Mistä johtuu kun oman kumppanin kanssa ei tule sellaista oloa että on ns. "mies rinnalla"

Tähän on tietysti mahdotonta vastata koska ap ja muut naiset eivät kerro rehellisesti minkälaisia itse ovat. Omistajan epävarmuus tarttuu koiraankin, samoin naisen epävarmuus mieheen.

Käyttäjä2079 kirjoitti:

Odotat liikoja, asetat miehelle liian suuren tehtävän? Oletko itse kumppani hänen rinnallaan? Tuntuu oudolta, että valitat kumppanuuden puutteesta, mutta mainitset avauksessa ekana miehen ulkonäön ("miehekkäät raamit"). Haluatko itse olla pieni mimosa ison ja vahvan miehen vieressä ja miehen tehtävä on sitten tukea sinua kaikessa, tehdä ja ajatella sinun puolestasi? 

Toinen vaihtoehto on, että tämä raamikas ihminen ei ole sitoutunut suhteeseenne.

Kolmas vaihtoehto on, että Raami on kyllä sitoutunut, mutta hän ei ilmaise sitä tavalla, jonka sinä hyväksyisit tai ymmärtäisit. 

Tuo tunne on omasi ja johtuu sinusta, sinun pitää se tykönäsi selvittää. Miehellä ei välttämättä ole mitään tekemista tunteesi kanssa. 

Jos ulkonäköä ei olisi mainittu, keskustelu olisi kuitenkin kääntynyt peniksen kokoon, koska siten AV toimii. Hyvin selviää turhan jauhamiselta heti mainitsemalla, ettei ulkonäkö ole syy.

Minulla tuli sama eksän kanssa. Oli luonteeltaan takertuva, syyllistävä ja passiivis-aggressiivinen. Hän ei edes ollut muuten luonteeltaan tossumainen, mutta koska oli eroperheesä parisuhteen malli oli ehkä jäänyt puuttumaan? Suhtautui tosi negatiivisesti miehen rooliin suojelijana, elättäjänä jne. Kuitenkin halusi naisellista naista rinnalleen.

Vierailija kirjoitti:

Mulla vähän samanlainen tilanne, tuntuu että mies ei jotenkin puolusta mua. Meille on muodostunut sellainen mollaushuumori ja tämä jatkuu kavereidenkin läsnäollessa, saattaa siis pitää mua blondina ja mollata kun joku toinenkin on läsnä ja en heti tajua jotain. Se on ihan hauskaa keskenämme.

Mietinkin usein, että puolustaisiko tosipaikan tullen mies mua oikeasti

Sitä tulee puolustaa, joka on oikeassa, eikä sitä joka on paras kaveri tai kumppani. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raamit on miehekkäät mutta jotain jää aina puuttumaan. Todella vaikea selittää tätä tunnetta ehkä kumppani ole sitten jotenkin läsnä tai osaa ottaa omaa "paikkaansa". Onko muut kokeneet vastaavaa?

Mies ei siis tylytä sinua tarpeeksi,on näitä "paikkoja" nähty.

Sinulleko miehekkyys on naisen "tylyttämistä"? Kovin olet harhapoluilla. Tuskin kenellekään naiselle väkivaltainen ja "tylyttävä" mies on se miehekkyyden mitta. Sinulla on ihmeellinen naisviha. Kuvittelet olevasi ihana mies, ja kun sinua ei ilmeisesti ole kukaan kelpuuttanut, väität sen nyt olevan naisten vika ja , että naiset haluaa vain tytyttäviä miehiä. Väärässä olet, sinusta vaan huokuu niin suuri karkeruus naisia kohtaan, että se pitää naiset sinusta loitolla. Ei suinkaan se väkivallatomuuas(jos nyt sitten olet väkivallaton? Ehkä harrastat naisia kohtaan henkistä väkivaltaa? Ainakin näin voisi kuvitella, koska et selvästikään pidä/kunnioita naisia) Mies on sellainen, johon voit luottaa joka tilanteessa ja joka ei juokse karkuun, kun tiukka paikka tulee. Olkapää johon voit huonona hetkenä nojata.

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä2079 kirjoitti:

Odotat liikoja, asetat miehelle liian suuren tehtävän? Oletko itse kumppani hänen rinnallaan? Tuntuu oudolta, että valitat kumppanuuden puutteesta, mutta mainitset avauksessa ekana miehen ulkonäön ("miehekkäät raamit"). Haluatko itse olla pieni mimosa ison ja vahvan miehen vieressä ja miehen tehtävä on sitten tukea sinua kaikessa, tehdä ja ajatella sinun puolestasi? 

Toinen vaihtoehto on, että tämä raamikas ihminen ei ole sitoutunut suhteeseenne.

Kolmas vaihtoehto on, että Raami on kyllä sitoutunut, mutta hän ei ilmaise sitä tavalla, jonka sinä hyväksyisit tai ymmärtäisit. 

Tuo tunne on omasi ja johtuu sinusta, sinun pitää se tykönäsi selvittää. Miehellä ei välttämättä ole mitään tekemista tunteesi kanssa. 

Jos ulkonäköä ei olisi mainittu, keskustelu olisi kuitenkin kääntynyt peniksen kokoon, koska siten AV toimii. Hyvin selviää turhan jauhamiselta heti mainitsemalla, ettei ulkonäkö ole syy.

Minulla tuli sama eksän kanssa. Oli luonteeltaan takertuva, syyllistävä ja passiivis-aggressiivinen. Hän ei edes ollut muuten luonteeltaan tossumainen, mutta koska oli eroperheesä parisuhteen malli oli ehkä jäänyt puuttumaan? Suhtautui tosi negatiivisesti miehen rooliin suojelijana, elättäjänä jne. Kuitenkin halusi naisellista naista rinnalleen.

Etsit siis suojelija-elättäjää itsellesi etkä tasaveroista kumppania.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, hankalaan tilanteeseen mies jättää minut yksin, jos on jokin ulkopuolinen pienikin erimielisyys. Hän lähtee pois tilanteesta tai on hiljaa taustalla!! Tosipaikan tulle luultavasti häviäisi paikalta. :/

Ja tämä hankala tilanne on? Toisilla elämä on täynnä itseaiheutettuja hankalia tilanteita, joita muiden pitäisi sitten selvittää, ei kiitos.

Munkaan mies ei puolusta. Miehen veli taas on sellainen joka puolustaa ja on suorastaan huvittanut tilanteet kun miehen veli on puolustanut mua esimerkiksi jos joku nainen päissään nälvinyt ja oms mies vaan kohauttelee olkapäitä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla vähän samanlainen tilanne, tuntuu että mies ei jotenkin puolusta mua. Meille on muodostunut sellainen mollaushuumori ja tämä jatkuu kavereidenkin läsnäollessa, saattaa siis pitää mua blondina ja mollata kun joku toinenkin on läsnä ja en heti tajua jotain. Se on ihan hauskaa keskenämme.

Mietinkin usein, että puolustaisiko tosipaikan tullen mies mua oikeasti

Sitä tulee puolustaa, joka on oikeassa, eikä sitä joka on paras kaveri tai kumppani. 

Mitä  ihmettä teet kumppanilla, joka puolustaakin sinun "vihamiestäsi" hädän hetkellä?

Vierailija kirjoitti:

Tässä ainakin omat syyt: mies on liian kiltti, ei osaa pitää puoliaan (en tarkoita mitään grillitappeluita vaan esim. työpaikalla joustaa suuntaan ja toiseen vaikka koskaan se ei tule takaisinpäin.... ). Ujo hoitamaan asioita, esim. virastossa änkyttää, pesukonekaupoilla jättää asioinnin aina minun kontolle. Pankissa kun häneltä kysytään jotain niin katsoo minua ja odottaa minulta sitä vastausta. Jännitys hänellä purkaantuu siten että päästelee suustaan vitsejä, jotka ei aina ole erityisen hauskoja... 

Toisaalta myös ymmärrän häntä, jos kotona ei ole opetettu eikä vaadittu niin miten voisi osata. Äitinsä täytti miehen veroilmoituksetkin vielä silloin kun tapasimme.... 

On mies kyllä parantanutkin tässä vuosien varrella, osaa jo hoitaa omia asioitaan. Joskin ihan liian kiltti on eikä osaa pitää puoliaan jos tulee esim. joku erimielisyys. 

Ja toinen on juuri tuo mollauskulttuuri. Miehen kotona kanssakäyminen on jatkuvaa "leikkimielistä" toisen mollausta ja kuittailua. Se on vallalla myös meidän  parisuhteessa, vaikka ollaan siitä puhuttu että haluaisin joskus myös keskustella asioista vakavasti ja että minut otetaan vakavasti. 

Tästä huomaa sen tosiasian, että vaikka puhutaan siitä kuinka naiset ovat itsenäisiä ja tasa-arvoisia miesten kanssa, mutta kuitenkin naisilla on luontainen halu siihen, että mies ottaa ohjat. Ihan sama puhutaanko sänkyhommista vai arjesta. Nainen haluaa olla siinä roolissa, että hänen ei tarvitse tehdä päätöstä. Hänellä saattaa olla vahvat mielipiteet, mutta silti hän ei halua tehdä lopullista päätöstä. 

Vierailija kirjoitti:

Munkaan mies ei puolusta. Miehen veli taas on sellainen joka puolustaa ja on suorastaan huvittanut tilanteet kun miehen veli on puolustanut mua esimerkiksi jos joku nainen päissään nälvinyt ja oms mies vaan kohauttelee olkapäitä

Jos lähtee puolustamaan naisten nälvinnältä, ei mitään muuta ehdi tekemäänkään. Kyllä sen verran naisen pitää itsekin pystyä puolustautumaan, kun edes turpaan saamisen uhkaa ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla vähän samanlainen tilanne, tuntuu että mies ei jotenkin puolusta mua. Meille on muodostunut sellainen mollaushuumori ja tämä jatkuu kavereidenkin läsnäollessa, saattaa siis pitää mua blondina ja mollata kun joku toinenkin on läsnä ja en heti tajua jotain. Se on ihan hauskaa keskenämme.

Mietinkin usein, että puolustaisiko tosipaikan tullen mies mua oikeasti

Sitä tulee puolustaa, joka on oikeassa, eikä sitä joka on paras kaveri tai kumppani. 

Mitä  ihmettä teet kumppanilla, joka puolustaakin sinun "vihamiestäsi" hädän hetkellä?

Varmaankin elät loistavan elämän tuollaisen loogisen ja älykkään ihmisen kanssa. Olisihan se aika noloa jos alkaisi puolustamaan puolisonsa toilailuja vailla mitään objektiivista tarkastelua. Tuossa vaiheessa puolison rooli on auttaa kumppaniaan ymmärtämään, että hän toimi väärin ja on aika pyytää anteeksi, jotta tämä ei nolaa itseään enempää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla vähän samanlainen tilanne, tuntuu että mies ei jotenkin puolusta mua. Meille on muodostunut sellainen mollaushuumori ja tämä jatkuu kavereidenkin läsnäollessa, saattaa siis pitää mua blondina ja mollata kun joku toinenkin on läsnä ja en heti tajua jotain. Se on ihan hauskaa keskenämme.

Mietinkin usein, että puolustaisiko tosipaikan tullen mies mua oikeasti

Sitä tulee puolustaa, joka on oikeassa, eikä sitä joka on paras kaveri tai kumppani. 

Mitä  ihmettä teet kumppanilla, joka puolustaakin sinun "vihamiestäsi" hädän hetkellä?

Miksi sinulla on vihamiehiä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Munkaan mies ei puolusta. Miehen veli taas on sellainen joka puolustaa ja on suorastaan huvittanut tilanteet kun miehen veli on puolustanut mua esimerkiksi jos joku nainen päissään nälvinyt ja oms mies vaan kohauttelee olkapäitä

Jos lähtee puolustamaan naisten nälvinnältä, ei mitään muuta ehdi tekemäänkään. Kyllä sen verran naisen pitää itsekin pystyä puolustautumaan, kun edes turpaan saamisen uhkaa ei ole.

Miksi ihmeessä jostain kännisestä akasta pitäisi välittää? Todellakin kaikista paras keino on kohauttaa olkiaan ja poistua. Se toki olisi ikävää jos ei puolustaisi jos joku hyökkää fyysisesti kimppuun. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla vähän samanlainen tilanne, tuntuu että mies ei jotenkin puolusta mua. Meille on muodostunut sellainen mollaushuumori ja tämä jatkuu kavereidenkin läsnäollessa, saattaa siis pitää mua blondina ja mollata kun joku toinenkin on läsnä ja en heti tajua jotain. Se on ihan hauskaa keskenämme.

Mietinkin usein, että puolustaisiko tosipaikan tullen mies mua oikeasti

Sitä tulee puolustaa, joka on oikeassa, eikä sitä joka on paras kaveri tai kumppani. 

Mitä  ihmettä teet kumppanilla, joka puolustaakin sinun "vihamiestäsi" hädän hetkellä?

Jens Kuikka puolusti Anneli Aueria hädän hetkellä. Ihkua. Sellaistako puolustamista tarkoitat - välittämättä siitä, mikä on oikein?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä2079 kirjoitti:

Odotat liikoja, asetat miehelle liian suuren tehtävän? Oletko itse kumppani hänen rinnallaan? Tuntuu oudolta, että valitat kumppanuuden puutteesta, mutta mainitset avauksessa ekana miehen ulkonäön ("miehekkäät raamit"). Haluatko itse olla pieni mimosa ison ja vahvan miehen vieressä ja miehen tehtävä on sitten tukea sinua kaikessa, tehdä ja ajatella sinun puolestasi? 

Toinen vaihtoehto on, että tämä raamikas ihminen ei ole sitoutunut suhteeseenne.

Kolmas vaihtoehto on, että Raami on kyllä sitoutunut, mutta hän ei ilmaise sitä tavalla, jonka sinä hyväksyisit tai ymmärtäisit. 

Tuo tunne on omasi ja johtuu sinusta, sinun pitää se tykönäsi selvittää. Miehellä ei välttämättä ole mitään tekemista tunteesi kanssa. 

Jos ulkonäköä ei olisi mainittu, keskustelu olisi kuitenkin kääntynyt peniksen kokoon, koska siten AV toimii. Hyvin selviää turhan jauhamiselta heti mainitsemalla, ettei ulkonäkö ole syy.

Minulla tuli sama eksän kanssa. Oli luonteeltaan takertuva, syyllistävä ja passiivis-aggressiivinen. Hän ei edes ollut muuten luonteeltaan tossumainen, mutta koska oli eroperheesä parisuhteen malli oli ehkä jäänyt puuttumaan? Suhtautui tosi negatiivisesti miehen rooliin suojelijana, elättäjänä jne. Kuitenkin halusi naisellista naista rinnalleen.

Etsit siis suojelija-elättäjää itsellesi etkä tasaveroista kumppania.

Pitäisikö naisen siis yrittää löytää rinnalleen tasaveroista miestä fyysisiltä voimiltaankin? Eli jos sattuisi tilanne, jossa joku tuntematon mies kävisi hänen vaimonsa kinppuun, mies voisi rauhassa katsella vierestä, kun  vaimo tappelee vierasta miestä vastaan, koska mies tietäisi, että vaimo on yhtä voimakas kuin hänkin, eikä hänen tarvitse sekaantua tilanteeseen? Siis kyllähän mies nyt yleensä on kuitenkin oikeasti fyysisiltä  voimiltaan parempi kuin nainen ja kyllä minä ainakin oletan, että mies suojelee minua jos joku käy minun kimppuun.  Siis ihan oikeasti oletan miehen auttavan ja suojelevan. Tiedän, etten omilla voimilla pärjää edes 16v poikaani vastaan, en varmasti ole pärjännyt vuosiin. En yksinkertaisesti ole voimiltani kovin kaksinen(vaikka eilenkin kävin hiihtämässä 20km ja harrastan liikuntaa ja kaikenlaista jumppaa monta kertaa viikossa, eli en ole mikään sohvaperuna) mutta mies on, vaikka on vain ihan perusmies, ei mikään bodari. Kyllä miehen kuuluu suojella kumppaniaan ja lapsiaan eli siis perhettään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla vähän samanlainen tilanne, tuntuu että mies ei jotenkin puolusta mua. Meille on muodostunut sellainen mollaushuumori ja tämä jatkuu kavereidenkin läsnäollessa, saattaa siis pitää mua blondina ja mollata kun joku toinenkin on läsnä ja en heti tajua jotain. Se on ihan hauskaa keskenämme.

Mietinkin usein, että puolustaisiko tosipaikan tullen mies mua oikeasti

Sitä tulee puolustaa, joka on oikeassa, eikä sitä joka on paras kaveri tai kumppani. 

Mitä  ihmettä teet kumppanilla, joka puolustaakin sinun "vihamiestäsi" hädän hetkellä?

Miksi sinulla on vihamiehiä?

Vihamies oli lainausmerkeissä. Minulla ei henkilökohtaisesti ehkä ole vihamiehiä, mutta mistä sitäkään voi varmasti tietää. Mutta tässä ketjussa lienee aiheena nyt jokin muu, kuin minun vihamiehet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä2079 kirjoitti:

Odotat liikoja, asetat miehelle liian suuren tehtävän? Oletko itse kumppani hänen rinnallaan? Tuntuu oudolta, että valitat kumppanuuden puutteesta, mutta mainitset avauksessa ekana miehen ulkonäön ("miehekkäät raamit"). Haluatko itse olla pieni mimosa ison ja vahvan miehen vieressä ja miehen tehtävä on sitten tukea sinua kaikessa, tehdä ja ajatella sinun puolestasi? 

Toinen vaihtoehto on, että tämä raamikas ihminen ei ole sitoutunut suhteeseenne.

Kolmas vaihtoehto on, että Raami on kyllä sitoutunut, mutta hän ei ilmaise sitä tavalla, jonka sinä hyväksyisit tai ymmärtäisit. 

Tuo tunne on omasi ja johtuu sinusta, sinun pitää se tykönäsi selvittää. Miehellä ei välttämättä ole mitään tekemista tunteesi kanssa. 

Jos ulkonäköä ei olisi mainittu, keskustelu olisi kuitenkin kääntynyt peniksen kokoon, koska siten AV toimii. Hyvin selviää turhan jauhamiselta heti mainitsemalla, ettei ulkonäkö ole syy.

Minulla tuli sama eksän kanssa. Oli luonteeltaan takertuva, syyllistävä ja passiivis-aggressiivinen. Hän ei edes ollut muuten luonteeltaan tossumainen, mutta koska oli eroperheesä parisuhteen malli oli ehkä jäänyt puuttumaan? Suhtautui tosi negatiivisesti miehen rooliin suojelijana, elättäjänä jne. Kuitenkin halusi naisellista naista rinnalleen.

Etsit siis suojelija-elättäjää itsellesi etkä tasaveroista kumppania.

Pitäisikö naisen siis yrittää löytää rinnalleen tasaveroista miestä fyysisiltä voimiltaankin? Eli jos sattuisi tilanne, jossa joku tuntematon mies kävisi hänen vaimonsa kinppuun, mies voisi rauhassa katsella vierestä, kun  vaimo tappelee vierasta miestä vastaan, koska mies tietäisi, että vaimo on yhtä voimakas kuin hänkin, eikä hänen tarvitse sekaantua tilanteeseen? Siis kyllähän mies nyt yleensä on kuitenkin oikeasti fyysisiltä  voimiltaan parempi kuin nainen ja kyllä minä ainakin oletan, että mies suojelee minua jos joku käy minun kimppuun.  Siis ihan oikeasti oletan miehen auttavan ja suojelevan. Tiedän, etten omilla voimilla pärjää edes 16v poikaani vastaan, en varmasti ole pärjännyt vuosiin. En yksinkertaisesti ole voimiltani kovin kaksinen(vaikka eilenkin kävin hiihtämässä 20km ja harrastan liikuntaa ja kaikenlaista jumppaa monta kertaa viikossa, eli en ole mikään sohvaperuna) mutta mies on, vaikka on vain ihan perusmies, ei mikään bodari. Kyllä miehen kuuluu suojella kumppaniaan ja lapsiaan eli siis perhettään.

Kuinka usein sinulle on tapahtunut niin että tuntematon mies on käynyt sinun kimppuusi? Osta ase, jos pelottaa, sillä kaatuu isommatkin miehet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä2079 kirjoitti:

Odotat liikoja, asetat miehelle liian suuren tehtävän? Oletko itse kumppani hänen rinnallaan? Tuntuu oudolta, että valitat kumppanuuden puutteesta, mutta mainitset avauksessa ekana miehen ulkonäön ("miehekkäät raamit"). Haluatko itse olla pieni mimosa ison ja vahvan miehen vieressä ja miehen tehtävä on sitten tukea sinua kaikessa, tehdä ja ajatella sinun puolestasi? 

Toinen vaihtoehto on, että tämä raamikas ihminen ei ole sitoutunut suhteeseenne.

Kolmas vaihtoehto on, että Raami on kyllä sitoutunut, mutta hän ei ilmaise sitä tavalla, jonka sinä hyväksyisit tai ymmärtäisit. 

Tuo tunne on omasi ja johtuu sinusta, sinun pitää se tykönäsi selvittää. Miehellä ei välttämättä ole mitään tekemista tunteesi kanssa. 

Jos ulkonäköä ei olisi mainittu, keskustelu olisi kuitenkin kääntynyt peniksen kokoon, koska siten AV toimii. Hyvin selviää turhan jauhamiselta heti mainitsemalla, ettei ulkonäkö ole syy.

Minulla tuli sama eksän kanssa. Oli luonteeltaan takertuva, syyllistävä ja passiivis-aggressiivinen. Hän ei edes ollut muuten luonteeltaan tossumainen, mutta koska oli eroperheesä parisuhteen malli oli ehkä jäänyt puuttumaan? Suhtautui tosi negatiivisesti miehen rooliin suojelijana, elättäjänä jne. Kuitenkin halusi naisellista naista rinnalleen.

Etsit siis suojelija-elättäjää itsellesi etkä tasaveroista kumppania.

Tykkään jossain määrin perinteisistä rooleista. Tulen elämään omalla palkalla varsin hyvin, mutta viime kädessä leivän tuominen pöytään on mielestäni miehen velvollisuus. Ja mieskin pitää viehättävämpänä naista, joka ei ole stressaantunut ja jolla on aikaa huolehtia itsestään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä2079 kirjoitti:

Odotat liikoja, asetat miehelle liian suuren tehtävän? Oletko itse kumppani hänen rinnallaan? Tuntuu oudolta, että valitat kumppanuuden puutteesta, mutta mainitset avauksessa ekana miehen ulkonäön ("miehekkäät raamit"). Haluatko itse olla pieni mimosa ison ja vahvan miehen vieressä ja miehen tehtävä on sitten tukea sinua kaikessa, tehdä ja ajatella sinun puolestasi? 

Toinen vaihtoehto on, että tämä raamikas ihminen ei ole sitoutunut suhteeseenne.

Kolmas vaihtoehto on, että Raami on kyllä sitoutunut, mutta hän ei ilmaise sitä tavalla, jonka sinä hyväksyisit tai ymmärtäisit. 

Tuo tunne on omasi ja johtuu sinusta, sinun pitää se tykönäsi selvittää. Miehellä ei välttämättä ole mitään tekemista tunteesi kanssa. 

Jos ulkonäköä ei olisi mainittu, keskustelu olisi kuitenkin kääntynyt peniksen kokoon, koska siten AV toimii. Hyvin selviää turhan jauhamiselta heti mainitsemalla, ettei ulkonäkö ole syy.

Minulla tuli sama eksän kanssa. Oli luonteeltaan takertuva, syyllistävä ja passiivis-aggressiivinen. Hän ei edes ollut muuten luonteeltaan tossumainen, mutta koska oli eroperheesä parisuhteen malli oli ehkä jäänyt puuttumaan? Suhtautui tosi negatiivisesti miehen rooliin suojelijana, elättäjänä jne. Kuitenkin halusi naisellista naista rinnalleen.

Etsit siis suojelija-elättäjää itsellesi etkä tasaveroista kumppania.

Pitäisikö naisen siis yrittää löytää rinnalleen tasaveroista miestä fyysisiltä voimiltaankin? Eli jos sattuisi tilanne, jossa joku tuntematon mies kävisi hänen vaimonsa kinppuun, mies voisi rauhassa katsella vierestä, kun  vaimo tappelee vierasta miestä vastaan, koska mies tietäisi, että vaimo on yhtä voimakas kuin hänkin, eikä hänen tarvitse sekaantua tilanteeseen? Siis kyllähän mies nyt yleensä on kuitenkin oikeasti fyysisiltä  voimiltaan parempi kuin nainen ja kyllä minä ainakin oletan, että mies suojelee minua jos joku käy minun kimppuun.  Siis ihan oikeasti oletan miehen auttavan ja suojelevan. Tiedän, etten omilla voimilla pärjää edes 16v poikaani vastaan, en varmasti ole pärjännyt vuosiin. En yksinkertaisesti ole voimiltani kovin kaksinen(vaikka eilenkin kävin hiihtämässä 20km ja harrastan liikuntaa ja kaikenlaista jumppaa monta kertaa viikossa, eli en ole mikään sohvaperuna) mutta mies on, vaikka on vain ihan perusmies, ei mikään bodari. Kyllä miehen kuuluu suojella kumppaniaan ja lapsiaan eli siis perhettään.

Mieheni ei ole puolustanut minua yhdessäkään fyysisessä tai psyykkisessä nujakassa. Sellaisia ei ole tullut vastaan tähän 50 v. ikään mennessä. 😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä2079 kirjoitti:

Odotat liikoja, asetat miehelle liian suuren tehtävän? Oletko itse kumppani hänen rinnallaan? Tuntuu oudolta, että valitat kumppanuuden puutteesta, mutta mainitset avauksessa ekana miehen ulkonäön ("miehekkäät raamit"). Haluatko itse olla pieni mimosa ison ja vahvan miehen vieressä ja miehen tehtävä on sitten tukea sinua kaikessa, tehdä ja ajatella sinun puolestasi? 

Toinen vaihtoehto on, että tämä raamikas ihminen ei ole sitoutunut suhteeseenne.

Kolmas vaihtoehto on, että Raami on kyllä sitoutunut, mutta hän ei ilmaise sitä tavalla, jonka sinä hyväksyisit tai ymmärtäisit. 

Tuo tunne on omasi ja johtuu sinusta, sinun pitää se tykönäsi selvittää. Miehellä ei välttämättä ole mitään tekemista tunteesi kanssa. 

Jos ulkonäköä ei olisi mainittu, keskustelu olisi kuitenkin kääntynyt peniksen kokoon, koska siten AV toimii. Hyvin selviää turhan jauhamiselta heti mainitsemalla, ettei ulkonäkö ole syy.

Minulla tuli sama eksän kanssa. Oli luonteeltaan takertuva, syyllistävä ja passiivis-aggressiivinen. Hän ei edes ollut muuten luonteeltaan tossumainen, mutta koska oli eroperheesä parisuhteen malli oli ehkä jäänyt puuttumaan? Suhtautui tosi negatiivisesti miehen rooliin suojelijana, elättäjänä jne. Kuitenkin halusi naisellista naista rinnalleen.

Etsit siis suojelija-elättäjää itsellesi etkä tasaveroista kumppania.

Pitäisikö naisen siis yrittää löytää rinnalleen tasaveroista miestä fyysisiltä voimiltaankin? Eli jos sattuisi tilanne, jossa joku tuntematon mies kävisi hänen vaimonsa kinppuun, mies voisi rauhassa katsella vierestä, kun  vaimo tappelee vierasta miestä vastaan, koska mies tietäisi, että vaimo on yhtä voimakas kuin hänkin, eikä hänen tarvitse sekaantua tilanteeseen? Siis kyllähän mies nyt yleensä on kuitenkin oikeasti fyysisiltä  voimiltaan parempi kuin nainen ja kyllä minä ainakin oletan, että mies suojelee minua jos joku käy minun kimppuun.  Siis ihan oikeasti oletan miehen auttavan ja suojelevan. Tiedän, etten omilla voimilla pärjää edes 16v poikaani vastaan, en varmasti ole pärjännyt vuosiin. En yksinkertaisesti ole voimiltani kovin kaksinen(vaikka eilenkin kävin hiihtämässä 20km ja harrastan liikuntaa ja kaikenlaista jumppaa monta kertaa viikossa, eli en ole mikään sohvaperuna) mutta mies on, vaikka on vain ihan perusmies, ei mikään bodari. Kyllä miehen kuuluu suojella kumppaniaan ja lapsiaan eli siis perhettään.

Etkö itse sitten auta miestä jos hänen kimppuunsa käy joku?