julkaistu, niin ei se voi kovin huono olla. Käännöskirjallisuuden puolella joskus kirja jää minulta kesken, kun kääntäjä on ollut niin heikko. Tekstin voisi kääntää lähes sanasta sanaan takaisin alkukielelle, kun on käännetty sanasta sanaan ottamatta huomioon kielten erilaisia rakenteita ja idiomeja.
Monet niistä kirjoista, joita en ole jaksanut lukea edes puoliväliin, ovat tuntuneet tekotaiteellisilta. Siihen kastiin kuuluvat monet Finlandia-palkintoehdokkaat ja -voittajat. Toisaalta välillä kirjassa käsitellään sellaista aihepiiriä, johon ei ole kosketuspintaa eikä sitä saa kirjaakaan lukemalla. Tai sitten puhdas fiktio, etten sanoisi hömppä. Joskus on kiva heittää aivot narikkaan ja lukea jotain sellaista, jolla ei tarvitse päätään vaivata, mutta ei niitä monta voi lukea. Alkaa ällöttää. Jos kirjan tapahtumilla historiallinen todellisuuspohja, niin harvoinpa jää kesken. On hyvä tietää, mitä ennen meitä on tapahtunut, tavallisen pienen ihmisen silmin nähtynä, jotta ymmärtäisi tätä päivää ja voisi arvella tulevaa.
Katja Ketun Kätilö. Varmasti monet tykkää mutta mua ärsytti se kielikuvien, murteen ja muka syvällisyyden sekamelsta.. Tuollaiset kirjat vaan mun mielestä on huonoja ja hankalasti luettavia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aleksis Kiven seitsemän veljestä on sellainen kirja, jonka jätin kesken, koska en vain yksinkertaisesti jaksanut lukea sitä. En muista enää syytä, mutta todennäköisesti minua ärsytti tapa, jolla se oli kirjoitettu. Eli varmaankin se on paskin, koska muut kirjat ovat jääneet kesken ajan puutteen tai kiinnostuksen loppumisen takia, eikä siksi, että kirja olisi lukukelvoton.
Hei, lue Mauri Kunnaksen versiona. On muuten mainio!
Ja joo, luen nykyään vain lastenkirjoja..
Näistä surkeimpia olleet Risto Räppääjät.
Parhaita Kunnakset, Viiru ja Pesonen ja Eetut ja Siirit.Koitatko sanoa, että tuo surkea tekele olisi ollut minulle älyllisesti liian vaativaa tekstiä?
En. Kauhean raskassoutuinen kirja alunperin. Kunnas lyhentänyt valmiiksi ja tietääpä mitä siinä tapahtuu!;)
Jorma Salkosalo: Raiskaaja.
Tositapahtumiin perustuva entisen poliisin muistelma yhdestä rikostapauksesta. Aihe oli korni (nekrofiliaa ja zoofiliaa), mutta ei se edes niin paha vaan kirjoitustyyli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei nyt varmaan huonoin, mutta mikä nyt on jääny lähiaikoina kesken niin Rowlingin Paikka vapaana. Ei vaan jotenkin lähteny. Liikaa tyyppejä eikä mistään saanu oikeen otetta kiinni niin että ois mielenkiinto heränny.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika hyvä läpileikkaus siitä, mitä mammat lukevat noin ylipätään. Lastenkirjoja ja kioskikirjallisuutta.
Kannattaisi ehkä sinunkin lukea enemmän, jos kuvittelet, että paskimpien kirjojen listasta voi tehdä mitään yleisluontoisia yleistyksiä.
No mitäs olen lukenut viime aikoina:
tällä hetkellä menossa C.G. Jung : Man and his symbols
Lucasta Miller: The Bronte Myth
Francoise Gilot: Matisse ja Picasso. Taiteilijaystävät.
George Orwell: Nineteen eighty-four
Erica Jong: Fear of fifty
Seuraavaksi tulossa Julian Barnesin Flaubert´s parrot.
Juu ja huonoja kirjoja en lue lainkaan.
Ja silti pointti viuhahti kovaa ja korkealta ylitse. Uskomatonta.
Noh kyllä täällä aika kattavasti tulee ilmi, ettei mammat edes yritä muuta kuin "paholainen pukeutuu pradaan" tai "taru sormusten herrasta", koska kovin suurta variaatiota näissä listatuissa huonoissa kirjoissa ei ole. Tolkeinin kirjoissa on kyllä kirjallisia ansioita, mutta aito av- mamma katsoo mielummin elokuvaversiot. Olisihan se aivan liian haastavaa.
Öhmm.. mun paskin lukemani kirja on himoshoppaajan salaiset unelmat, jonka luin 17 vuotiaana. Nykyään mun kirjahyllystä löytyy lähinnä Tolstoita ja Dostojevskia. Niin kerropa ny, miten toi kirja minkä luin 17 vuotiaana kertoo mitään musta?
Oot aika naurettava..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sofi Oksasen Puhdistus jäi kesken...(minulla on sivulaudatur kotimaisesta kirjallisuudesta).
Ai perhana. Ja minusta se oli yksi parhaimmista kirjoista ikinä. Muistan vieläkin aivan elävästi tiettyjä kohtia (Aliide ja kärpänen, nahkatakkinen ihmiskauppias jne).
Aliiden petos siskoaan ja tämän miestä kohtaan oli aivan loistavasti kerrottu, samoin Aliiden sovitus.
En tiedä toista 2000-luvulla kirjoitettua teosta jossa sodan tai miehityksen vaikutusta yksilöön olisi kuvattu yhtä hienosti. Otan vinkkejä vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Mä jätän huonot heti kättelyssä lukematta. Annan muutaman sivullisen verran mahista, sit loppuu.
Kyllä joillekin kirjoille kannattaa suoda vähän enemmän aikaa, vaikkei heti tuntuisikaan mielenkiintoiselta. Esimerkiksi Stephen Kingin kirjoissa usein ensimmäiset 100 - jopa 200 sivua on kamalan pitkäveteistä pohjustusta, kunnes tarinaa pääsee vauhtiin ja olet koukussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei lähimainkaan huonoin, mutta odotukset roimasti alitti He eivät tiedä mitä tekevät. Aihe mielenkiintoinen, juonikin ehkä ok, mutta kokonaisuus jotenkin pannukakku. I am -virtuaalimaailmasta olisi voinut kehitellä vaikka ja mitä salaliittoteoriaa ja jännittävää käännettä, mutta se jäi sivurooliin ja lähes unohdettiin kirjan loppupuolella. Ehkä en ole tarpeeksi älykäs ymmärtämään kirjan hienoutta :D Ja kaikki ei auennut varmasti myöskään siksi, koska "luin" kirjan äänikirjana. Mitä mieltä muut tästä?
J.R. Ward - Halu
Aivan kauheaa roskaa. Yllättävän moni on tätä sarjaa suositellut, mutta ei vaan toiminut mulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen pitänyt aidosti monesta ns. yleisellä tasolla huonosta kirjasta, esim. Paholainen pukeutuu Pradaan ja Himoshoppaajat. (Toisaalta ykköslempparini on Täällä Pohjantähden alla, Kurjat ja Harry Potterit.) Mutta varsinkin pienkustantajilta julkaistaan välillä ihan mitä tahansa eli se julkaisukynnyksen ylittäminen ei takaa mitään. Nykyään osaan jättää kirjoja paremmin kesken, jos homma ei toimi.
Loppuun asti luetuista nämä on olleet huonoimmat:
- Charles Dickens: Kaksi kaupunkia (äärettömän tylsä)
- Paulo Coelho: Alkemisti (liian mukafilosofista)
Twilighteista en itse tykännyt, mut ymmärrän mikä niissä vetoaa porukkaan. Jos ne olisi tiivistetty yhdeksi kirjaksi, niin kokonaisuus olisi ollut toimivampi ja olisin saattanut tykätä enempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en pitänyt Donna Tarttin kirjasta "Jumalat juhlivat öisin". Tylsä ja pitkävetinen, kesti kauan lukea loppuun asti. Moni vielä hehkuttaa, että ei millään meinannut malttaa lopettaa lukemista.
En pitänyt Jää -romaanista, vaikka hehkutettiin Finlandia-voittajana. Loppuun luin, mutta ei koskettanut oikeastaan yhtään. Viimeksi luin Antti Heikkisen Matkamies maan ja oli kyllä aikamoista schaibaa vaikka saman kirjoittajan Juice-kirjasta pidin melko paljon.
Vierailija kirjoitti:
Tilkka.
Miten tulit sen lukeneeksi?
Anna-Leena Härkösen Ei kiitos. Mielestäni todella huonosti ja tylsästi kirjoitettu. Aivan kuin joku yläasteikäinen olisi sepittänyt muka hauskaa vekkulia tarinaa. Luin väkisin loppuun, mikä oli todella vaikeaa, sillä myötähäpeä oli niin suuri. Aivan järkyttävä.
Vierailija kirjoitti:
Ei nyt varmaan huonoin, mutta mikä nyt on jääny lähiaikoina kesken niin Rowlingin Paikka vapaana. Ei vaan jotenkin lähteny. Liikaa tyyppejä eikä mistään saanu oikeen otetta kiinni niin että ois mielenkiinto heränny.
Minulla jäi tämä myös kesken. Omituista, kun Potterit olivat niin mukaansatempaavia.
Koitatko sanoa, että tuo surkea tekele olisi ollut minulle älyllisesti liian vaativaa tekstiä?