mistä löydän miehen yli 30 vuotiaana. Olenko ainoa
ja Helsingistä. Täällä kun ei tunnu vapaita sinkkumiehiä, ilman lapsia olevankaan. Onko muita?
Kommentit (102)
Ei sellaisia tjembeä soittavia raavaita tatuoituja miljonääri-feministejä mitä etsit ole olemassakaan. Hanki kissa.
Vierailija kirjoitti:
Pohjoisempana olisi miehiä vaikka joka sormelle. Kilpailluilla markkinoilla pitää taistella kovemmin ja erottua massasta.
Otin työn vastaan Oulusta ja puolen vuoden päästä Ouluun muuttamisesta löysin aviomieheni
Vierailija kirjoitti:
Katsele nelikymppisiä miehiä, ne on toisella kierroksella. Osalla on jo lapset, osa haluaa vielä lapsia ja osa ei halua. En käsittänyt aloituksesta haluatko sinä lapsia?
Mä löysin töistä, yli 10v mua vanhempi ja sen lapset oli jo silloin isoja (joten kestin tilanteen, vaikka olen vela). Ollaan oltu jo 10v naimisissa ja ne lapsetkin on jo ihan aikuisia.
Kälyni löysi veljeni (silloin 40v avoeronnut) kadunkulmasta. Heillä taitaa olla 7v ikäeroa. Ehtivät silti yhden lapsen tehdä vielä pitkän harkinnankin jälkeen.
Itse olen tmmissä kunnossa oleva 33-vuotias enkä ikinä ottaisi 40v miestä. Harva on siinä iässä enää kunnossa. Onneksi vaihtoehtona on omanikäiset ja nuoremmat sekä muutaman vuoden vanhemmat (enintään +2-3v.)
T.fitness33
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katselepa vähän meitä päälle nelikymppisiä miehiä. Kyllä mekin sinua katsellaan ;-)
No en kyllä kato, sori. :) Mieluummin katon ikäisiäni tai vähän nuorempia. On mullakin oikeus valita mieleistäni seuraa, kuten teillä miehilläkin. Ja jos mieluista seuraa ei löydy, niin sinkkuus on parempi vaihtoehto.
t. Sinkkunainen 34v.
Auts, kunnon sivallus 😄😄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katselepa vähän meitä päälle nelikymppisiä miehiä. Kyllä mekin sinua katsellaan ;-)
No en kyllä kato, sori. :) Mieluummin katon ikäisiäni tai vähän nuorempia. On mullakin oikeus valita mieleistäni seuraa, kuten teillä miehilläkin. Ja jos mieluista seuraa ei löydy, niin sinkkuus on parempi vaihtoehto.
t. Sinkkunainen 34v.
Tässä tekstissä oikeastaan kiteytyy parisuhdemarkkinoiden nykyinen ongelma. Nirsoillaan ja asetetaan rima taivaisiin. Mutta jatkakaa valitsemallanne tiellä. T. Ukkomies 45v.
Niin. Mikä sitten kullekin on tärkeintä. Sekö, että on parisuhde vain suhteen takia, vai se että on parisuhteessa oikeasti mieleisen ihmisen kanssa? Itse valitsen tuon jälkimmäisen vaihtoehdon. Olen ennenkin yrittänyt olla suhteessa johon en ollut täysin tyytyväinen (meillä oli esim. huono seksikemia) ja se teki minut lopulta entistä tyytymättömäksi. Jättäytyminen sinkuksi oli minulle parempi vaihtoehto, koska sen itsekseenkin voi olla onnellinen (jos vain päättää niin). Samalla ovi elämääni on avoinna niille miehille joiden kanssa oikeasti kemiat pelaa...
Sinkkunainen 34v.
Ovi on avoinna ja taitaa myös avoimeksi jäädä. Mitä lähemmäs tulet 40v, niin sitä todennäköisemmin potentiaalisilla miehillä on jo lapsia. Jostain sinun on lopulta joustettava tai sitten tuo ikisinkkuus jää päälle.
Vierailija kirjoitti:
Et ole ainoa, eikä varmaan lohduta kun sanon että toivoton on tilanne. Hyvät ja itselle sopivat tuntuu olevan jo varattuja ja perheellisiä. Toisella kierroksella olo ei ole ongelma, mikäli on aidosti sitoutumishaluinen mutta aiemmat lapset on.
N40
Sinun iässäsi suurimmalla osalla hyvistä miehistä on jo lapsia. Mahdollisuutesi vähenevät kokoajan.
Vierailija kirjoitti:
Katselepa vähän meitä päälle nelikymppisiä miehiä. Kyllä mekin sinua katsellaan ;-)
Mikset katsele nelikymppisiä sinkkunaisia? Meitäkin on.
N40
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole ainoa, eikä varmaan lohduta kun sanon että toivoton on tilanne. Hyvät ja itselle sopivat tuntuu olevan jo varattuja ja perheellisiä. Toisella kierroksella olo ei ole ongelma, mikäli on aidosti sitoutumishaluinen mutta aiemmat lapset on.
N40
Sinun iässäsi suurimmalla osalla hyvistä miehistä on jo lapsia. Mahdollisuutesi vähenevät kokoajan.
Niin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pohjoisempana olisi miehiä vaikka joka sormelle. Kilpailluilla markkinoilla pitää taistella kovemmin ja erottua massasta.
Otin työn vastaan Oulusta ja puolen vuoden päästä Ouluun muuttamisesta löysin aviomieheni <3
Mä oon asunut täällä yli 20 vuotta, mutta vieläkään ei ole löytynyt ketään.
Oon vastannut miljoonaan vastaavaan ketjuun, mutta jaanpa kokemukseni tähänkin samalla kun esikoinen nukkuu tuossa rinnan päällä. Synnytin hänet 36-vuotiaana. Asun Helsingissä, olen lihava ja kokemusta on sekä kehon että mielen sairastumisesta. Tapasin ekan poikaystäväni kaksi vuotta sitten ja nyt meillä on lapsi ja oma koti. Ollaan tavallisia keskipalkkaisia ihmisiä molemmat, eletään omannäköistämme elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katsele nelikymppisiä miehiä, ne on toisella kierroksella. Osalla on jo lapset, osa haluaa vielä lapsia ja osa ei halua. En käsittänyt aloituksesta haluatko sinä lapsia?
Mä löysin töistä, yli 10v mua vanhempi ja sen lapset oli jo silloin isoja (joten kestin tilanteen, vaikka olen vela). Ollaan oltu jo 10v naimisissa ja ne lapsetkin on jo ihan aikuisia.
Kälyni löysi veljeni (silloin 40v avoeronnut) kadunkulmasta. Heillä taitaa olla 7v ikäeroa. Ehtivät silti yhden lapsen tehdä vielä pitkän harkinnankin jälkeen.
Itse olen tmmissä kunnossa oleva 33-vuotias enkä ikinä ottaisi 40v miestä. Harva on siinä iässä enää kunnossa. Onneksi vaihtoehtona on omanikäiset ja nuoremmat sekä muutaman vuoden vanhemmat (enintään +2-3v.)
T.fitness33
Sitten olet paremmassa tilanteessa kuin ap, joka ei löydä miestä. Tulitko vaan kerskailemaan?
Täysin oma vika. Ole aloitteellisempi, niin varmasti löytyy. Tunnen monia 30 vuotisia kunnollisia sinkkumiehiä ja vieläpä Helsingistä. Suurin osa vielä ihan ok näköisiä ja käyvät töissä. Ei vaan taida naisille moiset kelvata. Puuttuu se jokin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katselepa vähän meitä päälle nelikymppisiä miehiä. Kyllä mekin sinua katsellaan ;-)
No en kyllä kato, sori. :) Mieluummin katon ikäisiäni tai vähän nuorempia. On mullakin oikeus valita mieleistäni seuraa, kuten teillä miehilläkin. Ja jos mieluista seuraa ei löydy, niin sinkkuus on parempi vaihtoehto.
t. Sinkkunainen 34v.
Tässä tekstissä oikeastaan kiteytyy parisuhdemarkkinoiden nykyinen ongelma. Nirsoillaan ja asetetaan rima taivaisiin. Mutta jatkakaa valitsemallanne tiellä. T. Ukkomies 45v.
10 vuotta ikäeroa tai yli on ihan viisas kipuraja, se ei ole nirsoutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole ainoa, eikä varmaan lohduta kun sanon että toivoton on tilanne. Hyvät ja itselle sopivat tuntuu olevan jo varattuja ja perheellisiä. Toisella kierroksella olo ei ole ongelma, mikäli on aidosti sitoutumishaluinen mutta aiemmat lapset on.
N40
Sinun iässäsi suurimmalla osalla hyvistä miehistä on jo lapsia. Mahdollisuutesi vähenevät kokoajan.
Niin?
Niinpä niin. Muuta kriteerejäsi.
Varmaan mistä hyvänsä kunhan ymmärrät elämäntilanteessasi pelin hengen jo paljolti muuttuneen, eli parinhaku ei enää pyöri vain ympärilläsi, vaan myös sinun on oltava aloitteellinen. Sillä tuossa iässä niistä miehistä, jotka kelpaavat naisille, kilpailevat käytännössä kaikki perheenperustamista tavoittelevat naiset.
Vierailija kirjoitti:
Jaa-a. Tinderistä olen itse yrittänyt. Olen sieltä toki muutaman mukavan miehen löytänytkin, mutta ei ole mitään romanssia tullut vielä toistaiseksi. Hyviä miehiä on kyllä Helsingissä huomattavasti vähemmän kuin hyviä naisia. Täällä on miesten markkinat.
Itse olen ulkopaikkakuntalainen ja varattu, mutta Helsingissä käydessä katselin kaverin tinderillä pelailua ja huh huh. Toinen toistaan kauniimpia naisia. Helsingissä on todellakin (hyvän) miehen markkinat
Minun työpaikalla oli aivan ihanan naisellinen 30-v nainen jonka olisin mielellään vaikka nainut. Näin jälkeenpäin tajuan kuitenkin, että hän etsi luolamiestä itselleen. Ei hän tule sellaista löytämään niistä sivistyneistä piireistä missä pyörii. Hän tulee jäämään yksin ja olen tosi pahoillani siitä. En tiedä mitä olisin tehnyt, jos olisin tajunnut tämän aikaisemmin. Ottamatta kantaa tämän teon moraalisuuteen, hän olisi varmaan rakastunut tulisesti kehen tahansa, joka olisi piiskannut hänet armottomasti hänen tehdessään bitch testejä.
Mä oisin vapaana ja ei oo lapsia, mutta ei kelpaa kellekkään, koska olen myös työtön yms.
Espoo tai Vantaa. Taitaa olla kyllä liian kaukana Hesen prinsessoille. :) Hernekin saattaa olla bussin penkin alla.
Niin. Mikä sitten kullekin on tärkeintä. Sekö, että on parisuhde vain suhteen takia, vai se että on parisuhteessa oikeasti mieleisen ihmisen kanssa? Itse valitsen tuon jälkimmäisen vaihtoehdon. Olen ennenkin yrittänyt olla suhteessa johon en ollut täysin tyytyväinen (meillä oli esim. huono seksikemia) ja se teki minut lopulta entistä tyytymättömäksi. Jättäytyminen sinkuksi oli minulle parempi vaihtoehto, koska sen itsekseenkin voi olla onnellinen (jos vain päättää niin). Samalla ovi elämääni on avoinna niille miehille joiden kanssa oikeasti kemiat pelaa...
Sinkkunainen 34v.