Lue keskustelun säännöt.
Ensikertalaiskiintiö pois korkeakoulujen yhteishausta
27.02.2017 |
Hei,
Kuinka moni muu on sitä mieltä, että korkeakoulujen yhteishaun ensikertalaiskiintiö on huono asia ja että se saisi olla pienempi? Onkohan sen poistamiseksi jo kansalaisaloitetta, tai olisiko joku muukin kiinnostunut tekemään sellaisen?
Kommentit (710)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla ei-ensikertalaisilla ei edes ole tutkintoa vaan se on keskeytynyt
Jos korkeakoulupaikan on ottanut vastaan ennen syksyä 2014 eikä ole valmistunut niin silloin kuuluu ensikertalaisiin. Ensikertalaiskiintiöiden tulo oli tiedossa jo ennen kun se otettiin käyttöön.
Jokaisella, joka ei ole valmistunut ennen vuotta 2014 on ollut mahdollisuus säästää omaa ensikertalais-statustaan.
Mutta oliko tiedossa, mille valmistumiskerralle se tulee käyttöön eli tiesivätkö esim. 2014 valmistuneet, että ottaessaan vastaan koulupaikan ensikertalaisuus menee ja eivät myöhemmin voi päästä suoraan todistuksella kouluun? Eivät tienneet. Todella epäreilua!
Ensikertalaiskiintiöistä puhuttiin jo vuosi/pari ennen niiden käyttöönottoa.
Ainoat väliinputoajat tässä ovat ne, jotka ovat valmistuneet korkeakoulusta 2010-luvun alkupuoliskolla tai sitä ennen.
Itse tiedän monia ketkä ottivat vähemmän mieluisan opiskelupaikan vastaan koska ajattelivat, ettei kiintiöillä ole juurikan merkitystä. Monet ovat tätä jälkeenpäin katuneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ensikertalaiskiintiö syrjii
Kiintiöiden on tarkoituskin syrjiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, mitä järkeä on siinäkään, että nuoret ei uskalla ottaa opintopaikkaa vastaan, jos ei pääse mieleiselle alalle. Tuttavan lapsi oli 4 vuotta lukion jälkeen hanttihommissa, kun haki koulutukseen, mihin ei sitten ollenkaan päässyt. Lopulta pääsi lukemaan alaa, mihin olisi päässyt jo heti lukion jälkeen.
Eli olisi tämän neljän vuoden aikana jo valmistunut tälle alalle, jos olisi uskaltanut ottaa paikan vastaan. Mutta koska haaveili toisesta ammatista, niin sitten teki kaikkia höpöhommia sen neljä vuotta ja korotti yo-sanoja ja luki avoimessa turhaan kursseja.
Oli aina niin lähellä varasijalla, että luuli pääsevänsä seuraavana vuonna sisään. Joten vetkutti opiskeluja tässä luulossa. On nyt kuitenkin ihan tyytyväinen siihenkin alaan, mitä lopulta lähti opiskelemaan.Luulen, että yksi syy vallitsevalle systeemille on saada älykästä halpatyövoimaa kauppoihin ja purilaispaikkoihin.
No näinpä. Niin tässäkin tapauksessa. Neljä vuotta vietti pätkätöitä kassalla, mäkkärissä, siivoamassa yms.
Toki en tiedä, oliko järkeä haaveilla vuosikausia ammatista, mihin ei rahkeet riittäneet. Mutta kun nuori ei osaa niin vielä ajatella ja jos on kolme vuotta kolmantena tai neljäntenä varasijalla, luulee pääsevänsä, eikä uskalla ottaa toista paikkaa vastaan. Jos olisi ollut ajatus, että luen ensin itseni tähän, niin jos ei tunnukaan työ hyvältä, on mahdollisuus pyrkiä uudelleen ja vaihtaa alaa. Mutta nyt taotaan nuorille päähän, että älä missään nimessä lähde sinne toiseksi mieleiseen, koska sitten menetät ensikertalaisuuden ja et voi ikinä enää vaihtaa ammattiasi.
Tässä taisi olla kyseessä juuri suosittu yliopistotutkinto, mihin pyrki ja aina toinen tai kolmas varasija. Lopulta päätti sitten lähteä amk.n johonkin insinööriopintoihin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
USA:n systeemiä on turha verrata Suomeen, sillä USA:ssa on tapana opiskella kaksi vuotta yleisiä aineita ja sitten vasta valitaan se oma pääaine. Suomessa pitää tietää jo valmiiksi se oma ala, jolle aikoo hakea. Sehän tietää sitä, että aika moni opiskelemaan päässyt toteaa pian, että valittu ala ei ollutkaan se oikea ja sitten onkin ensikertalaisuus mennyt ja seuraavan opiskelupaikan saaminen onkin jo vaikeampaa.
Minulla on yo-tutkinto vuodelta 2001 ja siihen aikaan yo-papereilla ei tehnyt juuti mitään, pääsykoe oli se, millä mentiin yliopistoon ja nykyään minun yo-papereilla ei tee yhtään mitään, eli jos haluaisin nyt hakea yliopistoon, niin pitäisi melkein kirjoittaa uusiksi koko tutkinto ja korotella joitain aineita. En näe siinä mitään järkeä.
Eli kohdallasi oppilaanohjaus meni harakoille. Toisekseen valitsit lukiossa aineet sen mukaan mikä huvitti ja mitä viitsi tehdä ja suoritit yo-tutkinnon vasemmalla kädellä. Nyt sitten valitat, että sinua on kohdeltu epäreilusti ja järjettömästi.
Kannattaa valittaa pääsykoemuutoksisa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, mitä järkeä on siinäkään, että nuoret ei uskalla ottaa opintopaikkaa vastaan, jos ei pääse mieleiselle alalle. Tuttavan lapsi oli 4 vuotta lukion jälkeen hanttihommissa, kun haki koulutukseen, mihin ei sitten ollenkaan päässyt. Lopulta pääsi lukemaan alaa, mihin olisi päässyt jo heti lukion jälkeen.
Eli olisi tämän neljän vuoden aikana jo valmistunut tälle alalle, jos olisi uskaltanut ottaa paikan vastaan. Mutta koska haaveili toisesta ammatista, niin sitten teki kaikkia höpöhommia sen neljä vuotta ja korotti yo-sanoja ja luki avoimessa turhaan kursseja.
Oli aina niin lähellä varasijalla, että luuli pääsevänsä seuraavana vuonna sisään. Joten vetkutti opiskeluja tässä luulossa. On nyt kuitenkin ihan tyytyväinen siihenkin alaan, mitä lopulta lähti opiskelemaan.Luulen, että yksi syy vallitsevalle systeemille on saada älykästä halpatyövoimaa kauppoihin ja purilaispaikkoihin.
No näinpä. Niin tässäkin tapauksessa. Neljä vuotta vietti pätkätöitä kassalla, mäkkärissä, siivoamassa yms.
Toki en tiedä, oliko järkeä haaveilla vuosikausia ammatista, mihin ei rahkeet riittäneet. Mutta kun nuori ei osaa niin vielä ajatella ja jos on kolme vuotta kolmantena tai neljäntenä varasijalla, luulee pääsevänsä, eikä uskalla ottaa toista paikkaa vastaan. Jos olisi ollut ajatus, että luen ensin itseni tähän, niin jos ei tunnukaan työ hyvältä, on mahdollisuus pyrkiä uudelleen ja vaihtaa alaa. Mutta nyt taotaan nuorille päähän, että älä missään nimessä lähde sinne toiseksi mieleiseen, koska sitten menetät ensikertalaisuuden ja et voi ikinä enää vaihtaa ammattiasi.
Tässä taisi olla kyseessä juuri suosittu yliopistotutkinto, mihin pyrki ja aina toinen tai kolmas varasija. Lopulta päätti sitten lähteä amk.n johonkin insinööriopintoihin
Ehkä hän nyt oli kypsempi ja motivoituneempi opiskelija kuin mitä olisi ollut suoraan lukiosta. Myös elämänkokemuksesta on hyötyä opiskelussa ja osaa keskittyä olennaiseen. Amk inssin on halutessaan helppo kouluttautua kahdessa vuodessa DIksi. Opiskelupaikkaansa empivien kannattaa myös tarkistaa onko se oma halutuin ala maukana siirtohaussa. Monilla aloilla on myös suora reitti avoimenyliopiston kautta tutkinto-opiskelijaksi. Korkeakoulujen yhteishaku ei ole se ainoa tapa saada paikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
DXTR kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensikertalaiskiintiö syrjii
Kiintiöiden on tarkoituskin syrjiä.
Tässä tapauksessa annetaan ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakeville paremmat mahdollisuudet ja tämähän on vaan reilua koska nämä ,joita syrjitään ovat jo saaneet yhden opiskelupaikan. Oma moka jos valinta oli väärä. Ei siitä toisten kuulu sitä kärsiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla ei-ensikertalaisilla ei edes ole tutkintoa vaan se on keskeytynyt
Jos korkeakoulupaikan on ottanut vastaan ennen syksyä 2014 eikä ole valmistunut niin silloin kuuluu ensikertalaisiin. Ensikertalaiskiintiöiden tulo oli tiedossa jo ennen kun se otettiin käyttöön.
Jokaisella, joka ei ole valmistunut ennen vuotta 2014 on ollut mahdollisuus säästää omaa ensikertalais-statustaan.
Mutta oliko tiedossa, mille valmistumiskerralle se tulee käyttöön eli tiesivätkö esim. 2014 valmistuneet, että ottaessaan vastaan koulupaikan ensikertalaisuus menee ja eivät myöhemmin voi päästä suoraan todistuksella kouluun? Eivät tienneet. Todella epäreilua!
Ensikertalaiskiintiöistä puhuttiin jo vuosi/pari ennen niiden käyttöönottoa.
Ainoat väliinputoajat tässä ovat ne, jotka ovat valmistuneet korkeakoulusta 2010-luvun alkupuoliskolla tai sitä ennen.
Itse tiedän monia ketkä ottivat vähemmän mieluisan opiskelupaikan vastaan koska ajattelivat, ettei kiintiöillä ole juurikan merkitystä. Monet ovat tätä jälkeenpäin katuneet.
Eihän tässä muut kärsi kuin ne, jotka ovat ottaneet opiskelupaikan vastaan vuoden 2014 jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiintiössä ei ole järkeä
Onhan. Miksi jonkun pitäisi saada opiskella yhteiskunnan varoilla monta tutkintoa? Ensin jokaiselle yksi tutkinto ja sitten jämäpaikat jakoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiintiössä ei ole järkeä
Onhan. Miksi jonkun pitäisi saada opiskella yhteiskunnan varoilla monta tutkintoa? Ensin jokaiselle yksi tutkinto ja sitten jämäpaikat jakoon.
Ei paikan vastaanottaminen tarkoita, että valmistuu tutkinnosta. Näet asiat nyt aivan liian kapeakatseisesti. Voi vaikka vammautua kesken tutkinnon tai huomata, ettei sovellu alalle!
Lain mukaan aloituspaikkojen varaaminen ensikertalaisille ei saa kohtuuttomasti heikentää muiden kuin ensikertalaisten mahdollisuuksia päästä opiskelemaan.
Kiintiökorkeakoululaiset vähän kuin kiintiöpakolaiset