Lue keskustelun säännöt.
Mistä johtuu kun oman kumppanin kanssa ei tule sellaista oloa että on ns. "mies rinnalla"
26.02.2017 |
Raamit on miehekkäät mutta jotain jää aina puuttumaan. Todella vaikea selittää tätä tunnetta ehkä kumppani ole sitten jotenkin läsnä tai osaa ottaa omaa "paikkaansa". Onko muut kokeneet vastaavaa?
Kommentit (73)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä2079 kirjoitti:
Odotat liikoja, asetat miehelle liian suuren tehtävän? Oletko itse kumppani hänen rinnallaan? Tuntuu oudolta, että valitat kumppanuuden puutteesta, mutta mainitset avauksessa ekana miehen ulkonäön ("miehekkäät raamit"). Haluatko itse olla pieni mimosa ison ja vahvan miehen vieressä ja miehen tehtävä on sitten tukea sinua kaikessa, tehdä ja ajatella sinun puolestasi?
Toinen vaihtoehto on, että tämä raamikas ihminen ei ole sitoutunut suhteeseenne.
Kolmas vaihtoehto on, että Raami on kyllä sitoutunut, mutta hän ei ilmaise sitä tavalla, jonka sinä hyväksyisit tai ymmärtäisit.
Tuo tunne on omasi ja johtuu sinusta, sinun pitää se tykönäsi selvittää. Miehellä ei välttämättä ole mitään tekemista tunteesi kanssa.
Jos ulkonäköä ei olisi mainittu, keskustelu olisi kuitenkin kääntynyt peniksen kokoon, koska siten AV toimii. Hyvin selviää turhan jauhamiselta heti mainitsemalla, ettei ulkonäkö ole syy.
Minulla tuli sama eksän kanssa. Oli luonteeltaan takertuva, syyllistävä ja passiivis-aggressiivinen. Hän ei edes ollut muuten luonteeltaan tossumainen, mutta koska oli eroperheesä parisuhteen malli oli ehkä jäänyt puuttumaan? Suhtautui tosi negatiivisesti miehen rooliin suojelijana, elättäjänä jne. Kuitenkin halusi naisellista naista rinnalleen.
Etsit siis suojelija-elättäjää itsellesi etkä tasaveroista kumppania.
Tykkään jossain määrin perinteisistä rooleista. Tulen elämään omalla palkalla varsin hyvin, mutta viime kädessä leivän tuominen pöytään on mielestäni miehen velvollisuus. Ja mieskin pitää viehättävämpänä naista, joka ei ole stressaantunut ja jolla on aikaa huolehtia itsestään.
Kerrot kuinka eksälä oli "parisuhteen malli" ehkä puuttunut ja tarjoat malliksi miestä suojelijana ja elättäjänä ja joka pitää viehättävänä naista joka pitää huolta itsestään leivän pöytään tuomisen sijasta. Ja aiot opettaa tietysti tämän mallin myös lapsillesi. Terveiset sinne henkiselle 1950-luvulle, toivottavasti joku suvustanne pääsee tähän meidän aikaamme saakka.
Mies, jolla on 50-lukulaiset arvot ja joka ottaa ne tosissaan myös omien velvollisuuksien kannalta, on tuhat kertaa viehättävämpi kumppaniehdokas kuin nykyaikainen tasa-arvon perään uliseva mieslapsi. Feminismiä ei olisi ikinä syntynyt, jos ei jo tuolloin olisi ollut sellaisia miehenretkuja että avioliitto oli todellakin vankila.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika harhainen kuvitelma että itse pystyy ratkaisemaan kaikki maailman ongelmat :D Jos näin on, niin ratkaise toki maailmanrauha, ja öljykriisi, ja sodat tietenkin :D
On olemassa paljon asioita ja ongelmia, kuten suru, riittämättömyyden tunne, sairaus, joista täytyy kumppanin kanssa pystyä keskustelemaan niin, että se toinen kuuntelee ja keskustelee myös. Helppopa se on sinunkin elämäsi ollut, jos ei tuollaisia ole vastaan ullut. Tai sitten olet tosi nuori.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä2079 kirjoitti:
Odotat liikoja, asetat miehelle liian suuren tehtävän? Oletko itse kumppani hänen rinnallaan? Tuntuu oudolta, että valitat kumppanuuden puutteesta, mutta mainitset avauksessa ekana miehen ulkonäön ("miehekkäät raamit"). Haluatko itse olla pieni mimosa ison ja vahvan miehen vieressä ja miehen tehtävä on sitten tukea sinua kaikessa, tehdä ja ajatella sinun puolestasi?
Toinen vaihtoehto on, että tämä raamikas ihminen ei ole sitoutunut suhteeseenne.
Kolmas vaihtoehto on, että Raami on kyllä sitoutunut, mutta hän ei ilmaise sitä tavalla, jonka sinä hyväksyisit tai ymmärtäisit.
Tuo tunne on omasi ja johtuu sinusta, sinun pitää se tykönäsi selvittää. Miehellä ei välttämättä ole mitään tekemista tunteesi kanssa.
Jos ulkonäköä ei olisi mainittu, keskustelu olisi kuitenkin kääntynyt peniksen kokoon, koska siten AV toimii. Hyvin selviää turhan jauhamiselta heti mainitsemalla, ettei ulkonäkö ole syy.
Minulla tuli sama eksän kanssa. Oli luonteeltaan takertuva, syyllistävä ja passiivis-aggressiivinen. Hän ei edes ollut muuten luonteeltaan tossumainen, mutta koska oli eroperheesä parisuhteen malli oli ehkä jäänyt puuttumaan? Suhtautui tosi negatiivisesti miehen rooliin suojelijana, elättäjänä jne. Kuitenkin halusi naisellista naista rinnalleen.
Etsit siis suojelija-elättäjää itsellesi etkä tasaveroista kumppania.
Tykkään jossain määrin perinteisistä rooleista. Tulen elämään omalla palkalla varsin hyvin, mutta viime kädessä leivän tuominen pöytään on mielestäni miehen velvollisuus. Ja mieskin pitää viehättävämpänä naista, joka ei ole stressaantunut ja jolla on aikaa huolehtia itsestään.
Kerrot kuinka eksälä oli "parisuhteen malli" ehkä puuttunut ja tarjoat malliksi miestä suojelijana ja elättäjänä ja joka pitää viehättävänä naista joka pitää huolta itsestään leivän pöytään tuomisen sijasta. Ja aiot opettaa tietysti tämän mallin myös lapsillesi. Terveiset sinne henkiselle 1950-luvulle, toivottavasti joku suvustanne pääsee tähän meidän aikaamme saakka.
Nykyajassa on todella vaikeaa saada aikaan luonnollista parisuhdedynamiikkaa, sen myönnän. En pidä ihanteena mitään 50-luvun kotirouvajuttuakaan, minusta se on jo aika epäluonnollinen asetelma. Kuitenkin parisuhteet näyttävät toimivan niin pitkään, kun jotain tajua perinteisistä rooleista on tai kumpikin toteuttaa niitä ihan vahingossa luonnostaan.
Tasa-arvokeskustelua käydään, kuin miesten ja naisten välillä ei olisi mitään eroja. Kuitenkin miehet ja naiset viehättyvät seksuaalisesti eri asioista. Seksuaalisuus on parisuhteen ydin, joten jos erot kielletään niin sillä vaikutetaan koko suhteen tilaan. Luulen, että jokainen haluaa sellaisen suhteen jolta saa yhtä paljon kuin sille antaa. Jos tasa-arvo ymmärretään noin niin hyvä. Nykyään se ymmärretään jotenkin ihan muuten.
Tässä on taas määritelty parisuhde ja "tasa-arvo" niin että määrittelijänä toimiva nainen itse voittaa selvästi. "Perustelut" ovat tyypillistä tuubaa.
Itse katsoisin tuollaiseen rooliin joutunutta miestä alaspäin, miehen takapiruna toimivaa naista vielä enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä2079 kirjoitti:
Odotat liikoja, asetat miehelle liian suuren tehtävän? Oletko itse kumppani hänen rinnallaan? Tuntuu oudolta, että valitat kumppanuuden puutteesta, mutta mainitset avauksessa ekana miehen ulkonäön ("miehekkäät raamit"). Haluatko itse olla pieni mimosa ison ja vahvan miehen vieressä ja miehen tehtävä on sitten tukea sinua kaikessa, tehdä ja ajatella sinun puolestasi?
Toinen vaihtoehto on, että tämä raamikas ihminen ei ole sitoutunut suhteeseenne.
Kolmas vaihtoehto on, että Raami on kyllä sitoutunut, mutta hän ei ilmaise sitä tavalla, jonka sinä hyväksyisit tai ymmärtäisit.
Tuo tunne on omasi ja johtuu sinusta, sinun pitää se tykönäsi selvittää. Miehellä ei välttämättä ole mitään tekemista tunteesi kanssa.
Jos ulkonäköä ei olisi mainittu, keskustelu olisi kuitenkin kääntynyt peniksen kokoon, koska siten AV toimii. Hyvin selviää turhan jauhamiselta heti mainitsemalla, ettei ulkonäkö ole syy.
Minulla tuli sama eksän kanssa. Oli luonteeltaan takertuva, syyllistävä ja passiivis-aggressiivinen. Hän ei edes ollut muuten luonteeltaan tossumainen, mutta koska oli eroperheesä parisuhteen malli oli ehkä jäänyt puuttumaan? Suhtautui tosi negatiivisesti miehen rooliin suojelijana, elättäjänä jne. Kuitenkin halusi naisellista naista rinnalleen.
Etsit siis suojelija-elättäjää itsellesi etkä tasaveroista kumppania.
Tykkään jossain määrin perinteisistä rooleista. Tulen elämään omalla palkalla varsin hyvin, mutta viime kädessä leivän tuominen pöytään on mielestäni miehen velvollisuus. Ja mieskin pitää viehättävämpänä naista, joka ei ole stressaantunut ja jolla on aikaa huolehtia itsestään.
Kerrot kuinka eksälä oli "parisuhteen malli" ehkä puuttunut ja tarjoat malliksi miestä suojelijana ja elättäjänä ja joka pitää viehättävänä naista joka pitää huolta itsestään leivän pöytään tuomisen sijasta. Ja aiot opettaa tietysti tämän mallin myös lapsillesi. Terveiset sinne henkiselle 1950-luvulle, toivottavasti joku suvustanne pääsee tähän meidän aikaamme saakka.
Mies, jolla on 50-lukulaiset arvot ja joka ottaa ne tosissaan myös omien velvollisuuksien kannalta, on tuhat kertaa viehättävämpi kumppaniehdokas kuin nykyaikainen tasa-arvon perään uliseva mieslapsi. Feminismiä ei olisi ikinä syntynyt, jos ei jo tuolloin olisi ollut sellaisia miehenretkuja että avioliitto oli todellakin vankila.
Totta kai kuohittu kotiorja on häiriintyneen naisen mieleen.
Tästä sen näkee että naiset ei pysty tasaarvoiseen ajatteluun.....luin tutkimuksesta jossa feministi tutki feministejä ja jopa he halusivat miehekkään miehen, miehen joka näyttää heilke kaapin paikan, miehen joka antaa turvan. jne. Säälittävää! Tasa.-arvo vaatisi vastuunkantoa yhteisesti eikä kaiken paskan jättämistä miehen kontolle. Pitäisi olla me-vyöhyke eikä sinä miehenä sitä tai tätä... Siis kun kakkulia sataa niskaan niin mies on herra talossa ja saa hoitaa jutun.... Mut kun aurinko paista niin nainen haluaa jaolle.... ei nähdä että se ikävien asioiden hoitaminen on usein valintojen tekemistä toinen toistaan huonommista vaihtoehdoista...ei mitään patriarkaattia. Nainen haluu vain rusinat pullasta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onkohan täällä nyt sama henkilö laittanut monta kommenttia putkeen ja vastannut vielä itselleen? Toki eri ihmiset preferoivat erilaisia rooleja ja työnjakomalleja omissa suhteissaan, mutta ihmetyttää suorastaan vihamielinen suhtautuminen moderneihin parisuhteisiin yleisellä tasolla. Mitä hittoa se muille kuuluu miten joku haluaa parisuhdeasiansa järjestää. En minä ainakaan ole etsinyt autonkorjaajaa eikä mies piikaa. Meillä kotityöt ja lastenhoito tehdään puoliksi samoin kuin pikkurempat. Isommat remppatyöt ja auton huollot hoidetaan ammattilaisella. Minä tienaan enemmän, mutta ei sillä ole väliä, molempien palkat menee perheen yhteisiin juttuihin. Jotkut jakaa hommat toisin mutta meille on hyvä näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Esimerkiksi, jos puhun hänelle vaikeista asioista ja tunteista hän usein sivuuttaa nämä asiat eikä niistä synny keskustelua. Hän ei ole oikein läsnä."
Mun miehellä on tuota samaa. Hän on vain oppinut elämänsä varrella sisäisen itsensä ohjaamana tuollaiseksi. Jännä sivujuonne on se, että hän kykenee puhelimessa selvittämään omia tunteitaankin paljon seikkaperäisemmin kuin livenä. Olen päätellyt tämän johtuvan siitä, että kun hän on puhelimessa, hän keskittyy siihen puheluun, koska se on se hänen tekemisensä sillä hetkellä. Jos istumme vaikka sohvalla ja tv on auki, niin hän ei keskity keskusteluun vaan siihen teeveeseen. Tai "häiriö" voi olla ihan mikä vain. Musiikki, lemmikkieläin, vaimon muodot :p Mun mies kiinnostuis sitten mindfullnessista, ja on nykyään enemmän läsnä. Jopa ehdottelee mökkireissuja jossa oltaisiin vain toitemme kanssa kaikin eri tavoin läsnä.
Tämä tapahtui niin, että jo seurustelumme alussa sanoin että jos hänestä ei keskustelukumppaniksi ole, haen keskustelukumppanini muualta. Hän halusi olla se, niin alkoi muuttamaan omaa toimintaansa.
Itse olen niin ratkaisukeskeinen, että en voi kuunnella jonkun ongelmia ilman, että ehdotan hänelle ratkaisua hänen ongelmiinsa. Todella turhauttavaa kuunnella jonkun ongelmaa, johon on selkeä ratkaisu, mutta toinen ei halua sitä tehdä. Sitten kun tätä samaa ongelmaa saa kuulla uudestaan ja uudestaan ja aletaan ärsyyntymään tuosta ehdotuksestani, niin alkaa halukkuus kuunteluun vähentyä merkittävästi.
En ymmärrä miksi jotkut murehtivat vain murehtimisen ilosta ilman, että siinä on mitään päämäärää. Tuollaiseksi kuuntelijaksi minusta ei ole, mutta jos haluat oikeasti apua, niin silloin kannattaa tulla juttelemaan.
Jotkut haluavat puhua ongelmista ja toiset ratkaista ne. Näiden kahden ihmistyypin on vaikea tulla toimeen. Jos heti ratkaistaan ongelmat on se on vatjvojalle ikävää kun ei ole vatvottavaa ennen kuin keksii uuden ongelman.
Ei tarvitse kertoa tuota minulle, koska olin avoliitossa tuollaisen naisen kanssa melkein kymmenen vuotta. Ongelmia piti luoda vaikka tyhjästä, jotta oli jotain murehdittavaa. Jos joku tuntematon ihminen sanoi ikävästi, niin sitä piti murehtia vielä kahden viikon päästäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä2079 kirjoitti:
Odotat liikoja, asetat miehelle liian suuren tehtävän? Oletko itse kumppani hänen rinnallaan? Tuntuu oudolta, että valitat kumppanuuden puutteesta, mutta mainitset avauksessa ekana miehen ulkonäön ("miehekkäät raamit"). Haluatko itse olla pieni mimosa ison ja vahvan miehen vieressä ja miehen tehtävä on sitten tukea sinua kaikessa, tehdä ja ajatella sinun puolestasi?
Toinen vaihtoehto on, että tämä raamikas ihminen ei ole sitoutunut suhteeseenne.
Kolmas vaihtoehto on, että Raami on kyllä sitoutunut, mutta hän ei ilmaise sitä tavalla, jonka sinä hyväksyisit tai ymmärtäisit.
Tuo tunne on omasi ja johtuu sinusta, sinun pitää se tykönäsi selvittää. Miehellä ei välttämättä ole mitään tekemista tunteesi kanssa.
Jos ulkonäköä ei olisi mainittu, keskustelu olisi kuitenkin kääntynyt peniksen kokoon, koska siten AV toimii. Hyvin selviää turhan jauhamiselta heti mainitsemalla, ettei ulkonäkö ole syy.
Minulla tuli sama eksän kanssa. Oli luonteeltaan takertuva, syyllistävä ja passiivis-aggressiivinen. Hän ei edes ollut muuten luonteeltaan tossumainen, mutta koska oli eroperheesä parisuhteen malli oli ehkä jäänyt puuttumaan? Suhtautui tosi negatiivisesti miehen rooliin suojelijana, elättäjänä jne. Kuitenkin halusi naisellista naista rinnalleen.
Etsit siis suojelija-elättäjää itsellesi etkä tasaveroista kumppania.
Pitäisikö naisen siis yrittää löytää rinnalleen tasaveroista miestä fyysisiltä voimiltaankin? Eli jos sattuisi tilanne, jossa joku tuntematon mies kävisi hänen vaimonsa kinppuun, mies voisi rauhassa katsella vierestä, kun vaimo tappelee vierasta miestä vastaan, koska mies tietäisi, että vaimo on yhtä voimakas kuin hänkin, eikä hänen tarvitse sekaantua tilanteeseen? Siis kyllähän mies nyt yleensä on kuitenkin oikeasti fyysisiltä voimiltaan parempi kuin nainen ja kyllä minä ainakin oletan, että mies suojelee minua jos joku käy minun kimppuun. Siis ihan oikeasti oletan miehen auttavan ja suojelevan. Tiedän, etten omilla voimilla pärjää edes 16v poikaani vastaan, en varmasti ole pärjännyt vuosiin. En yksinkertaisesti ole voimiltani kovin kaksinen(vaikka eilenkin kävin hiihtämässä 20km ja harrastan liikuntaa ja kaikenlaista jumppaa monta kertaa viikossa, eli en ole mikään sohvaperuna) mutta mies on, vaikka on vain ihan perusmies, ei mikään bodari. Kyllä miehen kuuluu suojella kumppaniaan ja lapsiaan eli siis perhettään.
Kuinka usein sinulle on tapahtunut niin että tuntematon mies on käynyt sinun kimppuusi? Osta ase, jos pelottaa, sillä kaatuu isommatkin miehet.
Tiedät varmaan, että Suomen laki kieltää aseen mukan kuljettamisen, varsinkin ladatun. Ja hyvä niin. Mutta et varmaan ymmärrä, että naisena joudut ihan oikeasti pelkäämään, kun liikut yksin, että joku käy kimppuun. Ja tiedät oleva se heikompi osapuoli. Miehellä on se etu, että hänellä on kuitenkin tasaveroisemmat lähtökohdat pärjätä hyökkääjää vastaan.
Jos jonkun tulisi pelätä, niin miehen, koska miehiä pahoinpidellään paljon enemmän kuin naisia. Se, että olet mies ei mitenkään takaa sitä, että olisit vahvempi osapuoli jos joku käy kimppuusi. Usein nämä kimppuun käyvät eivät ole ensimmäistä kertaa tappelussa, kuten itse olisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä2079 kirjoitti:
Odotat liikoja, asetat miehelle liian suuren tehtävän? Oletko itse kumppani hänen rinnallaan? Tuntuu oudolta, että valitat kumppanuuden puutteesta, mutta mainitset avauksessa ekana miehen ulkonäön ("miehekkäät raamit"). Haluatko itse olla pieni mimosa ison ja vahvan miehen vieressä ja miehen tehtävä on sitten tukea sinua kaikessa, tehdä ja ajatella sinun puolestasi?
Toinen vaihtoehto on, että tämä raamikas ihminen ei ole sitoutunut suhteeseenne.
Kolmas vaihtoehto on, että Raami on kyllä sitoutunut, mutta hän ei ilmaise sitä tavalla, jonka sinä hyväksyisit tai ymmärtäisit.
Tuo tunne on omasi ja johtuu sinusta, sinun pitää se tykönäsi selvittää. Miehellä ei välttämättä ole mitään tekemista tunteesi kanssa.
Jos ulkonäköä ei olisi mainittu, keskustelu olisi kuitenkin kääntynyt peniksen kokoon, koska siten AV toimii. Hyvin selviää turhan jauhamiselta heti mainitsemalla, ettei ulkonäkö ole syy.
Minulla tuli sama eksän kanssa. Oli luonteeltaan takertuva, syyllistävä ja passiivis-aggressiivinen. Hän ei edes ollut muuten luonteeltaan tossumainen, mutta koska oli eroperheesä parisuhteen malli oli ehkä jäänyt puuttumaan? Suhtautui tosi negatiivisesti miehen rooliin suojelijana, elättäjänä jne. Kuitenkin halusi naisellista naista rinnalleen.
Etsit siis suojelija-elättäjää itsellesi etkä tasaveroista kumppania.
Pitäisikö naisen siis yrittää löytää rinnalleen tasaveroista miestä fyysisiltä voimiltaankin? Eli jos sattuisi tilanne, jossa joku tuntematon mies kävisi hänen vaimonsa kinppuun, mies voisi rauhassa katsella vierestä, kun vaimo tappelee vierasta miestä vastaan, koska mies tietäisi, että vaimo on yhtä voimakas kuin hänkin, eikä hänen tarvitse sekaantua tilanteeseen? Siis kyllähän mies nyt yleensä on kuitenkin oikeasti fyysisiltä voimiltaan parempi kuin nainen ja kyllä minä ainakin oletan, että mies suojelee minua jos joku käy minun kimppuun. Siis ihan oikeasti oletan miehen auttavan ja suojelevan. Tiedän, etten omilla voimilla pärjää edes 16v poikaani vastaan, en varmasti ole pärjännyt vuosiin. En yksinkertaisesti ole voimiltani kovin kaksinen(vaikka eilenkin kävin hiihtämässä 20km ja harrastan liikuntaa ja kaikenlaista jumppaa monta kertaa viikossa, eli en ole mikään sohvaperuna) mutta mies on, vaikka on vain ihan perusmies, ei mikään bodari. Kyllä miehen kuuluu suojella kumppaniaan ja lapsiaan eli siis perhettään.
Kuinka usein sinulle on tapahtunut niin että tuntematon mies on käynyt sinun kimppuusi? Osta ase, jos pelottaa, sillä kaatuu isommatkin miehet.
Tiedät varmaan, että Suomen laki kieltää aseen mukan kuljettamisen, varsinkin ladatun. Ja hyvä niin. Mutta et varmaan ymmärrä, että naisena joudut ihan oikeasti pelkäämään, kun liikut yksin, että joku käy kimppuun. Ja tiedät oleva se heikompi osapuoli. Miehellä on se etu, että hänellä on kuitenkin tasaveroisemmat lähtökohdat pärjätä hyökkääjää vastaan.
Jos jonkun tulisi pelätä, niin miehen, koska miehiä pahoinpidellään paljon enemmän kuin naisia. Se, että olet mies ei mitenkään takaa sitä, että olisit vahvempi osapuoli jos joku käy kimppuusi. Usein nämä kimppuun käyvät eivät ole ensimmäistä kertaa tappelussa, kuten itse olisin.
Lisäksi jos toinen käy yhtäkkiä päälle, niin siinä ei ole juuri mitään tehtävissä ellei osannut ennakoida tilannetta tulevaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tasa-arvoa parisuhteessa on se ettei kumpaakaan kyykytetä, ja että molemmat saavat toteuttaa itseään tasapuolisesti. Nykyään ihmisillä on joku kummallinen käsitys siitä että parisuhde on jotain ihmeellistä valtapeliä, jossa koko ajan vahditaan toisen siirtoa, ja pyritään pysymään vallankahvassa. Tosi vääristynyt ajattelutapa. Ei sellainen ole mikään parisuhde, jossa "nainen(tai mies) voittaa selvästi". Aivan käsittämätöntä hiekkalaatikkotouhua! Kasva aikuiseksi, ja Hanki hyvä ihminen keskusteluapua itsellesi, jos näet parisuhteen näin kamalana, ja älä ainakaan mene kenenkään viattoman ihmisen kanssa parisuhteeseen jossa puolisosi joutuu kärsimän tuosta valtapelistäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä2079 kirjoitti:
Odotat liikoja, asetat miehelle liian suuren tehtävän? Oletko itse kumppani hänen rinnallaan? Tuntuu oudolta, että valitat kumppanuuden puutteesta, mutta mainitset avauksessa ekana miehen ulkonäön ("miehekkäät raamit"). Haluatko itse olla pieni mimosa ison ja vahvan miehen vieressä ja miehen tehtävä on sitten tukea sinua kaikessa, tehdä ja ajatella sinun puolestasi?
Toinen vaihtoehto on, että tämä raamikas ihminen ei ole sitoutunut suhteeseenne.
Kolmas vaihtoehto on, että Raami on kyllä sitoutunut, mutta hän ei ilmaise sitä tavalla, jonka sinä hyväksyisit tai ymmärtäisit.
Tuo tunne on omasi ja johtuu sinusta, sinun pitää se tykönäsi selvittää. Miehellä ei välttämättä ole mitään tekemista tunteesi kanssa.
Jos ulkonäköä ei olisi mainittu, keskustelu olisi kuitenkin kääntynyt peniksen kokoon, koska siten AV toimii. Hyvin selviää turhan jauhamiselta heti mainitsemalla, ettei ulkonäkö ole syy.
Minulla tuli sama eksän kanssa. Oli luonteeltaan takertuva, syyllistävä ja passiivis-aggressiivinen. Hän ei edes ollut muuten luonteeltaan tossumainen, mutta koska oli eroperheesä parisuhteen malli oli ehkä jäänyt puuttumaan? Suhtautui tosi negatiivisesti miehen rooliin suojelijana, elättäjänä jne. Kuitenkin halusi naisellista naista rinnalleen.
Etsit siis suojelija-elättäjää itsellesi etkä tasaveroista kumppania.
Pitäisikö naisen siis yrittää löytää rinnalleen tasaveroista miestä fyysisiltä voimiltaankin? Eli jos sattuisi tilanne, jossa joku tuntematon mies kävisi hänen vaimonsa kinppuun, mies voisi rauhassa katsella vierestä, kun vaimo tappelee vierasta miestä vastaan, koska mies tietäisi, että vaimo on yhtä voimakas kuin hänkin, eikä hänen tarvitse sekaantua tilanteeseen? Siis kyllähän mies nyt yleensä on kuitenkin oikeasti fyysisiltä voimiltaan parempi kuin nainen ja kyllä minä ainakin oletan, että mies suojelee minua jos joku käy minun kimppuun. Siis ihan oikeasti oletan miehen auttavan ja suojelevan. Tiedän, etten omilla voimilla pärjää edes 16v poikaani vastaan, en varmasti ole pärjännyt vuosiin. En yksinkertaisesti ole voimiltani kovin kaksinen(vaikka eilenkin kävin hiihtämässä 20km ja harrastan liikuntaa ja kaikenlaista jumppaa monta kertaa viikossa, eli en ole mikään sohvaperuna) mutta mies on, vaikka on vain ihan perusmies, ei mikään bodari. Kyllä miehen kuuluu suojella kumppaniaan ja lapsiaan eli siis perhettään.
Kuinka usein sinulle on tapahtunut niin että tuntematon mies on käynyt sinun kimppuusi? Osta ase, jos pelottaa, sillä kaatuu isommatkin miehet.
Tiedät varmaan, että Suomen laki kieltää aseen mukan kuljettamisen, varsinkin ladatun. Ja hyvä niin. Mutta et varmaan ymmärrä, että naisena joudut ihan oikeasti pelkäämään, kun liikut yksin, että joku käy kimppuun. Ja tiedät oleva se heikompi osapuoli. Miehellä on se etu, että hänellä on kuitenkin tasaveroisemmat lähtökohdat pärjätä hyökkääjää vastaan.
Miksi vähättelet miesten kokoemaa väkivaltaa. Tiedät varmaan, että
Miesten väkivaltakokemukset ovat useimmiten tuntemattomien tekemiä uhkailuja ja fyysistä väkivaltaa kun taas naiset kokevat enemmän seksuaalista väkivaltaa (mt.).
Naisiin verrattuna miesten kokemalle väkivallalle on tyypillistä se, että tekijä on usein uhrille tuntematon. Miesten kokemassa kokonaisväkivallassa tuntemattoman tekijän väkivalta muodostaa 42 % kaikista tapauksista ja on siten yleisin väkivallan tyyppi tekijän mukaan jaoteltuna. Naisten kohdalla tyypillisin väkivallan tekijä on puolestaan entinen puoliso.
http://www.vakivallanvahentaminen.fi/fi/index/vakivallanmuotoja/miehiin…
Eli naisten pitäisi puolustaa miestään tuntemattomia hyökkääjiä vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä2079 kirjoitti:
Odotat liikoja, asetat miehelle liian suuren tehtävän? Oletko itse kumppani hänen rinnallaan? Tuntuu oudolta, että valitat kumppanuuden puutteesta, mutta mainitset avauksessa ekana miehen ulkonäön ("miehekkäät raamit"). Haluatko itse olla pieni mimosa ison ja vahvan miehen vieressä ja miehen tehtävä on sitten tukea sinua kaikessa, tehdä ja ajatella sinun puolestasi?
Toinen vaihtoehto on, että tämä raamikas ihminen ei ole sitoutunut suhteeseenne.
Kolmas vaihtoehto on, että Raami on kyllä sitoutunut, mutta hän ei ilmaise sitä tavalla, jonka sinä hyväksyisit tai ymmärtäisit.
Tuo tunne on omasi ja johtuu sinusta, sinun pitää se tykönäsi selvittää. Miehellä ei välttämättä ole mitään tekemista tunteesi kanssa.
Jos ulkonäköä ei olisi mainittu, keskustelu olisi kuitenkin kääntynyt peniksen kokoon, koska siten AV toimii. Hyvin selviää turhan jauhamiselta heti mainitsemalla, ettei ulkonäkö ole syy.
Minulla tuli sama eksän kanssa. Oli luonteeltaan takertuva, syyllistävä ja passiivis-aggressiivinen. Hän ei edes ollut muuten luonteeltaan tossumainen, mutta koska oli eroperheesä parisuhteen malli oli ehkä jäänyt puuttumaan? Suhtautui tosi negatiivisesti miehen rooliin suojelijana, elättäjänä jne. Kuitenkin halusi naisellista naista rinnalleen.
Etsit siis suojelija-elättäjää itsellesi etkä tasaveroista kumppania.
Pitäisikö naisen siis yrittää löytää rinnalleen tasaveroista miestä fyysisiltä voimiltaankin? Eli jos sattuisi tilanne, jossa joku tuntematon mies kävisi hänen vaimonsa kinppuun, mies voisi rauhassa katsella vierestä, kun vaimo tappelee vierasta miestä vastaan, koska mies tietäisi, että vaimo on yhtä voimakas kuin hänkin, eikä hänen tarvitse sekaantua tilanteeseen? Siis kyllähän mies nyt yleensä on kuitenkin oikeasti fyysisiltä voimiltaan parempi kuin nainen ja kyllä minä ainakin oletan, että mies suojelee minua jos joku käy minun kimppuun. Siis ihan oikeasti oletan miehen auttavan ja suojelevan. Tiedän, etten omilla voimilla pärjää edes 16v poikaani vastaan, en varmasti ole pärjännyt vuosiin. En yksinkertaisesti ole voimiltani kovin kaksinen(vaikka eilenkin kävin hiihtämässä 20km ja harrastan liikuntaa ja kaikenlaista jumppaa monta kertaa viikossa, eli en ole mikään sohvaperuna) mutta mies on, vaikka on vain ihan perusmies, ei mikään bodari. Kyllä miehen kuuluu suojella kumppaniaan ja lapsiaan eli siis perhettään.
Kuinka usein sinulle on tapahtunut niin että tuntematon mies on käynyt sinun kimppuusi? Osta ase, jos pelottaa, sillä kaatuu isommatkin miehet.
Tiedät varmaan, että Suomen laki kieltää aseen mukan kuljettamisen, varsinkin ladatun. Ja hyvä niin. Mutta et varmaan ymmärrä, että naisena joudut ihan oikeasti pelkäämään, kun liikut yksin, että joku käy kimppuun. Ja tiedät oleva se heikompi osapuoli. Miehellä on se etu, että hänellä on kuitenkin tasaveroisemmat lähtökohdat pärjätä hyökkääjää vastaan.
Jos jonkun tulisi pelätä, niin miehen, koska miehiä pahoinpidellään paljon enemmän kuin naisia. Se, että olet mies ei mitenkään takaa sitä, että olisit vahvempi osapuoli jos joku käy kimppuusi. Usein nämä kimppuun käyvät eivät ole ensimmäistä kertaa tappelussa, kuten itse olisin.
Juuri näin. Itse olen pienikokoinen mies, jonka voimat tuskin ovat juurikaan keskivertonaista kummoisemmat. Silti saan useinkin lukea, että väkivallan uhka minua kohtaan on merkityksettömämpää, koska olen mies. Ikään kuin nyrkki naamassa sattuisi minua vähemmän kuin naista. Jotenkin tämä ei ole aivan synkronissa nykaikaisen tasa-arvoisen ajattelun kanssa.
Ylipäätään pidän ongelmallisena, että miehen roolissa olevan odotetaan aina olevan vahva voittaja. Heikkous ja ujous tarkoittaa, ettei ole "oikea" mies. Samoin se, ettei luonnostaan osaa ottaa johtajuutta parisuhteessa tai epämiellyttävissä tilanteissa. Pienestä pojasta asti jo saa kuulla, miten pojat tykkäävätkään kilpailemisesta, ovat hurjia rämäpäitä eivätkä varsinkaan itke.
Miltähän luulette tämän tuntuvan miehestä, joka on arka, hiljainen ja fyysisesti heikko? Kuka heitä puolustaa?
Kaikkeen tähän liittyy lisäksi sellainen harha, että mies olisi aina etuoikeutettu, koska on mies. Todellisuudessa etuoikeutettuja ovat vain ne miehet, joilla on riittävästi maskuliinisia ominaisuuksia. Muut miehet eivät saa tippaakaan munalisää, mutta eivät "saa" olla omia itsejäänkään. Eivät he ole miehiä ensinkään.
Tasa-arvokeskustelua käydään, kuin miesten ja naisten välillä ei olisi mitään eroja. Kuitenkin miehet ja naiset viehättyvät seksuaalisesti eri asioista. Seksuaalisuus on parisuhteen ydin, joten jos erot kielletään niin sillä vaikutetaan koko suhteen tilaan. Luulen, että jokainen haluaa sellaisen suhteen jolta saa yhtä paljon kuin sille antaa. Jos tasa-arvo ymmärretään noin niin hyvä. Nykyään se ymmärretään jotenkin ihan muuten.