Millainen on ihminen jolla on vaikea luonne? Ihmissuhteissa hankala siis.

Vierailija kirjoitti:

Hänen toimintansa on virheetöntä ja kaikelle huonolle käytökselle on oikeutus. Ilkeilyn jälkeen hän on kuin mitään ei olisi koskaan tapahtunutkaan, vaikka muiden tekemät virheet elävät muistoissa kauan ja ne nostetaan hartaasti esiin, ja anteeksipyynnöt eivät milloinkaan riitä tälle ihmiselle joka ei itse koskaan pyydä anteeksi vaikka syytä olisi.

Kyttää jatkuvasti perheenjäsenten tekemisiä esim. keittiössä voidakseen huomautella vääristä työskentelytavoista tyyliin "pesit kahvinkeittimen suodatinosan aivan väärin" ja yrittää koko ajan opsoittaa muiden virheet ja erheet joka asiassa. Kun itse erehtyy, niin väittää kivenkovaan että on lukenut monesta luotettavasta lähteestä tämän/hänelle on aina kerrottu näin/hän on aina tehnyt näin, eikä meinaa millään uskoa että on väärässä. 

Välit totaalisesti poikki. Sillä näistä pääsee. Ei tekosyitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kuulet, että tietty ihminen on lähtenyt ns. ovet paukkuen työpaikoista, ihmissuhteet ovat päättyneet nopeasti ja ns. ilman selkeää syytä ja että henkilö riitaantuu helposti niin tuttujen kuin tuntemattomien kanssa, kannattaa paeta nopeasti. Tällainen ihminen on todella The Hankala Persoona.

Ei välttämättä. Vaatii myös aikamoista rohkeutta puolustaa itseään ja lähteä ovet paukkuen työpaikasta. Kyllä niitä hiirulaisia riittää, jotka marmattavat pomon selän takana, mutta eivät muuta elämäänsä. Ja joskus on pakko riidellä tuttujen kanssa, jos muuten ei saa sanomaansa perille. Jos esim tuttu on velkaa, eikä suostu maksamaan tai tuttu tekee jatkuvasti ohareita tapaamisten kanssa, ei siitä muu maailma saa välttämättä tietää, mikä on välirikkoon ollut syynä, jos henkilö, joka on lopettanut kaveruussuhteen ei sitä kerro. Luuletko että väärin tehneet ihmiset kuuluttavat maailmalla, että kaveri jätti kun en maksanut velkoja. Haluan vain sanoa, että kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Niin juuri, itselläni myös kokemusta näistä lopettamisista ja eroista mutta olen katsonut ja kuunnellut vittuilua melko pitkään, se ei siis ole tapahtunut lyhyellä varoitusajalla vaan pitkän ajan kuluessa.

Hankala tyyppi eroaa tai lähtee työpaikasta riitaisasti, koska haluaa olla oikeassa. Taitava tyyppi vaan äänestää jaloillaan ja poistuu korrektisti. Samoin ihmissuhteet voi yleensä päättää ilman dramaattista välien katkaisemista.

Vierailija kirjoitti:

Minun eksäni. Oli myös ystävien ja sukulaisten mielestä vaikea, ihmeteltiin miten 3,5 vuotta kestin. Äärimmäisen itsekäs, joustamaton ja mustavalkoinen. Hän meni ja teki niinkuin halusi; itse jos kehtasin olla minuutinkin myöhässä, tuli huutoa. Erittäin ilkeä myös ja empatiakyvytön.

Kuvauksesi mukaan hänessä ei ollut mitään hyvää - miksi ihmeessä olit hänen kanssaan?

Vierailija kirjoitti:

Minä olen varmaakin juuri se hankala ja vaikea ihminen. Mieheni syyttää minua pettämisestään, koska olen vaan niin yököttävä. Lapset, jokainen jo joko täysi-ikäinen tai melkein, silti tuntuvat rakastavan minua. Kotoa poismuuttaneet soittelevat monta kertaa viikossa ja kotona asuvat halivat ja pusuttelevat kouluunlähtiessään ja kotiin palatessaan. Olen introvertti, enkä juuri puhu kenellekkään. Minulla ei ole ystäviä lapsiani lukuunottamatta. Mutta juuri viikonloppuna mieheni antoi minun kuulla kunniani, kun päivällispöydässä juttelin tyttäreni poikaystävän kanssa. Kuullemma sai hävetä silmät päästään koska olen niin vastenmielinen ja en osaa puhua järkevästi. Olen siis vaikea ihminen.

Minuakin on syytetty pettämiseen joutumisesta. Lisäksi, minun piti vuosia pyytää anteeksiantoa siitä, että en hyväksynyt pettämistä, olin "tiukkapipo moralisti". Pettämisestä minulle kerrottiin "hyvää hyvyyttä", joten minun olisi pitänyt olla kiitollinen.

miehenpuolikass kirjoitti:

Epävakaa pers. häiriöinen. Kokemusta on. Yleensä ovat negatiivisia ja vihaavat asioita ja/tai ihmisiä. Tunteet ovat voimakkaita ja ailahtelevat ilman ulkoista syytä.

On todella raskasta kun sisarus on epävakaa . Koko ajan saa olla varuillaan kun ri koskaan tiedä mistä tuulee ! Epävakauteen liitettynä kateus ja katkeruus niin siinä on kestämistä . Pakko ottaa hajurakoa ja yrittää elää omaa elämää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kuulet, että tietty ihminen on lähtenyt ns. ovet paukkuen työpaikoista, ihmissuhteet ovat päättyneet nopeasti ja ns. ilman selkeää syytä ja että henkilö riitaantuu helposti niin tuttujen kuin tuntemattomien kanssa, kannattaa paeta nopeasti. Tällainen ihminen on todella The Hankala Persoona.

Ei välttämättä. Vaatii myös aikamoista rohkeutta puolustaa itseään ja lähteä ovet paukkuen työpaikasta. Kyllä niitä hiirulaisia riittää, jotka marmattavat pomon selän takana, mutta eivät muuta elämäänsä. Ja joskus on pakko riidellä tuttujen kanssa, jos muuten ei saa sanomaansa perille. Jos esim tuttu on velkaa, eikä suostu maksamaan tai tuttu tekee jatkuvasti ohareita tapaamisten kanssa, ei siitä muu maailma saa välttämättä tietää, mikä on välirikkoon ollut syynä, jos henkilö, joka on lopettanut kaveruussuhteen ei sitä kerro. Luuletko että väärin tehneet ihmiset kuuluttavat maailmalla, että kaveri jätti kun en maksanut velkoja. Haluan vain sanoa, että kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Niin, jäin miettimään tuota samaa. Olen lähtenyt eräästä työpaikasta ilman varmuutta seuraavasta, mutta esimies oli kiusannut minua lähes vuoden, kunnes kuppi meni nurin viimeisestä tempauksestaan. Toinen työpaikka oli huonostivoiva ja meitä irtisanoutuneita oli kolme saman viikon aikana samalta osastolta. Muut jäivät sinne marmattamaan varmaan hamaan tappiin. 

Sellaista olen miettinyt myös, että vaikka olen tietyllä lailla vahva ja pärjäävä ja monessa liemessä keitetty niin parisuhteessa haluaisin voida olla myös heikko ja saada turvaa ja tukea. Olen juuri irtautumassa suhteesta välttelevästi kiintyneen kanssa. Pitkään = vuosia meni mainiosti ja oli molemminpuolinen tunne, että ollaan löydetty jotain ihmeellistä ja juuri omanlaista. Sitten jossain vaiheessa hän alkoi tehdä irtiottoja, jotka heikensivät minua ja uskoa suhteeseemme. Ja tuli elämän iso vastoinkäyminen, missä olisin tarvinnut hänen tukeaan enkä saanut sitä. Hän olisi täysin tyytyväinen kanssani, kunhan minä olen itsenäinen ja pärjäävä, mutta jos minä joudun olemaan itsenäinen ja pärjäävä, minkä tarpeen parisuhde minulle täyttää? Ei mitään?

Osu ja uppos!

Vierailija kirjoitti:

Jos kuulet, että tietty ihminen on lähtenyt ns. ovet paukkuen työpaikoista, ihmissuhteet ovat päättyneet nopeasti ja ns. ilman selkeää syytä ja että henkilö riitaantuu helposti niin tuttujen kuin tuntemattomien kanssa, kannattaa paeta nopeasti. Tällainen ihminen on todella The Hankala Persoona.

Ei välttämättä. Yks narsisti voi tuoda uhrille mustamaalaamisellaan työpaikan menetyksen pelkillä ennakkoluuloilla tai kateellinen valheillaan. Työpaikan menetykset ei sinällään kerro mitään. Itse sain potkut kiusaajien (ehkä narskun) takia. Ihan kotipaikkakunnalla. Läheiseni vissiin antanut aina muille kuvaa, että olen hankala ja tuntuu että muut usein luulee näin, kun eivät mua tunne. Terapeutin mielestä olen tosi miellyttävä ja sosiaalinen, ei uskonut valheita jotka liittyi työpaikan menetykseen, koska oli tuntenut minut jo sitä ennen. Sanomattakin selvää, en uskalla käydä pienellä paikkakunnalla edes kirjastossa enää, koska pelkään että ihmiset puhuu. Olen valitettavasti kuullut ohimennen epämääräisiä kommentteja sellaisiltakin ihmisiltä, joita en tunne. Asialle en voi oikein tehdä mitään, olen muuttanut pois. Tosi raskasta on, varsinkin kun itse tiedän millainen olen ja tapahtumakulun. Multa ei asiasta koskaan edes kysytty, luin sitten jälkikäteen itsestäni tekstiä, joista terapeutti eikä ystäväni minua tunnistanut.

Pelkään mennä töihin. Kiusaajien pitäis itte olla työkkärin kursseilla. Ei mun, joka yritin tosissani tulla kaikkien kanssa toimeen, auttaa muita ja tehdä parhaani palkkaa miettimättä.

Sellaiset, jotka vahtii kaikkien muiden tekemisiä koko ajan. Niiden seurassa ei tunnu tekevän mitään oikein. Kaikkeen löytyy neuvo.

Ihminen, joka ei halua selvittää mitään ongelmia. Väheksyy ja vaikenee, syyllistää muita ja leikkii, ettei ikäviä asioita ole. Alkaen esim. sairastumisista - katoaa, ei soita, jos joku läheinen joutuu sairaalaan, painaa olemattomiin lapsensa koulukiusaamisen tai ihan tavallisen puhevian, joka vain vaatisi pikku harjoittelua... Pahemmista huolista puhumattakaan.

Esimerkiksi sellainen, joka ei anna toiselle omaa tilaa.

Jos kaveri on vaikka ahdistinut, pitää kaverin lähteä lenkille tai kaljalle ja palata sieltä ahdistus poistuneena, että ei tekisi kumppanin oloa epämukavaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kuulet, että tietty ihminen on lähtenyt ns. ovet paukkuen työpaikoista, ihmissuhteet ovat päättyneet nopeasti ja ns. ilman selkeää syytä ja että henkilö riitaantuu helposti niin tuttujen kuin tuntemattomien kanssa, kannattaa paeta nopeasti. Tällainen ihminen on todella The Hankala Persoona.

Ei välttämättä. Vaatii myös aikamoista rohkeutta puolustaa itseään ja lähteä ovet paukkuen työpaikasta. Kyllä niitä hiirulaisia riittää, jotka marmattavat pomon selän takana, mutta eivät muuta elämäänsä. Ja joskus on pakko riidellä tuttujen kanssa, jos muuten ei saa sanomaansa perille. Jos esim tuttu on velkaa, eikä suostu maksamaan tai tuttu tekee jatkuvasti ohareita tapaamisten kanssa, ei siitä muu maailma saa välttämättä tietää, mikä on välirikkoon ollut syynä, jos henkilö, joka on lopettanut kaveruussuhteen ei sitä kerro. Luuletko että väärin tehneet ihmiset kuuluttavat maailmalla, että kaveri jätti kun en maksanut velkoja. Haluan vain sanoa, että kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Niin, jäin miettimään tuota samaa. Olen lähtenyt eräästä työpaikasta ilman varmuutta seuraavasta, mutta esimies oli kiusannut minua lähes vuoden, kunnes kuppi meni nurin viimeisestä tempauksestaan. Toinen työpaikka oli huonostivoiva ja meitä irtisanoutuneita oli kolme saman viikon aikana samalta osastolta. Muut jäivät sinne marmattamaan varmaan hamaan tappiin. 

Sellaista olen miettinyt myös, että vaikka olen tietyllä lailla vahva ja pärjäävä ja monessa liemessä keitetty niin parisuhteessa haluaisin voida olla myös heikko ja saada turvaa ja tukea. Olen juuri irtautumassa suhteesta välttelevästi kiintyneen kanssa. Pitkään = vuosia meni mainiosti ja oli molemminpuolinen tunne, että ollaan löydetty jotain ihmeellistä ja juuri omanlaista. Sitten jossain vaiheessa hän alkoi tehdä irtiottoja, jotka heikensivät minua ja uskoa suhteeseemme. Ja tuli elämän iso vastoinkäyminen, missä olisin tarvinnut hänen tukeaan enkä saanut sitä. Hän olisi täysin tyytyväinen kanssani, kunhan minä olen itsenäinen ja pärjäävä, mutta jos minä joudun olemaan itsenäinen ja pärjäävä, minkä tarpeen parisuhde minulle täyttää? Ei mitään?

Minä lähdin työpaikasta, jossa yksi henkilö kiusasi useampaa ihmistä, minuakin. Olen kuitenkin huomannut, että jos kerron rehellisesti syyn, niin ihmiset pitävät minua heikkona tai jotenkin syypäänä omaan kiusaamiseeni. En siis kerro tutuille, miksi lähdin. Silloin se saattaa näyttää siltä, että lähdin ovet paukkuen, koska koko työpaikka oli aivan kiehumispisteessä ja juorut sinkoilivat sinne tänne. Olen myös joutunut jättämään taakseni useita ystävyyssuhteita, kun rajojen asettaminen ei ole onnistunut. Olen siis vähän sellainen nössö-kiltti, jota muut käyttävät joko henkisenä kaatopaikkana tai maksattavat elämisensä minulla. Olen sitten vain lopettanut ystävyyssuhteen. Ulkopuolisen silmin voi siis näyttää, että minä olen hankala persoona, vaikka tosiasiassa juoksen sellaisia karkuun.

Tämä on sukua sille, kun eräs tuttu yritti mustamaalata minua naapurustossa. Hän sanoi muille, että miettikääs nyt vähän miten X:lle voi aina sattua tuollaisia juttuja (ystävyyssuhde meni poikki, lasta kiusattiin koulussa jne). Että X:ssä täytyy olla jotain vikaa itsessään. Varmasti minussa onkin paljon vikaa, mutta nopea analyysi lähipiiristäni kertoo, että melkein kaikilla on mennyt jossain vaiheessa joku ystävyyssuhde poikki, melkein kaikkien lapsia on joskus kiusattu jne. Hän vain nosti minut tikun nokkaan ja osoitti kelpaamattomaksi ihmiseksi. Jotkut uskoivat, toiset eivät. Sen vuoksi minulla nousevat karvat pystyyn, jos joku alkaa väittämään toisesta ihmisestä ikäviä asioita tai sanomaan, että kannattaa välttää ihmistä, koska se on vaikea tyyppi. Haluan itse tehdä omat johtopäätökseni enkä toisen käskystä dissata ketään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen varmaakin juuri se hankala ja vaikea ihminen. Mieheni syyttää minua pettämisestään, koska olen vaan niin yököttävä. Lapset, jokainen jo joko täysi-ikäinen tai melkein, silti tuntuvat rakastavan minua. Kotoa poismuuttaneet soittelevat monta kertaa viikossa ja kotona asuvat halivat ja pusuttelevat kouluunlähtiessään ja kotiin palatessaan. Olen introvertti, enkä juuri puhu kenellekkään. Minulla ei ole ystäviä lapsiani lukuunottamatta. Mutta juuri viikonloppuna mieheni antoi minun kuulla kunniani, kun päivällispöydässä juttelin tyttäreni poikaystävän kanssa. Kuullemma sai hävetä silmät päästään koska olen niin vastenmielinen ja en osaa puhua järkevästi. Olen siis vaikea ihminen.

Olet hankala tapaus, mutta koulutettavissa.

Sinccis

Jaksaisitko antaa aikaasi minulle kouluttaa minusta vähemmän hankalan?

Vaikeita ja hankalia ihmisiä suvaita ovat ne, jotka tunkevat nenänsä toisten asioihin, utelevat, neuvovat kaikkitietävinä lupaa kysymättä. Tyhmyys, joka ei todellakaan ole oppiarvoista kiinni, tuijotellaan vaan sitä omaa napaa, ei huomioida muita ihmisiä, aina vaan minä ensin, se asenne näkyy kilometrien päähän. Reviirin laajentajat, OK-alueilla laajentavat tonttinsa rajoja kunnan puolelle pikkuhiljaa, rivariasukkaat varaavat rantoja itselleen, vaikkei tontti ulotu sinne, kerrostalossa aina joku kaikkitietävä kuvittelee hallitsevansa koko taloa. Pysyisivät lestissään eivätkä kuvittelisi omaavan valtaa, jota heillä ei ole! Ai niin, työpaikoilla on juuri näitä samanmielisiä valtaajia, jotka kuvittelevat jotenkin heillä olevan etuoikeuden aina ”parhaimpiin paloihin” kaikessa, tosi ärsyttäviä tyyppejä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Passiivis-aggressiivisuus on lievästi hankala piirre. Valitan aika usein miehelleni miten huono olen kaikessa. Suutun kun hän kyllästyy valitukseeni. En huuda tms vaan näytän tunnetilani ilmeillä ja aloitan väittelyn.

Tunnen mielihyvää kun hän luulee etten hauku itseäni nykyisin yhtä paljon kuin ennen. Ajatuksissani teen sitä, ei ole kannattavaa aina jakaa totuuksia huonoudestani hänelle. Kuolemakin on mielessä useasti.

Ärsyttää monet yhteiskunnalliset normit. Se että työelämässä pitää tervehtiä outoja ihmisiä (onneksi olen koulussa), täytyy esittää olevansa ihastunut jonkun vauvasta, esittää että on ylipäätänsä kiinnostunut jostain itselle turhasta asiasta ja juhlissa käyminen. Tavoitteena on lopettaa esittäminen kaikissa tilanteissa. En muutenkaan sano "onpa surullista" jos kuulen huonon uutisen. Eräs tuttu sai lapsen tänä vuonna ja tyhmien normien pakottamana jouduin käyttämään viesteissä sydämiä ja hellää kieltä. Inhottaa. Tuttu sanoi että olen kyllä muuttunut paljon (luuli että minusta on tullut rento höpöttelijä). Jatkossa kirjoitan vain neutraalisti. Juhlissa en aio käydä mieheni kanssa enää ikinä (kerran kävimme). Juhlia voi aina vältellä tai mennä yksin ilman kumppania. Mitä väliä jos joku pahoittaa mielensä, en minä ole muiden tunteista vastuussa.

Et olekaan muiden tunteista vastuussa, mutta omasta käytöksestäsi ja sanomisistasi olet. Ole ihmisiksi. Jos kaveri sai vauvan, niin voi häntä onnitella ilman lepertelyäkin. Ei tarvitse silti kommentoida että jaa, eipä kiinnosta.

Tai jos kommentoi noin niin sitten pitää valittamatta hyväksyä looginen seuraus eli se, että kaveria ei kiinnosta olla enää tekemisissä.

Sellainen on rasittavaa että jatkuvasti vaatii varmistusta omista valinnoistaan muilta.

Tällainen henkilö saattaa esimerkiksi kysyä "mitä mun kannattaisi tehdä mun tukalle?" Sitten vaivalla pohdit ja mietit hyviä vaihtoehtoja, mutta kun esität ne käykin ilmi että kysyjällä on ollut jo valmiiksi vastaus kysymykseen! Ja jos se ei ole sama kuin omasi, niin alkaa vänkääminen. Sanot että sopisi puolipitkä kerrostettu leikkaus ja vaaleita raitoja, niin ei. Kysyjä toteaa että entäs pirtsakka punertava polkka, että korostaisi kauniisti hänen silmiäänkin ja ennen kuin huomaatkaan päädyt vakuuttelemaan että punainen polkka on tosi hyvä ja korostaa silmien väriä. Toinen vaihtoehto on että pitäydyt vastauksessasi ja puollat sitä, mutta tämä johtaa taas siihen että kysyjä suuttuu ja sanoo että on kyllä aikeissa leikata polkan ja tulet näkemään miten hienosti se hälle sopii.

Tai sitten kysytään neuvoa johonkin asiaan tai ongelmaan ja kun neuvot tai yrität ratkaista pulman, niin sitten tuleekin hirveät selitykset ja puolustukset ja kerrotaan miten itse tekee ja miksi on ajatellut että se toimii. Tällaisessakin tilanteessa on vain helpointa itselle todeta että käyhän se noinkin tai jatka samaan malliin.

Kuulostaa pikkujutulta, mutta tämä kun toistuu useita kertoja, niin alkaa hiertää...

Ei näe mitään hyvää missään. On niin täydellisen negatiivinen ja myrkyttää ilmapiiriä. Uhriutuja, marttyyri. Kun tulee joku vastoinkäyminen, ei pääse siitä mitenkään yli vaan vatvotaan ja vatvotaan vuosikausia. Elää draamasta, jos hetken on tasaista niin vähintäänkin jostain vanhasta asiasta tehdään ongelma. Ei pidä kenestäkään, tietenkin on itse muita parempi ja pätevämpi. Ei arvosta ketään ja tuo sen kovaäänisesti esiin. Aina etsimässä syyllisiä ja syyllisen löytäminen on tärkeintä, itse asiat jäävätkin sitten selvittämättä. Välillä tosin kieriskelee itsesäälissä ja seuraavassa hetkessä kiillottaa kruunuaan ja haukkuu/syyttelee muita. Ei kerro mitä haluaa ja loukkaantuu kun muut ei lue ajatuksia. Ylipäätään loukkaantuminen kaikesta, mutta toisaalta ei osaa yhtään ymmärtää jos joku loukkaantuu hänelle. Ilkeily kuuluu myös kuvaan, samaten kun ajatusmaailma että toisille ei tarvitse sanoa mitään hyvää, mutta kaikista virheistä ja puutteista on erittäin suotavaa pitää meteliä ja kyse ei ole ystävällisestä huomautuksesta, vaan yleensä tällaisista seuraa tunnin/kahden monologi, jossa virheen tekijä haukutaan ja lytätään aina uudelleen ja tämä oikeutetaan sillä että "halutaan toisen kehittyvän". Anteeksi pyytäminen ei kuulu asiaan, missään tilanteessa, koska tällainen ihminen ei tee koskaan mitään väärin.

Suosittelen pysymään kaukana, mikäli mielii säilyttää omanarvontuntonsa ja mielenterveytensä.

Lukematta muiden vastauksia vastaan:

ihminen, joka on itsekäs ja joustamaton ja pitää kiinni vain omista haluistaan.

Joka hyödyntää muita ja kokee, että toiset ovat vain häntä palvelemassa.

Jatkuvat mielipiteiden ja päätösten vaihtelut ovat ikäviä.

Oman itsensä nostaminen puhein ja teoin muiden yläpuolelle on ärsyttävää.

Muiden asioihin sekaantuminen ja äärimmäinen uteliaisuus on ikävää. Rajattomuus.

Jatkuva mielialojen vaihtelu on muille raskasta. Yhtäkkiä hyväntuulinen muuttuu huutavaksi ja tavaroita paiskovaksi.

Se, ettei millään myönnä omia virheitään, vaan jankuttaa ja jankuttaa ja keksii uusia selityksiä vaikka valehtelemalla.

Sellainen, että haluaa viimeisen sanan. Ei voi keskustella mistään järkevästi.

Huomionhakuisuus. Että pitää aina huomioida Erikoisesti juuri Häntä tai alkaa murjottaa.

Perusnegatiivinen ihminen, joka syö ympäriltään kaiken energian. Sellanen on rasittavin. Tai sellanen, joka aina panee paremmaksi, eli on kilpailija/arvostelija kaikessa vai miten häntä kutsuttaisiin.

Esimerkki lähipiiristä. Jos kerron naapurille vaikka, että hain kedolta päivänkakkaroita maljakkoon, niin naapuri heti, et miten uskallat, niissä voi olla elukoita. Tai toinen saman naapurin suusta. Lapsenlapsista yksi tupakoi jknv( poika, aikuinen) niin tulin maininneeksi ja sanoin, ettei meillä tupakoi vaan menee aina ulos ja kauaksi polttamaan. Tähän naapuri, mutta minun pojanpoikapa ei tupakoi. Naapuri unohti mainita, että ko pojan isä on ollut ikänsä työtön alkoholisti ja tupakoi.

Olen vähentänyt yhteydenpitoa ko naapuriin, jonka koen tosi rasittavaksi.

Vierailija kirjoitti:

Empatiakyvytön, epähieno, möläyttelee suustaan sammakoita joiden takia muut joutuu noloon tilanteeseen mm. juhlissa yms. Voi sanoa toisesta leikin varjolla vaikka miten pahasti ja sille pitäisi nauraa, sitten jos itsestään joku murjaisee vitsin, niin on tippa silmäkulmassa. Myös sellainen, ettei ole hienovaraisuutta. Itse huomaan asioita "rivien välistä",  pienet asiat, ettei tarvitse erikseen huomauttaa ja vaistoan mielialat joiden mukaan osaan toimia. Sellainen joka ei osaa piristää kun näkee, että joku tarvitsisi rohkaisua, pitää osata vaikka kehua oikeassa paikassa ja jos huomaa mokanneensa jossain sanomisissa, niin osaa korjata sen mahdollisimman nopeasti, ettei jää huonoja fiiliksiä.

Tämä on sitä niin sanottua sosiaalista älykkyyttä. Lahjakkuuden laji, jota ei ole kaikille suotu. Toiset ovat töppäilijöitä ja osa myöskin tahallisesti loukkaavia pers.häiriöisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kuulet, että tietty ihminen on lähtenyt ns. ovet paukkuen työpaikoista, ihmissuhteet ovat päättyneet nopeasti ja ns. ilman selkeää syytä ja että henkilö riitaantuu helposti niin tuttujen kuin tuntemattomien kanssa, kannattaa paeta nopeasti. Tällainen ihminen on todella The Hankala Persoona.

Ei välttämättä. Vaatii myös aikamoista rohkeutta puolustaa itseään ja lähteä ovet paukkuen työpaikasta. Kyllä niitä hiirulaisia riittää, jotka marmattavat pomon selän takana, mutta eivät muuta elämäänsä. Ja joskus on pakko riidellä tuttujen kanssa, jos muuten ei saa sanomaansa perille. Jos esim tuttu on velkaa, eikä suostu maksamaan tai tuttu tekee jatkuvasti ohareita tapaamisten kanssa, ei siitä muu maailma saa välttämättä tietää, mikä on välirikkoon ollut syynä, jos henkilö, joka on lopettanut kaveruussuhteen ei sitä kerro. Luuletko että väärin tehneet ihmiset kuuluttavat maailmalla, että kaveri jätti kun en maksanut velkoja. Haluan vain sanoa, että kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Niin juuri, itselläni myös kokemusta näistä lopettamisista ja eroista mutta olen katsonut ja kuunnellut vittuilua melko pitkään, se ei siis ole tapahtunut lyhyellä varoitusajalla vaan pitkän ajan kuluessa.

Hankala tyyppi eroaa tai lähtee työpaikasta riitaisasti, koska haluaa olla oikeassa. Taitava tyyppi vaan äänestää jaloillaan ja poistuu korrektisti. Samoin ihmissuhteet voi yleensä päättää ilman dramaattista välien katkaisemista.

Ystäväni yritti päättää nätisti puhumalla erään ystävyyssuhteen, muttei onnistunut, joten hän sitten joutui ilmoittamaan ystävälleen että nyt tämä ystävyyssuhde on loppu. Jätetty ystävä kertoi tästä kaikille yhteisille tutuille itkua tihrustaen. Toisin sanoen dramatiikka tähän tuli vain jätetyn puolelta, mutta kylillä puhuttiin dramaattisesta välien katkaisemisesta.