Lue keskustelun säännöt.
Työttömyys masentaa...
21.02.2017 |
Tuntuu, että en kelpaa mihinkään ja että olen ihan hyödytön... Onko muilla samankaltaisia ajatuksia?
Kommentit (77)
Kyllä masentaa.. etenkin tänään ja eilen on paha päivä.
Olen kouluttautunut tosi paljon ja opiskellut monesti työnkin sivussa. Minulla on lisäksi työkokemusta ulkomailta, mutta mikään ei tunnu riittävän.
Ei työhakemuksia ole helppo tehdä, ja yritä siinä vielä kehua itseäsi, kun mihinkään ei edes pyydetä haastatteluun. Ei millään enää jaksaisi ja rahojenkin kanssa on totodella tiukkaa. Pelottaa menetänkö kaiken mitä olen vähitellen hankkinut. En tiedä jaksanko vai lopeanko tämän tähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei!
Olemme sosionomiopiskelijoita ja etsinnässä olisi tarinoita ja kokemuksia pitkäaikaistyöttömyyteen/sosiaaliturvaan/aikuissosiaalityöhön liittyen. Olisi mukavaa, jos joku voisi kertoa oman tarinansa ja kokemukset työttömyydestä sekä saamastaan rahallisesta tuesta ja palveluista. Olisimme kiinnostuneita myös laajemmin sinun saamista/saamasta sosiaaliturvan kokonaisuudesta
Laitamme oheen sähköpostiosoitteen, johon voit laittaa viestiä niin kerromme sinulle muutamia kysymyksiä, joihin toivoisimme vastausta. Kaikki tieto käsitellään tietysti täysin anonyymisti, kokemukset olisivat oppimisemme kannalta todella arvokasta.
Sähköpostiosoite: sosionomiopiskelijat@hotmail.com
T. Minna, Hanna ja Jonna, Oulun ammattikorkeakoulu
aktiivimalli.xyz aktiivimalli online youtube
Vierailija kirjoitti:
Olen lamaantunut kokonaan. Tavallisesti olen määrätietoinen ja aikaansaapa, jopa tarmokas. Nyt en pysty puhelimeen tarttumaan ja soittelemaan paikkakunnan työnantajille (tarjoaisin itseäni töihin päiväkoteihin opettajakoulutuksella...). Lienee tuhoon tuomittu yritys jo ennalta, koska en ole lastentarhanopettaja, saati lähihoitaja.
Minä, joka aikaisemmin tuosta vaan järjestin itselleni kesätyöpaikat opiskeluaikaan. Kotiäitivuodet sekä monivuotinen työttömyys ovat tuhonneet minuuteni. Olen vapiseva ihmisraunio - kuka sellaista haluaa töihin.
Pahinta on tämä huonommuuden tunne. Itseaiheuttua tottakai, miksi jäin hoitamaan lapsia.
Olen lähes samanlaisen polun läpikäynyt. Opettajaa ei palkata päiväkotiin tai koulunkäynninohjaajaksi. Yritetty on! Oman alan haastatteluihin ei pääse. Taloudellisesti mahdotonta kouluttautua uudelleen enkä usko sen parantavan työnsaantia tässä iässä.
Mitenkähän ne tosiaan kehtaa väittää että suomalaisista ei muka löydy työntekijää, edes siivoushommiin?
Minä kun olen tässä raskaana ollessa (en ole tosin paljastanut haastattelussa) etsinyt töitä, keikkatöitä ja määräaikaisia ja sijaisuuksia ja kesätöitä vaikka ja mistä ja etenkin siistijäksi olen hakenut kun luulisi helpolla pääsevän. No ei pääse! Minä niin tartteisin just nyt sitä tienestiä mutta ei kelpaa näköjään. :P Mikä ihmeen työvoimapula? Liikaa työttömiä työnhakijoita pikemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tjaa vaikee sanoa,hyödytöntä se on jokaisen ihmisen elämä kaikki on lopuks rivis herrat ja narrit hautuujuutuumaal.Toki siinä aina tietty syylisyys työttömänä ollessa että olis joku siivellä eläjä.Vaan ei toi ikää kun karttuu enää haittaa,ainahan työssäkäyväkin voi irtisanoutua töistä jos siltä tuntuu vaan siinäpä luovut sitten kekinkertaisestakaan elämästä ylellisyydestä.Kiinnosta enää ainakaan ite mennä mihinkään orjatöihin erotus työttömyyskorvauksen ja työn teolla on kuitenkin niin pieni ihmiselel joka ei ole käynyt kuin ammattikoulun,puhumattakaan joistain paskasta työilmapiiristä mielummin syö kynsiä kotona kuin menee pahottamaan mielensä.
En ymmärrä miksi kukaan haluaisi työttömäksi. Minulla on ihan valtavasti työhaluja, mutta en pääse minnekään. Tänään tuli taas useampi viesti "kiitos, mutta ei kiitos". Vituttaa ja masentaa. Vanha ketju, mutta tulipa nostettua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyll tässä alkaa alkoholi kiinnostaa
Vierailija kirjoitti:
Kyll tässä alkaa alkoholi kiinnostaa
Rehellisesti, en ihmettele.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi kukaan haluaisi työttömäksi. Minulla on ihan valtavasti työhaluja, mutta en pääse minnekään. Tänään tuli taas useampi viesti "kiitos, mutta ei kiitos". Vituttaa ja masentaa. Vanha ketju, mutta tulipa nostettua.
Se on ulkoapäin helppo kuvitella, että työttömän elämä on leppoisaa. Mutta kyllä se jatkuvasti torjutuksi tuleminen ja ulkopuolelle jääminen alkaa lopulta syödä ihmistä. Siihen päälle saa nettien keskustelupalstoilta halveksuntaa ja pilkkaa. Kirjoita siinä sitten rautaista itseluottamusta ja ammatillista itsevarmuutta huokuvia hakemuksia.
ap:lle zemiä, ei ole helpot ajat. Itse elin 90-luvun laman, en tiedä lohduttaako mutta oli paljon kurjempaa aikaa. Työttömyys huiteli pahimmillaan yli 17:issa.
Silloin oli aistittavissa koko yhteiskunnassa täydellinen lamaannus ja ihmetys miten tästä noustaan. Lamaannusta pahensi se, että ennen lamaa oli mieletön juppi-nousukausi, jolloin hoettiin ettei lamoja enää tule :D Eipä tarvittu kuin bilateraalin kaupan loppuminen ja pari muuta hommaa, niin ulkomaanlainojen riskit realisoituivat ja kaikki romahti.
Silti siitäkin noustiin, vaikka ei ollut mitenkään reilua aikaa kaikille etenkään pahasti velkaantuneille yrittäjille. Mutta tästäkin noustaan ja sinäkin työllistyt
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi kukaan haluaisi työttömäksi. Minulla on ihan valtavasti työhaluja, mutta en pääse minnekään. Tänään tuli taas useampi viesti "kiitos, mutta ei kiitos". Vituttaa ja masentaa. Vanha ketju, mutta tulipa nostettua.
Se on ulkoapäin helppo kuvitella, että työttömän elämä on leppoisaa. Mutta kyllä se jatkuvasti torjutuksi tuleminen ja ulkopuolelle jääminen alkaa lopulta syödä ihmistä. Siihen päälle saa nettien keskustelupalstoilta halveksuntaa ja pilkkaa. Kirjoita siinä sitten rautaista itseluottamusta ja ammatillista itsevarmuutta huokuvia hakemuksia.
Sepä! On tosi raskasta, kun ei kuulu mihinkään porukkaan. On vaan ja möllöttää ja yrittää taiteilla hakemuksia tullakseen taas torjutuksi. Antaisin mitä vain työsuhteesta, määräaikainenkin käy mutta vakituinen tai pitempi määräaikaisuus olisi lottovoitto.
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin on. Jos haluat töitä, sun pitää vaan nousta suosta. Varaa aika neuvojalle, joka kertoo mitä töitä paikkakunnalla tai lähistöllä on.
Mun sisko muutti kun ensimmäinen lapsi syntyi, miehensä kotipaikkakunnalle. Saivat 5 lasta, oli kotiäitinä yhteensä 10 v.
Työkkärissä neuvottiin taloushallintoon kaivataan tekijöitä. Naapurin vaimo oli myös työtön, joten hommasivat itselleen työharjoittelupaikat tilitoimistosta, samassa kylässä on AMK. 2 vuodessa valmistuivat tradenomiksi, opiskelivat iltaisin, päivisin olivat tilitoimistossa ja asuivat paikkakunnalla ma -pe.
Naapurin tyttö oli myös työtön, joten yhdessä äidit palkkasivat tytön, hän vei lapset kouluun/tarhaan, haki pois ja oli kotona, jos joku oli kipeenä.2 vuodessa saivat tutkinnon, oppivat ammatin, naapurin tyttö sai pisteitä ja pääsi opiskelemaan lastentarhanhoitajaksi, ja nyt kummatkin äidit ovat töissä kunnan tilitoimistossa. Maalla hinnat kun ovat nii
Saivatko palkkaa tilitoimistosta ilman pätevyyttä opiskeluaikana?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä 30 määräaikaista sairaanhoitajaa jäi ilman uutta sopparia. Monella asuntovelkaa ja pienet lapset, ongelmia tiedossa heille. Rahat loppu sotella, pitää säästää ja jonot hoitoonpääsyyn senkun pitenevät.
Työttömyys on ollut elämäni parasta aikaa. Voin keskittyä 100% vain itseeni. Toivottavasti minua ei huolita enää töihin.
Vierailija kirjoitti:
Täällä 30 määräaikaista sairaanhoitajaa jäi ilman uutta sopparia. Monella asuntovelkaa ja pienet lapset, ongelmia tiedossa heille. Rahat loppu sotella, pitää säästää ja jonot hoitoonpääsyyn senkun pitenevät.
sairaanhoitajalle on aina töitä, ei ehkä niitä kaikkein mukavimpia, mutta johonkin pääsee ihan varmasti. Sitä ei hoitohenkilökunta tajua, kuinka onnellisessa asemassa on sen suhteen. Terveisin sairaanhoitaja, jonka puoliso on työtön muulta alalta
Paljon on kommentoitu, kuinka työttömillä kirjoittajilla on työkokemusta ja paljon opiskeluja takana. Mites sitten me nuoret ilman kokemusta? Joka paikkaan pitäisi olla lapseton nuori ja eläkeikäisen työkokemus.
Itse valmistuin 4 vuotta sitten merkonomiksi toimistopalveluihin enkä ole päivääkään sitä työtä saanut tehdä, vaikka siitä unelmoinkin koko ajan. Toimistotyöntekijät hukkuu suht pienellä paikkakunnallamme töihin eikä lisää palkata kokemattomuuden tai rahan takia. Mikä lienee se oikea syy sitten, sitä en tiedä. Olen ollut nyt yhteensä 2 vuotta työtön, kahdessa määräaikaisessa työssä kaupassa ja kirjastoapulaisena. Apulaisena olisin voinut jatkaa jos ei taas olisi jyrännyt se kouluttautunut ja enemmän kokemusta omaava joka olisi helposti työllistynyt omalla paikkakunnallaan, vaihtoi hänkin kotiaan määräaikaisen työn perässä. No pointsit hänelle, on tällä hetkellä vakituinen työntekijä kyseisessä paikassa. Kaupan kassalla sain ranteeni rikki, leikattiin ja ongelmille ei näy loppua käden kanssa. Nyt olen työkkärin riippakivi että mitä sitä sit tekisit, kun et mitään oikein osaa ja voi tehdä. Siivous alaa yritin, ei käsi kestä. Opiskelu ei ole mahdollista, koska rahatilanne ei anna myöden. Perinnöksi jäi omakotitalo joten muuta rahaa en saa kun 500e työttömyyskorvauksen, opintotukea joku 200e jos koittaisin opiskella koska olen alle 25. Taloa en myy, koska oma on aina oma. Tuskin vanhemmalla iällä edes saisin omaa tätä menoa. Työkkäri sanoo hae töitä kunnes olet 25 ja voit mennä kouluun 3 vuoden päästä. Hyvät antimet silti elämä on antanut, aviomies on vakitöissä mutta silti tuntuu itsestä alentavalta olla riippakivi työtön joka ei tuo yhtään rahaa kotiin. Työttömyyskorvaus menee osaltani kaikki laskuihin. Olen hakenut moniin työpaikkoihin, aina tulee se joku toinen joka on parempi vaihtoehto, en vaan miellytä koskaan tarpeeksi. Tuet kiristyy koko ajan ja työttömiä uhkaillaan jo karensseilla ja muulla jos ei työllistytä. nyt tuntuu ettei enää edes jaksa yrittää, kun joka paikasta tulee hylätty vastaus. Uskon että paremmin te vanhemmat ihmiset kun minä, joilla on ammatit ja työkokemukset viimisen päälle työllistytte paljon paremmin kun nuoriso ilman mitään kokemusta, jopa ammattia.