Miten pilata häät?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laitoin tälläisen viestin Facebookin kautta:

"Moi (nimi)! En tiedä miten hyvin muistat mua, mutta me käytiin samaa yläastetta. Halusin kirjoittaa sulle, koska itse en ole ikinä pystynyt unohtamaan sua. Olit mulle aina tosi ilkeä ja kiusasit mua epäinhimillisellä tavalla, enkä ollut edes ainut. Levitit musta juoruja ja vittuilit päin naamaa julkisella paikalla, se tuntui nöyryyttävältä. Kaikkein pahin muisto susta on se, kun uskottelit että pääsen mukaan teidän bileisiin, mutta kukaan ei koskaan tullut hakemaan mua niin kuin sovittiin eikä kukaan vastannut mulle enää viesteihin. Se tuntui pahalta, koska sillon vielä jollain tasolla ihailin sua ja sun kavereita (nyt en tajua miksi).

Sulle se saattoi olla vaan viatonta hauskanpitoa tyhmän ja "ruman" tytön kustannuksella, mutta mä kärsin siitä vieläkin. Pari suhdetta on mennyt paskaksi koska en vaan pysty luottamaan ja ystäviä mun on vaikea saada, onneksi niitä on sentään nyt enemmän kuin silloin kun sä olit mun elämässä. Musta tuntuu, että tuun olemaan epävarma ja hajalla koko loppuelämäni, ja ilman sua näin ei olisi.

Ala-asteella mä olin vielä elämäniloinen ja valoisa pikkutyttö, mutta en enää sun käsittelyn jälkeen. Toivon, että tunnet edes pienen piston sydämessäsi, kun luet tätä. Ja toivon että mietit myös sun muita uhreja, mitenköhän heillä menee nykyään? Toivottavasti vastaat tähän, osoita omaavasi edes vähän selkärankaa. Ja mä osoitan sen verran kunnioitusta, että toivotan sulle onnea tulevien häiden johdosta. Sitä tarvitset"

AP

Aika surkea viesti, taidat olla vielä aika nuori? Viestissä kuulostat katkeralta ja sitten paljastat seuraavasi kyseisen kiusaajan elämää, kun tiedät hänen menevän naimisiin. Toivotat onnea tulevien häiden johdosta, kun sitä "tarvitset" eli jos jotain lapsellista sabotointia keksit, niin nyt ainakin paljastit itsesi.

Olisit lähettänyt viestin edes sähköpostilla tai perinteisellä kirjeellä. Facebookissa tuntemattomien viestit menevät Muut-kansioon ja siitä ei ainakaan kännykällä tule mitään ilmoitusta eli todennäköisesti kiusaaja ei edes huomaa viestiäsi eli turha hyppiä pitkin seiniä, jos et mitään vastausta saa.

Annetaa ap:n hoitaa omalla tavallaa kun asia ei ole meihin liittyvä ja aivan sama millä kertoo kunhan on kerrotu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laitoin tälläisen viestin Facebookin kautta:

"Moi (nimi)! En tiedä miten hyvin muistat mua, mutta me käytiin samaa yläastetta. Halusin kirjoittaa sulle, koska itse en ole ikinä pystynyt unohtamaan sua. Olit mulle aina tosi ilkeä ja kiusasit mua epäinhimillisellä tavalla, enkä ollut edes ainut. Levitit musta juoruja ja vittuilit päin naamaa julkisella paikalla, se tuntui nöyryyttävältä. Kaikkein pahin muisto susta on se, kun uskottelit että pääsen mukaan teidän bileisiin, mutta kukaan ei koskaan tullut hakemaan mua niin kuin sovittiin eikä kukaan vastannut mulle enää viesteihin. Se tuntui pahalta, koska sillon vielä jollain tasolla ihailin sua ja sun kavereita (nyt en tajua miksi).

Sulle se saattoi olla vaan viatonta hauskanpitoa tyhmän ja "ruman" tytön kustannuksella, mutta mä kärsin siitä vieläkin. Pari suhdetta on mennyt paskaksi koska en vaan pysty luottamaan ja ystäviä mun on vaikea saada, onneksi niitä on sentään nyt enemmän kuin silloin kun sä olit mun elämässä. Musta tuntuu, että tuun olemaan epävarma ja hajalla koko loppuelämäni, ja ilman sua näin ei olisi.

Ala-asteella mä olin vielä elämäniloinen ja valoisa pikkutyttö, mutta en enää sun käsittelyn jälkeen. Toivon, että tunnet edes pienen piston sydämessäsi, kun luet tätä. Ja toivon että mietit myös sun muita uhreja, mitenköhän heillä menee nykyään? Toivottavasti vastaat tähän, osoita omaavasi edes vähän selkärankaa. Ja mä osoitan sen verran kunnioitusta, että toivotan sulle onnea tulevien häiden johdosta. Sitä tarvitset"

AP

Aika surkea viesti, taidat olla vielä aika nuori? Viestissä kuulostat katkeralta ja sitten paljastat seuraavasi kyseisen kiusaajan elämää, kun tiedät hänen menevän naimisiin. Toivotat onnea tulevien häiden johdosta, kun sitä "tarvitset" eli jos jotain lapsellista sabotointia keksit, niin nyt ainakin paljastit itsesi.

Olisit lähettänyt viestin edes sähköpostilla tai perinteisellä kirjeellä. Facebookissa tuntemattomien viestit menevät Muut-kansioon ja siitä ei ainakaan kännykällä tule mitään ilmoitusta eli todennäköisesti kiusaaja ei edes huomaa viestiäsi eli turha hyppiä pitkin seiniä, jos et mitään vastausta saa.

Ois vaan niin hyvä, jos tänne kommentoisi ne joita itseään on kiusattu. Puhuttais edes samasta asiasta, olisi ymmärrys miten paha asia kysymyksessä. Sitä ei heti pyyhkäistä pois, siitä on puhuttava, varsinkin kun kysymys kouluista tai työpaikoista, joissa ei helposti paeta tilanteista.

Ammattiauttajille suljettujen ovien takana puhuminen ei aina ole mahdollista ja silloinkin, ongelma pysyy vaiettuna. Poissa silmistä ja korvista, suljetuilla osastoilla, elämää hiljaisessa kidutuksessa ja kärsimyksessä.

Pahoja ihmisiä oikeasti on. Osa voi muuttua, muttei kaikki. Uhrin on saatava kertoa kokemuksistaan, koulukiusaaminen ei voi jatkua vuosikymmenestä toiseen ikuisena tabuna. Selkeästi osoitettavissa olevat kiusaajat pitäisi voida sijoittaa uuteen kouluun/pois työpaikoilta ilmapiiriä myrkyttämästä ja näiden kiusattujen työrauha turvattava.

Ilmestyt samanlaisessa häämekossa paikalle. Kallistahan se voi olla, mutta ei mitään koston rinnalla.

Vierailija kirjoitti:

Ilmestyt samanlaisessa häämekossa paikalle. Kallistahan se voi olla, mutta ei mitään koston rinnalla.

Miksi ilmestyä samanlaisessa häämekossa?

Minulle terapeutti sanoi, että "paras kosto on elää hyvä elämä". Takana on siis samantapaisia kokemuksia kuin AP:lla. Tunnen kyllä katkeruuden tunteen ja ahdistuksen siitä, ettei minun elämäni tuhoajalla menekään huonosti kuten "olisi oikein", vaikka, myönnettäköön, hänellä menee tietääkseni huonommin kuin minulla. Harmittaa myös, että en aikanaan tajunnut ottaa talteen aineistoa, joka olisi ehkä antanut syyn syyttää häntä  rikoksesta, koska aineiston kanssa se olisi saattanut olla mahdollista. Haaveilen välillä siitä, että hän olisi saanut tajuta, että asiat joihin hänellä kuulemma "on oikeus" ovat todellisuudessa rikollisia. Rikosrekisteri on täsmälleen se, mitä hän mielestäni olisi ansainnut teoillaan.

Mutta kostoon en ryhdy, pahimmillakin hetkillä vain toivon, että joku karman laki iskisi. Olen mielestäni syytön tapahtumiin, mutta jos olisin yhtä kauhea kuin hän (eli kostaisin), en ansaitsisi sen parempaa kuin hänkään. Nyt ansaitsen. Joten pyrin menemään eteenpäin ja pääsemään eroon katkeruudesta. En halua tuhlata elämääni yhden arvottoman idiootin vatvomiseen.

Hän myös syytti kaikesta omia mt-ongelmiaan. Itse aion omalla esimerkilläni osoittaa, että mt-ongelmat eivät ole tekosyy olla paska ihminen, ja olenkin päässyt eteenpäin omassa parantumisessani, koska olen tehnyt paljon töitä sen eteen. Vaikka tuollainen oman pahan olonsa toisten päälle oksentava "ihminen" on sitä mieltä, että minulle tai minun kaltaisilleni saa tehdä pahaa, niin kiusallanikin toivun ja opettelen torjumaan tuollaiset "ihmiset". Heillä ei enää ikinä tule olemaan valtaa minuun. 

Eli AP: kosto ei vie sinua kohti asioita, joita haluaisit.  Oman käden oikeus ei tuo kuin lisää ongelmia sinulle, ja lisää katkeroitumista, kun saat lisää "rangaistuksia". Älä anna jonkun kusipään määritellä elämääsi. Vaikka sinulle on aiheetta tehty pahaa, kylmä totuus on, että juuri mikään muu kuin omat tekosi eivät voi sitä taakkaa sinulta viedä. Ja teoilla tarkoitan asian prosessointia, irti päästämisen ja eteenpäin menemisen opettelua. Katkeroitumisesi tekee pahaa _ainoastaan_ sinulle. Jos haluat olla jälleen sellainen, mitä olit ennen kiusaajaa, kukaan ei voi sitä sinun puolestasi palauttaa. Mutta sinä itse voit, kovalla työllä. 

Ja lopuksi. Kannattaa miettiä, onko "silmä silmästä" tärkeämpi kuin sinun elämänlaatusi, josta itse voit tehdä paremman? Voit käyttää elämäsi kostoon, tai voit käyttää sen pyrkimällä sellaiseksi kuin haluaisit olla ja jollainen tunnet oikeasti olevasi ongelmiesi alla. 

Hanki jehovat tms hihhulit hääpaikalle.

Vierailija kirjoitti:

Päätin neuvojenne perusteella ensin ottaa yhteyttä siihen kiusaajanaiseen, ja kertoa miltä minusta tuntuu. Jos hän osoittaa oikeasti olevansa pahoillaan, jätän asian sikseen. Jos hän ei vastaa tai vastaa ilkeästi, niin sittenpähän tiedän että ainakin ansaitsee häiden pilaamisen.

AP

En toki tiedä miten hän sinut on aikanaan luhistanut, mutta minun mielestäni on raukkamaista mennä pilaamaan toisen häät. Ne kun eivät ole vain hänen päivänsä vaan myös sen miehen, molempien vanhempien, isovanhempien jne. Ymmärräthän, että tuon jälkeen tulet olemaan todella monen silmissä raukkamaisistakin raukkamaisin koulukiusaaja?

Jos olet fiksoitunut kostamiseen niin soita sille miehelle ja kerro miten sinua harmittaa että kun X on oikeasti lesbo ja teillä on ollut pitkä suhde niin hän nyt kaiketi vain kulissin takia menee miehen kanssa naimisiin ?

Mutta aidosti minun neuvoni on, älä pilaa niitä häitä, keksit kyllä vielä jonkun muun tavan jolla kostaa vain sille kiusaajanaiselle.

Muakin kaksi tyttöä yläastella kiusasi siihen malliin, että kauan meni päästä yli. Mutta pääsin.

Aikani mietiskelin meheviä kostoja, mutta sitten annoin olla. Kävin koulut, sain hyvän työn, kivan miehen, kaksi tervettä lasta ja muutenkin elämä mallillaan.

Nyt tämä toinen kiusaaja on vammaisen lapsen äiti - karma is a bitch. Kiusasi minua pitkälti siksi, että veljeni on vammainen. Paras opetus hänelle, mutta silti vähän kyllä olen hänen takiaan pahoillaankin, kun seuraan omaa saman ikäistä tällä hetkellä tervettä lastani.

Ja tämä toinen; matkustelee ja elää itseellistä elämää ympäri maailmaa. Perheetön. Kivat hänelle, mutta lievää tyydytystä sain nähdessäni vuosien tauon jälkeen; oli lihonut ja saanut paljon ryppyjä. Ja olipa hänellä mitä vain, niin hän ei voi kuvitellakaan sitä fiilistä, mikä on kun katsoo omaa lasta, joka nukkuu rauhallisesti turvallisessa kodissaan.

Mutta jos oikein haluat olla kenkku, niin erota muija kirkosta ennen häitä (jos siis kirkossa on naimisiin menossa). Enempää en ala vinkkaamaan miten tuo käytännössä onnistuu.

Vierailija kirjoitti:

Laitoin tälläisen viestin Facebookin kautta:

"Moi (nimi)! En tiedä miten hyvin muistat mua, mutta me käytiin samaa yläastetta. Halusin kirjoittaa sulle, koska itse en ole ikinä pystynyt unohtamaan sua. Olit mulle aina tosi ilkeä ja kiusasit mua epäinhimillisellä tavalla, enkä ollut edes ainut. Levitit musta juoruja ja vittuilit päin naamaa julkisella paikalla, se tuntui nöyryyttävältä. Kaikkein pahin muisto susta on se, kun uskottelit että pääsen mukaan teidän bileisiin, mutta kukaan ei koskaan tullut hakemaan mua niin kuin sovittiin eikä kukaan vastannut mulle enää viesteihin. Se tuntui pahalta, koska sillon vielä jollain tasolla ihailin sua ja sun kavereita (nyt en tajua miksi).

Sulle se saattoi olla vaan viatonta hauskanpitoa tyhmän ja "ruman" tytön kustannuksella, mutta mä kärsin siitä vieläkin. Pari suhdetta on mennyt paskaksi koska en vaan pysty luottamaan ja ystäviä mun on vaikea saada, onneksi niitä on sentään nyt enemmän kuin silloin kun sä olit mun elämässä. Musta tuntuu, että tuun olemaan epävarma ja hajalla koko loppuelämäni, ja ilman sua näin ei olisi.

Ala-asteella mä olin vielä elämäniloinen ja valoisa pikkutyttö, mutta en enää sun käsittelyn jälkeen. Toivon, että tunnet edes pienen piston sydämessäsi, kun luet tätä. Ja toivon että mietit myös sun muita uhreja, mitenköhän heillä menee nykyään? Toivottavasti vastaat tähän, osoita omaavasi edes vähän selkärankaa. Ja mä osoitan sen verran kunnioitusta, että toivotan sulle onnea tulevien häiden johdosta. Sitä tarvitset"

AP

Ketään ei koskaan saa kiusata, ei ketään. Ei edes sitä morsianta! Saati sen sulhasta.

Ymmärrän ettet halua kertoa mitä on tapahtunut, mutta jos kiusaaminen on ollut 'juorujen levittämistä' , 'ilkeyksiä' ja 'porukan ulkopuolelle sulkemista' niin voi olla, että morsian ei oikeastaan itse ole edes tajunnut miten paljon on sinua loukannut. Vähättelemättä yhtään sitä, mitä tuo on tehnyt sinun elämällesi ja itsetunnollesi - nyt ammut kyllä tykillä kärpästä jos menet toisten häät pilaamaan.

Sinällään voi olla hyvä keskustella asia tuon morsiamen kanssa ja kertoa että hän käyttäytyi sikamaisesti mutta paras kosto hänelle on se, että pääset asiasta yli ja teet elämästäsi hienon!

Vierailija kirjoitti:

Muakin kaksi tyttöä yläastella kiusasi siihen malliin, että kauan meni päästä yli. Mutta pääsin.

Aikani mietiskelin meheviä kostoja, mutta sitten annoin olla. Kävin koulut, sain hyvän työn, kivan miehen, kaksi tervettä lasta ja muutenkin elämä mallillaan.

Nyt tämä toinen kiusaaja on vammaisen lapsen äiti - karma is a bitch. Kiusasi minua pitkälti siksi, että veljeni on vammainen. Paras opetus hänelle, mutta silti vähän kyllä olen hänen takiaan pahoillaankin, kun seuraan omaa saman ikäistä tällä hetkellä tervettä lastani.

Ja tämä toinen; matkustelee ja elää itseellistä elämää ympäri maailmaa. Perheetön. Kivat hänelle, mutta lievää tyydytystä sain nähdessäni vuosien tauon jälkeen; oli lihonut ja saanut paljon ryppyjä. Ja olipa hänellä mitä vain, niin hän ei voi kuvitellakaan sitä fiilistä, mikä on kun katsoo omaa lasta, joka nukkuu rauhallisesti turvallisessa kodissaan.

Mutta jos oikein haluat olla kenkku, niin erota muija kirkosta ennen häitä (jos siis kirkossa on naimisiin menossa). Enempää en ala vinkkaamaan miten tuo käytännössä onnistuu.

Ymmärrän pointtisi toki, mutta mistä ihmeestä kuvittelet, että tuo ko. nainen olisi edes halunnut perhettä?! Todella naiivi olet. Ja moni meistä on lihonut, myös me ei-kiusaajat....!

Vierailija kirjoitti:

Laittamalla viestin häitä edeltävänä iltana tyyliin "nauti miehestäsi, oli muuten upea pano silloin pari kk sitten!" Prepaidista tai jostain.

Mitä se mies on tehny? pitääkö sillekkin järjestää paskaa...??

Vierailija kirjoitti:

Joskus menneet ovat vain menneitä, ehkä ap:n kannattaisi nyt aikuistua, päästää irti ja jatkaa omaa elämää....?

Ei todellakaan, kosto elää ikuisesti :D  Menneet ovat vain menneitä, tottahan tämä aina, aika mitään sanomaton sanonta. Mitäs jos on kyseessä murhasta tai raiskauksessa.

Vierailija kirjoitti:

Sähköpostia pari päivää ennen häitä ns toisen naisen kirjoittamana.mutta jotta tulee uskottava,niin sun pitää selvittää joku pvm,milloin tiedät että äijä on ollut kavereiden kanssa ulkona/työmatkalla/pois kotoa,jolloin olis pettänyt moramaikkuaan.tai ilmotat että odotat sille meihelle lasta..ja myöhemmin heität että aprillia.mutta jälkimmäinen vaan jos haluat lopullisesti tuhota teidän välit.

Mies on syytön morsmaikun tekemisiin, pitääkö myös miehen elämä tuhota?

ootta te naiset melkosia tapauksia!

Muakin ala ja ylä asteella oli mun ikäinen tyttö joka kiusasi muita oppilaita ja opettajia olimme samassa luokassa nimittäin... Kun henggailimme kolmisteen ja tämä tyttö päätti mitä tehtiin esim. Tyttöjen vessassa hajotimme wc-papereita ja nimiteltiin muita tyttöjä 'lissuiksi' meitä ensin nauratti kunnes päädyimme opettajan puheille ja sen jälkeen ei enään naurattanut. Olin tyhmä ja tein mitä käskettiin sanoo toiselle tai tein toiselle olin ihan hölmö että tein kun käskettiin. Yhtenä päivänä tämä tyttö sanoi ei halua olla mun kaa kaveri sitten alkoi syrjimään mua. Syrjiminen oli henkistä kiusaamista muistan kun miten paha olla mulla oli silloin kun en tiennyt mistä oli kysymys sain uusia kavereita ne olivat kivoja ja kilttejä kaikille meillä oli tosi hauskaa, sitten tää (kiusaaja) tyttö oli mustasukkainen halusi sopia ja taas olimme tekemässä kiusaa ja hallaa muille, sitten jäimme kiinni taas mua hävetti että omat vanhemmatkin tulivat kouluun ja mulle sanottiin en saa olla (kiusaaja) tytön kaa, mutta kuitenkin olin... Ylä asteella mulla tuli mitta täyteen kiusaamisesta ja sanoin kaverille että: "mä oon sitä mieltä en halua jatkaa muitten kiusaamista" kerroin ketä olimme kiusattu ja perustelin miksi en aio sitä henkilöä enään kiusata, sitten (kiusaaja) tyttö haukkui mua monella eri nimityksillä, mutta pidin lupaukseni sitä tyttöä jota me kiusasimme pyysin tytöltä anteeksi ja lupasin olla sille hyvä kaveri, niin me vietimme usein kahestaan sitten meiän porukkaa tuli uusia tyttöjä (joita tämä kiusaaja oli myös kiusanut) sitten se (kiusaaja) vietti yksin kaikki välitunnit ja välillä oli koulussa poissa meidän opettaja oli kuullut tältä (kiusaajalta) että MÄ syrjin sitä ja puhun pahaa (kiusaajasta) sitten kerroin että sanoin viikko sitten että en aio kiusata annetaan nimeksi (Victoriaa) jota minäkin kiusasin ja saimme Victorian kaa sovittuu välimme, mutta opettaja oli sitä mieltä että munkin pitää sopia KIUSAAJAN kanssa... Mä sanoin suoraa että en aio sopia. Olimme koko ylä asteen (kiusaajan) kanssa erillään. Yhtenä päivänä tuli mun luo sanoi "Voitko "Liisa" antaa mulle anteeksi ja sovitaan koko juttu?" Vastasin töykeästi "Et saa mitä mulle ja Victorialle teit se on anteeksiantamatonta" tälläkin hetkellä tämä (kiusaaja) on kaks kertaa pyytänyt anteeksi ja halunut sopia olen kieltäytynyt, koska musta tuli kiusaaja ja kiusattu mitä en ikinä olisi halunnut tehdä sen takia olen pettynyt itseeni kun menin juttuun mukaan vasta myöhemmin tajunut TÄMÄ ON VÄÄRIN. Kyllä olen osa syyllinen ja vastaan osan teoistani ja sanoistani kaunaa itselleni. En ole ylpeä itsestänikään, mutta en kiusaamisestakaan tai kiusaajasta...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laittamalla viestin häitä edeltävänä iltana tyyliin "nauti miehestäsi, oli muuten upea pano silloin pari kk sitten!" Prepaidista tai jostain.

Kannatan!

t: ei ap

Ootteko kuullut sanasta luottamus? :) Itse vaikka saisin tälläisen viestin en uskoisi.

Vierailija kirjoitti:

Muakin kaksi tyttöä yläastella kiusasi siihen malliin, että kauan meni päästä yli. Mutta pääsin.

Aikani mietiskelin meheviä kostoja, mutta sitten annoin olla. Kävin koulut, sain hyvän työn, kivan miehen, kaksi tervettä lasta ja muutenkin elämä mallillaan.

Nyt tämä toinen kiusaaja on vammaisen lapsen äiti - karma is a bitch. Kiusasi minua pitkälti siksi, että veljeni on vammainen. Paras opetus hänelle, mutta silti vähän kyllä olen hänen takiaan pahoillaankin, kun seuraan omaa saman ikäistä tällä hetkellä tervettä lastani.

Ja tämä toinen; matkustelee ja elää itseellistä elämää ympäri maailmaa. Perheetön. Kivat hänelle, mutta lievää tyydytystä sain nähdessäni vuosien tauon jälkeen; oli lihonut ja saanut paljon ryppyjä. Ja olipa hänellä mitä vain, niin hän ei voi kuvitellakaan sitä fiilistä, mikä on kun katsoo omaa lasta, joka nukkuu rauhallisesti turvallisessa kodissaan.

Mutta jos oikein haluat olla kenkku, niin erota muija kirkosta ennen häitä (jos siis kirkossa on naimisiin menossa). Enempää en ala vinkkaamaan miten tuo käytännössä onnistuu.

Onko tullut mieleen, ettei kaikki niitä lapsia edes halua? Paska juttu et olet koulukiusattu, mutta silti se onni voi toisille tulla ihan muistakin asioista kuin siitä omasta lapsesta.

Jos nainen on niin ilkeä kuin kerrot, niin kyllä se kosto hoituu ihan omia aikojaan. Sinun ei tarvitse sitä aktiivisesti puuhata.

Tosin surun ja vihan käsittelyssä on kyllä hyötyä siitä, että käyt myös kostoskenaarion läpi. Oma ehdotukseni, ei siis toteenpantava vaan ihan vain ajatuksena, teippaa naisen puhelinnumero muutaman miesten vessaan tyyliin Lissu, 50 euroa. 

No satun tietämään, että lapsia halusi. Valtavasti. Pienet piirit ja yhteisiä tuttavia edelleen.

Moikka. Nainen ei ole edes nähnyt viestiäni vielä, ja aloin miettimään että mitä jos ei edes katso koskaan Muut - kansiota FB:stä? Pitää miettiä joku toinen keino saada viesti perille.

AP

Vierailija kirjoitti:

Moikka. Nainen ei ole edes nähnyt viestiäni vielä, ja aloin miettimään että mitä jos ei edes katso koskaan Muut - kansiota FB:stä? Pitää miettiä joku toinen keino saada viesti perille.

AP

Kannattaa odottaa vastaa kun on nähnyt "muut" kansion. Ehkä toinen olisi parempi että sähköposti?