Lue keskustelun säännöt.
Ensikertalaiskiintiö pois korkeakoulujen yhteishausta
27.02.2017 |
Hei,
Kuinka moni muu on sitä mieltä, että korkeakoulujen yhteishaun ensikertalaiskiintiö on huono asia ja että se saisi olla pienempi? Onkohan sen poistamiseksi jo kansalaisaloitetta, tai olisiko joku muukin kiinnostunut tekemään sellaisen?
Kommentit (710)
On kyllä järjetöntä nämä valtavat ensikertalaiskiintiöt ja se, että ei-ensikertalaisia valitaan aika harvaan hakukohteeseen todistuksella. Käytännössä ei- ensikertalaisen on mentävä pääsykokeeseen ja sieltäkin valitaan vain muutama ei-ensikertalainen.
Itse sain todistusvalinnassa täydet pisteet viime syksynä ja jäin silti varasijalle. Sieltä pääsin kuitenkin sisään. Pisteitä katsoessa tuntui järjettömältä, että omat pisteet olivat reilusti yli alarajan, mutta ensikertalaiset menivät viuhuen ohi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä utopistinen haave on että työstä pitää pitää? Ei ennenkään vaihdettu opiskelupaikkaa koska en tykkää alasta. Kaikista ei voi tulla eläinlääkäreitä tai sairaanhoitajia
Onneksi ei! Kuinka moni opiskelija onkaan päässyt unelma-alalleen, mutta todennut todellisuuden olevan kaukana siitä kuvasta, mikä aiemmin oli.
Itse asiassa yliopistoissa pitäisi olla entistä enemmän yhteisiä opintoja, jotta alan vaihtaminen olisi mahdollisimman helppoa. Kyllä niin alasta kuin työstä tietää paljon enemmän, kun takana on noin 60 opintopistettä, olipa se sitten sivuaineena perusopiskelijana tai avoimen opiskelijana, joka pääsee hakeamaan ensikertalaisena.
Pitäisi poistaa. Siitä ei ole monelle kuin huomattavaa haittaa, esim. valitsee väärin, ei pysty suorittamaan tietyn alan opintoja, jää odottelemaan 10 vuodeksi että pääsisi sisälle lopulta haluamalleen alalle yms. Ihan typerä koko homma.
Vierailija kirjoitti:
Kiintiöt tulisi poistaa. Ei ole mitään järkeä istuttaa jo kerran lukiosta ja yo-kokeista selvinneitä uudestaan lukion penkille! Se ensinnäkin voi tuntua nololta, jos on jo puolet vanhempi kuin lukiolaiset ja toiseksi se vie helvetisti aikaa ja vuosia. Pääsykokeet, joissa ennalta annettu materiaali, joka ei pohjaudu lukion opintoihin vaan tulevaan alaan on parempi vaihtoehto.
Ainakin omassa tuttavapiirissä (25-35v pk-seutulaiset) monet ovat palanneet koulun penkille korottamaan yo-arvosanoja, koska magna-eximia ei tule riittämään juuri mihinkään ei-ensikertalaisilla. En tiedä onko tässä systeemissä mitään järkeä.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä jos poistetaan. Omaan opintosuuntaani on selkeästi vähentyny hakumäärät kun tää tuli voimaan. Ei niin tunnettu ala, niin ihmiset ei osaa hakea. Niin ei tule näitä ketä hakee lääkikseen. Moni kumminkin vahingosa jäänytkin tälle alalle. Turhat välivuodet on vaan lisääntynyt kun ei uskalleta ottaa paikkaa vastaan.
Meillä juuri toisinpäin. Eli nämä joka eivät päässeet lääkikseen, hakivat meille opiskelemaan. Näin ollen veivät paikan sellaiselta, joka olisi oikeasti halunnut tulla opiskelemaan. Ja sitten kuormittavat opetusresursseja ihan turhaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Korkeakoulujen hakusysteemeissä ei ole nykyään mitään järkeä! Avoimen opinnot eivät edistä valituksi tulemista lähes millään alalla, vaikka hehän valmistuisivatkin nopeampaa ja osoittavat opinnoillaan olevansa kiinnostuneita ja motivoituneita. Yo-todistusvalinnat suosivat vasta lukiosta valmistuneita, jotka tietävät, että kirjotuksiin kannattaa panostaa. Pääsykokeisiin ei nykyään voi valmistautua juuri mitenkään, kun ennakkomateriaaleja ei ole, amk-koe suosii lukion juuri päättäneitä. Yhdenvertaisuus kärsii! Väärän alavalinnan tehneet jäävät kotiin työttömiksi, kun heiltä on evätty mahdollisuudet päästä opiskelemaan.
Tärkeintä on saada nuoret mahdollisimman nopeasti maksamaan veroja. Joten kannatan kiintiöitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tärkeintä on saada nuoret mahdollisimman nopeasti maksamaan veroja. Joten kannatan kiintiöitä.
Nuori tekee väärän valinnan ja valitsee itselleen sopimattoman alan, tämä valkenee hänelle opintojen ja työharkkojen aikana. Nuori keskeyttää opinnot tai jatkaa opintoja kohti hirveää ammattia, jossa ei tule viihtymään ja jolle ei koe soveltuvansa. Nuori pyrkii uusiks opiskelemaan, ei pääse sisään, koska häntä huonommilla tiedoilla varustetut ensikertalaiset vievät häneltä opiskelupaikan. Nuori tekee töitä alalla, jolle valmistui hampaista kiristellen, mutta uupuu ja masentuu, koska ei sovellu alalle. Nuori jää työkyvyttömyyseläkkeelle masentuneena loppuelämän kohtalostaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensikiintiö on ajatuksena hyvä saaha opiskelijat heti kouluun. Toisaalta en ymmärrä miksi moni näistä valittajista on niitä joilla on jo 1 tutkinto tehtynä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni hyvä asia. Ja ollut käytössä vasta vuoden monella alalla. Joten kukaan ei voi sanoa etteikö toimi.
On hyvä, että nuoret pääsevät nopeammin kiinni opiskeluihin. Ilman turhia välivuosia.
He, joilla jo on tutkinto tai useampikin, voivat päästä sisään pienemmän kiintiön kautta.
Ei-ensikertalaiset eivät käytännössä pääse sisälle ollenkaan! Todennäköisyys on alle prosentin luokkaa. Se, että valitsee parikymppisenä väärän alan, joka ei sovikaan itselle, ei saisi määritittää loppuelämää, mutta kiintiöiden takia se pilaakin koko loppuelämän monilla!
Kerrotko mihin perustat väitteesi, että ei-ensikertalaiset eivät pääse sisään lainkaan tai että todennäköisyys (perehdy vähän todennäköisyyslaskentaan) on alle prosentin. Ihan kukkua.
Otetaan vaikka lääkiksen pääsykokeet Tampereelle tänä vuonna: n.100 paikkaa ja hakijoita oli reilu 1500. Ensisijaisia on 90% paikoista eli 90 pääsee sisään ensisijaisena hakijana. Ensisijaisia hakijoita noista 1500:stä oli n.600 eli näistä 600:stä hakijasta 15% pääsee sisään. Loput 900 taas eivät ole ensijaisia hakijoita, eli heillä on jo tutkinto tai ovat suorittamassa jotain toista tutkintoa, näistä sisään pääsee 10, eli 1,1%. Joillekin aloille ensisijaisen hakijoiden paikat olivat jopa 95%.
Onhan tämä nyt hyvin hyvin epäreilua, että ensijaisena hakijana sinulla tarvii olla minimissään esimerkiksi pisteitä 61/100 ja toissijaisena hakijana pitää olla minimissään 90/100. Hyvin epätasa-arvoista.
On totta, että edellinen hallitus aloitti tämän, mutta silloin oli ajatuksena, että ensisijaisille hakijoille olisi varattu n. 30% kaikista opiskelupaikoista (tämä nyt olisi ollut suht inhimillistä), mutta tämä vasemmistohallitus on ajanut tämän ensikertalaisuuskiintiön kestämättömiin mittoihin.
Kaikilla ei-ensikertalaisilla ei edes ole tutkintoa vaan se on keskeytynyt
Pitäisikö yliopistotutkinnolle asettaa yläikäraja? Esim. 50 v.
Ainakin suomen kielen opintoja tarvitsisi yksi sun toinen.