Mistä alkoi trendi muuttaa vanhojen tanssiasut prom-tyylisiksi?

Vierailija kirjoitti:

Se varmaan ettei ketään huvita nähdä sitä kaikkea vaivaa (kuukausien harjoittelu koulun jälkeen) vain jotain pelleily ja naamiaisjuhlaa varten. Ei ketään huvita maksaa satasia jostain renessanssipuvusta josta ei oikeasti edes tykkää. (vuonna 2017 teettöminen ja jopa ompelu maksaisi satasia) Wanhojen tansseista on haluttu arvokkaampi ja virallisempi juhla, vaikutteita haettu amerikkalaisista ball-juhlista. Hyvä näin. Niitä rälläys, naamiais ja pelleilyjuhlia siellä on useammin kappalein ainakin abivuonna.

Ei taida renesanssipukuja satasilla saada. Meillä oli aikoinaan koululla vapaaehtoisena kurssina vanhojenpäiväpuvun ompelu. Muut sitten vuokrasivat, lainasivat ym.

En kyllä huomaa millä tavalla nykyjuhlat ovat sen arvokkaammat tai virallisemmat, kuin vanhanajan puvuissa vedettynä. Melkeinpä päin vastoin. Onko pojillakaan enää frakkeja ja silintereitäkään.

Tanssin 90-luvulla, jolloin päivä oli hauska ja rento juhla. Vanhoja tansseja vanhoissa puvuissa, kun meistä oli tullut koulun vanhimpia. Puku ei ollut ollenkaan pääosassa sinä päivänä, vaan päivän ohjelma jota suunniteltiin innolla. Pukuja tehtiin itse, lainattiin tai jotkut harvat teettivätkin. Pukuja oli monelta aikakaudelta, ja niissä juhlittiin iltaan asti. Kyse ei ollut siitä kuka on upein, vaan lähinnä ne oli hyväntuuliset naamiaiset.

On tullut sellainen fiilis, että nykyinen juhla on suorittamista ja kilpavarustelua, ja päivästä puuttuu se ilo ja rentous joka ainakin 90-luvulla leimasi juhlaa. Nykytytöt ja ehkä heidän äiditkin on halunneet jenkkityylin prom-illan. Kilpavarustelua kiihdyttää some.

En ole perinteiden muuttumista vastaan, mutta on nykymallissa kadonnut vanhojen päivän idea ja tarkoitus. Vanhojen päivät on korvattu prom illalla. Varmaan tytöillä on tarve viettää se prinsessapäivä. Kyseessä on kuitenkin kaksi eri juhlaa.

Vierailija kirjoitti:

Pitääkö nykyajan vanhat ollenkaan oppitunteja? Meillä ne oli ihan kohokohta, aina ne keksivät jotain hauskuutusta. Muistan, kuinka vanhat tulivat pitämään veistotuntia ja aloimme tehdä soutuvenettä. Veneen tekeminen aloitettiin tietenkin tapin teosta, joka sorvattiin. Seuraavaksi piti testata, tuliko tapista hyvä ja vanhat ottivat jonkun levyn, johon porasivat reiän. Siihen sitä tappia sitten soviteltiin ja opettajallakin oli naurussa pitelemistä.

Alemmilta luokilta muistan sen, kun vanhat pistivät meidät leikkimään sellaista leikkiä, että tyttö istuu pojan syliin ja poika kysyy tytöltä: "Kulta, rakastatko sinä minua?" Tytön piti vastata: "Kyllä, mutta en voi hymyillä." kolmeen kertaan ja jos alkoi hymyilyttää, piti pussata poikaa. Oltiinkohan viidesluokkalaisia tai jotain, mutta tuo leikki ujostutti kovasti ja kauheaa oli, jos joutui pussaamaan :-D

Tappi oli ihan hauska, mutta jälkimmäinen kuulostaa enemmän kiusaamiselta kuin leikiltä. Onneksi ei ollut tuollaisia perinteitä minun aikanani.

Vierailija kirjoitti:

80-luvun puolivälissä meillä kaikilla oli mustat, oikeasti vanhat mekot, kaivettu kellareista ja vinteiltä. Yhdellä oli hieno 20-luvun asu. Silloin oli idea näyttää vanhalta, ei hienolta, näin ainakin meidän koulussa

Juuri näin, idea oli näyttää vanhalta eikä prinsessalta.

Vierailija kirjoitti:

80-luvun puolivälissä meillä kaikilla oli mustat, oikeasti vanhat mekot, kaivettu kellareista ja vinteiltä. Yhdellä oli hieno 20-luvun asu. Silloin oli idea näyttää vanhalta, ei hienolta, näin ainakin meidän koulussa

Vuonna 1978 tanssittiin iltapuvuissa, tosin vanhoissa. Ideana oli enää se, että puku on vanha. Jo silloin alkoi olla ongelmia sen kanssa, että mummot ja äidit ei säilöneet vaatteitaan vuositolkulla, osan piti vuokrata puku teatterista. Ja jos nyt pukeudutaan vanhoiksi eli mummoiksi, niin pitänee vetää päälle eläinkuosiset trikoot ja saman tyylin tunika, ei niitä paksuja palttoita tai ruutuesiliinoja enää mummoilta löydy.

Ehkä pitäisi vaatia, että myös mummot ymmärtävät pukeutua vanhoiksi eikä kimallepaitoihin.

"Kyllä minä niin mieleni pahoitin kun ajat muuttui"

Vanhojen tanssit on monelle tytölle ainoa tilaisuus käyttää jotain sen tyylistä iltapukua. Kyllä minäkin haluaisin mieluummin jonkun kauniin modernin mekon kuin jonkun naamiaisasun.

Perinteistä valittajille sellaisia terveisiä että te ette enää tanssi. Antakaa nuoremman sukupolven tehdä asiat omalla tavallaan ja luoda omat perinteensä älkääkä kuvitelko että kehitys pysähtyy siihen kun mihin te sen haluaisitte pysäyttää.

Tanssin 2004 ja tytöistä 4/5 oli prom-tyylisissä puvuissa, 1/5 historiallisissa. Oma parini tanssi barokkityylisessä ja vuokrasin itselleni sopivan miesten puvun. Onneksi oli pidempi tukka silloin. Sisko kiharsi hiukseni kuumaraudalla ja samettinauha ponnarin peitoksi. Oli hauskaa :D

Vierailija kirjoitti:

80-luvun puolivälissä meillä kaikilla oli mustat, oikeasti vanhat mekot, kaivettu kellareista ja vinteiltä. Yhdellä oli hieno 20-luvun asu. Silloin oli idea näyttää vanhalta, ei hienolta, näin ainakin meidän koulussa

Meillä Helsinkiläisessä koulussa oli 80-luvun alussa tavoitteena näyttää hienolta vanhanaikaisissa puvuissa. Ehkä se on ollut jo alkusoittoa tälle valitettavalle nykytyylille sitten.

Hauskinta ketjussa on se, että nykyistä tyyliä vastaan hyökkäävät ne, jotka eivät ole itse kaunista mekkoa aikoinaan päälleen saaneet. Aika harva 2010-luvun nuori paheksuu sitä, että tuli pukeneeksi päälleen prinsessamekon ja vielä nautti siitä.

Tosin eihän meillä enää ole sitäkään vanhaa perinnettä, että sulhanen ja morsian kävelevät rinnakkain kohti alttaria. Ehei, nyt morsiamen luovuttaa isä, joskus jopa kolmatta kertaa eri miehelle. Sitä ei paheksu kukaan.

Vierailija kirjoitti:

"Kyllä minä niin mieleni pahoitin kun ajat muuttui"

Vanhojen tanssit on monelle tytölle ainoa tilaisuus käyttää jotain sen tyylistä iltapukua. Kyllä minäkin haluaisin mieluummin jonkun kauniin modernin mekon kuin jonkun naamiaisasun.

Perinteistä valittajille sellaisia terveisiä että te ette enää tanssi. Antakaa nuoremman sukupolven tehdä asiat omalla tavallaan ja luoda omat perinteensä älkääkä kuvitelko että kehitys pysähtyy siihen kun mihin te sen haluaisitte pysäyttää.

Perinne ei ole perinne, jos sillä ei ole historiaa ja se vähän väliä luodaan uudestaan. Silloin on kyseessä korkeintaan tapa.

ohis

1986 minulla oli mummon vanha mekko, ja pojilla jotain vaarin sarkavaatteita. Vintage-sanakin oli tuntematon

Vierailija kirjoitti:

Tanssin 2004 ja tytöistä 4/5 oli prom-tyylisissä puvuissa, 1/5 historiallisissa. Oma parini tanssi barokkityylisessä ja vuokrasin itselleni sopivan miesten puvun. Onneksi oli pidempi tukka silloin. Sisko kiharsi hiukseni kuumaraudalla ja samettinauha ponnarin peitoksi. Oli hauskaa :D

Ihan kivan kuuloista, mutta mikään barokkipuku ei ole yhtään sen enempää alkuperäisen perinteen mukaista, ellei mummosi oikeasti ole kulkenut siinä barokkipuvussa arkena.

Siksi on oikeastaan turha paheksua perinteen muutosta, kun ei kukaan sitä oikeaa alkuperäistä tunnu haluavan takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Hauskinta ketjussa on se, että nykyistä tyyliä vastaan hyökkäävät ne, jotka eivät ole itse kaunista mekkoa aikoinaan päälleen saaneet. Aika harva 2010-luvun nuori paheksuu sitä, että tuli pukeneeksi päälleen prinsessamekon ja vielä nautti siitä.

Tosin eihän meillä enää ole sitäkään vanhaa perinnettä, että sulhanen ja morsian kävelevät rinnakkain kohti alttaria. Ehei, nyt morsiamen luovuttaa isä, joskus jopa kolmatta kertaa eri miehelle. Sitä ei paheksu kukaan.

En koe hyökkääväni nykyistä tyyliä vastaan, jos ilmaisen mielipiteeni, että minusta on harmi, että vanhojenpäivien puvut ovat muuttuneet moderneiksi iltapuvuiksi. Ja koen kyllä saaneeni päälleni kauniin mekon silloin ennen vanhaan viime vuosituhannella. Silloin oli prinsessatyyliä ainakin meidän koulussa ihan riittämiin, pitsiä, silkkiä, samettia ja krinoliineja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep. Jopa linnan juhlissa ja Emma-, Jussi-, Venla-gaaloissa näkee tyylikkäämpiä iltapukuja. Nuo nyky-wanhojen mekot on kaikki bulkkituotteita. Sellaisia näkee H&M:n lastenosastolla, pienemmässä koossa vain.

Ovatko lukiolaisten tanssiaispuvut halvemman näköisiä kuin suomen nimekkäimpien julkkisten ja poliitikkojen yhtä nimekkäillä vaatesuunnittelijoilla henkilökohtaisena mittatilausdesigninä tehdyt iltapuvut? Herttinen sentään.

Täällä nyt sekoitetaan juhlapuvut ja iltapuvut. Itsenäisyyspäivän juhlien pukukoodi lienee juhlapuku, ei iltapuku. Tosin iltapuku voi olla juhlapukukin, mutta kaikki juhlapuvut eivät ole iltapukuja. Iltapuku naisella on kapealinjainen, kun taas nuo prom-asut ovat monet laajahelmaisia ja siten juhlapukuja.

Klassiseen juhlapukeutumiseen kuuluvat umpinaiset kengänkärjet, avokärkiset kengät eivät perinteisesti ole naisen juhlapukukengät. Nykyään tuosta usein näkyy poikettavan. Mikäs siinä, jos sopii kokonaisuuteen. Juhlapukeutumisen pääidea ei kuitenkaan ole paljastaminen vaan juhlavuus, iltapuvussa taas voi paljasta pintaa vähän näyttääkin (esim. syvään uurrettu kaula-aukko tai pitkä halkio). Sukkahousut (tai stay-upit) kuuluvat myös juhlapukeutumiseen.

Samalla tavalla kuin iltapuku ja juhlapuku sotketaan myös päivällinen ja illallinen, ja monta muutakin asiaa nykyään.

Vierailija kirjoitti:

Hauskinta ketjussa on se, että nykyistä tyyliä vastaan hyökkäävät ne, jotka eivät ole itse kaunista mekkoa aikoinaan päälleen saaneet. Aika harva 2010-luvun nuori paheksuu sitä, että tuli pukeneeksi päälleen prinsessamekon ja vielä nautti siitä.

Tosin eihän meillä enää ole sitäkään vanhaa perinnettä, että sulhanen ja morsian kävelevät rinnakkain kohti alttaria. Ehei, nyt morsiamen luovuttaa isä, joskus jopa kolmatta kertaa eri miehelle. Sitä ei paheksu kukaan.

Häiden osalta kai on niin, että morsiamen luovutus on vanhempi tapa, kuin se, että tullaan yhdessä. Olen kyllä samaa mieltä, että se luovutus on typerä nykyaikana, jolloin nainen ei enää ole miehen omaisuutta.

Muistan, että 60-70-luvulla ainakaan ei kukaan saatellut ketään.

Vierailija kirjoitti:

Hauskinta ketjussa on se, että nykyistä tyyliä vastaan hyökkäävät ne, jotka eivät ole itse kaunista mekkoa aikoinaan päälleen saaneet. Aika harva 2010-luvun nuori paheksuu sitä, että tuli pukeneeksi päälleen prinsessamekon ja vielä nautti siitä.

Tosin eihän meillä enää ole sitäkään vanhaa perinnettä, että sulhanen ja morsian kävelevät rinnakkain kohti alttaria. Ehei, nyt morsiamen luovuttaa isä, joskus jopa kolmatta kertaa eri miehelle. Sitä ei paheksu kukaan.

Pukuni oli kaunis. Kritisoin rahan käyttöä.

Perinteestä ei ole pidetty kiinni eikä nuorilla ole enää mahdollisuutta saada vanhaa pukua, ei heitä voi siitä syyttää.

(Yäk haluaako muka joku että hänet luovutetaan avioliittoon? Suomalainen tapa jossa ollaan yhdenvertaisia on paljon kauniimpi.)

Mikseivät nuoret saisi juhlia kuten haluavat? Kaupallisuus ja muovisuus on joka paikassa, tottakai se tansseisakin näkyy. Kilpavarustelu ja tuotesijoittelu alkaa jo vauvoille, miksi tällaisessa kulttuurissa nuoret haluaisivat tansseihinsa jotakin muuta? Oma tanssiasuni ja kotikutoinen lookini ysäriltä olisi lähinnä nolo nykymittapuulla... Ymmärrän täysin, ettei se houkuttele nykynuorisoa :D

Olisihan se hienoa, jos useampi nuori nainen alkaisi kapinoida muovista kauneusihannetta vastaan, ja miettisivät, onko tekoripset, muovitukka, valtava vaatearsenaali jne tarpeen... Mutta samalla tavalla esimerkiksi häät ja muut juhlavammat tilaisuudet aikuisilla ovat muuttuneet siihen suuntaan, että pistetään rahaa haisemaan ulkokuoreen.

Ei siinä asenneilmaston muokkaamisessa varmaankaan auta tällainen "ennen oli paremmin" -tyyppinen narina ja paheksunta. Ihmisten pitäisi aidosti omaksua erilainen asenne muovisuuden ja kertakäyttökulttuurin ulkopuolelta...

Itse kävin ala-astetta 90-

luvun lopussa ja 2000- luvun alussa. Silloin muistan wanhoilla olleen vielä vanhanajan puvut. 2004 oli jo juhlapuvut.

Eli Turun seudulla muutos on tapahtunut joskus 2000- luvun taitteessa. T. 2006 vuoden wanha

Vierailija kirjoitti:

1986 minulla oli mummon vanha mekko, ja pojilla jotain vaarin sarkavaatteita. Vintage-sanakin oli tuntematon

Meillä vuonna 1982 oli kyllä vanhanaikaiset juhlapuvut. Ei ne oikeasti vanhoja olleet, sellaisia uusvanhoja. MTV:n puvustamo ainakin vuokrasi silloin pukuja vanhojenpäiväkäyttöön.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hauskinta ketjussa on se, että nykyistä tyyliä vastaan hyökkäävät ne, jotka eivät ole itse kaunista mekkoa aikoinaan päälleen saaneet. Aika harva 2010-luvun nuori paheksuu sitä, että tuli pukeneeksi päälleen prinsessamekon ja vielä nautti siitä.

Tosin eihän meillä enää ole sitäkään vanhaa perinnettä, että sulhanen ja morsian kävelevät rinnakkain kohti alttaria. Ehei, nyt morsiamen luovuttaa isä, joskus jopa kolmatta kertaa eri miehelle. Sitä ei paheksu kukaan.

En koe hyökkääväni nykyistä tyyliä vastaan, jos ilmaisen mielipiteeni, että minusta on harmi, että vanhojenpäivien puvut ovat muuttuneet moderneiksi iltapuvuiksi. Ja koen kyllä saaneeni päälleni kauniin mekon silloin ennen vanhaan viime vuosituhannella. Silloin oli prinsessatyyliä ainakin meidän koulussa ihan riittämiin, pitsiä, silkkiä, samettia ja krinoliineja.

Mutta pointtihan on se, ettei noilla teidän puvuillanne ole mitään tekemistä oikean vanhan perinteen kanssa, joka siis oli oikeita vanhoja arkivaatteita.