Entisaikoina vanhapiika oli sosiaalisesti epäonnistunut

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seksin saamisen vähyys on yksi yleisimmistä ellei yleisin negatiivinen leima, jota ihmisistä käytetään. Sitä kuvaavia tai siihen läheisesti liittyviä käsitteitäkin on iso liuta (neitsythikky, assburger jne.). Miten kukaan voi väittää että "en ole koskaan huomannutkaan mitään sellaista"? Kuljetteko te silmät kiinni?

En tiedä kenenkään vastaantulijan seksielämästä yhtään mitään. En tiedä myöskään kenenkään tuntemani ihmisen seksielämän vilkkaudesta yhtään mitään. Ja arvaapa mitä? En edes halua tietää. En voi leimata ketään tämän seksielämän perusteella. Tokikaan en myöskään ymmärrä, mikä tarve joillain ihmisillä on tehdä seksielämästään julkista. 

heh, joka juorulehti ja viihdeuutinen on täynnä ihmisten seurusteluja ja eroja, ja ne ovat klikatuimpia otsikoita joka sivustolla. Sit pitäs vielä uskoa ettei ketään kiinnosta. Niin varmaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mummoni oli vanhapiika eikä hän ollut mikään epäonnistunut.

Kerro kuinka vanhanpiian onnistui mummoutua?

Olen vanhapiika ja joskus lapset kutsuvat mua mummoksi. Olen n. 30v. hoivannut ja kasvattanut kahta sukulaiseni lasta, toinen tuli 12v ja toinen 16v. ja olin jo sitä ennen hyvin paljon heidän elämässään ja eivät juuri ole biologisten vanhempien kanssa tekemisissä, eikä myöskään heidän lapsensa. Lapset ovat syntymästään lähtien pitäen pitänee minua mummonaan, vaikka tietävät sukujuurensa.

Äitiys ja lapsen synnyttäminen on yliarvostettua ja hyvään vanhemmuuteen tarvitaan aivan muita avuja ja taitoa, kuin lapsen ponnistaminen tähän maailmaan. Uskon synnyttäneistä äideistä sopivan tehtävään ja hyvään äitiyteen vain 50% ja lopuilla lapsi saa olla sijaiskärsijänä äidin elämänvakaudelle.

Sama tietenkin miehillä ja lapsen isillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seksin saamisen vähyys on yksi yleisimmistä ellei yleisin negatiivinen leima, jota ihmisistä käytetään. Sitä kuvaavia tai siihen läheisesti liittyviä käsitteitäkin on iso liuta (neitsythikky, assburger jne.). Miten kukaan voi väittää että "en ole koskaan huomannutkaan mitään sellaista"? Kuljetteko te silmät kiinni?

En tiedä kenenkään vastaantulijan seksielämästä yhtään mitään. En tiedä myöskään kenenkään tuntemani ihmisen seksielämän vilkkaudesta yhtään mitään. Ja arvaapa mitä? En edes halua tietää. En voi leimata ketään tämän seksielämän perusteella. Tokikaan en myöskään ymmärrä, mikä tarve joillain ihmisillä on tehdä seksielämästään julkista. 

Yleensä parisuhdestatus on ensimmäisiä tietoja jota uudesta tuttavuudesta otetaan selville nimen ja iän jälkeen, ainakin jos on aikomus, että henkilöä tavataan jatkossakin. Sitä kysytään jopa lääkärin vastaanotolla ja työkkärissä.

Häh? Siis meinaatko tosissasi, että treffeille lähdetään mieluiten parisuhteessa elävien kanssa? Eiköhän tilanne ole juuri päinvastoin eli sinkkujen kanssa halutaan treffeille eikä varattujen. Työkkärissä en ole koskaan asioinut, mutta kertaakaan ei ole parisuhdestatustani kysytty lääkärissä. 

En tarkoittanut niinkään treffailua vaan esim. uusia työ- ja opiskelukavereita jne. Lääkärillä oli ainakin joskus muinoin henkilötietolomake, jossa oli vaihtoehedot naimisissa, naimaton, eronnut, leski.

Tuo on siviilisääty eikä parisuhdestatus. Ihminen voi olla koko ikänsä siviilisäädyltään naimaton, vaikka olisi asunut 30 vuotta puolisonsa kanssa ja lapsia olisi siunaantunut 10. Ja nykyisin ei muuten tuotakaan juuri enää kysytä, koska ihminen voi olla siviilisäädyltään myös eronnut tai leski, vaikka asuisikin avoliitossa tai olisi seurustellut vakituisesti jo vuosia. 

Ja ihan oikeastiko sinä päätät työ- ja opiskelukavereidesi tapaamisista sen mukaan, ovatko nämä parisuhteessa vai eivät? Lähdet työkaverisi kanssa lounaalle vain, jos tämä elää parisuhteessa? Miten toimit, jos työkaverisi eroaa tai hänen puolisonsa kuolee? Et mene enää lounaalle hänen kanssaan ennenkuin työkaverisi on löytänyt uuden puolison?

Ihmisiin tutustumisprosessi ei tapahdu siten että "nyt hankin tietoa sitä varten, tapaanko tätä henkilöä jatkossa", vaan tutstumisen edetessä tietoa kerrotaan ja kysytään luontevasti tilanteen mukaan. Ja seurustelu/avioliitto nyt sattuu olemaan aika keskeinen henkilöä koskeva tieto, joten se tulee esille usein aika alussa. Ja kyllä lääkärissäkin saatetaan kysyä, asuuko potilas yksin vai jonkun kanssa, siviilisäädyn lisäksi.

Mun on vaikea ymmärtää tuota asiaa, koska en ole ikinä ollut sellaisessa työpaikassa, jossa kyseltäisiin tuollaisia asioita. Ja edelleen ihmettelen, mitä merkitystä sillä olisi, jos uusi työkaveri kertoisi olevansa sinkku? Voihan olla, että hän vielä kuukausi aiemmin oli parisuhteessa. Olen ollut yli 10 vuotta samassa työpaikassa eivätkä vieläkään työkaverini tiedä, milloin elämässäni olen ollut parisuhteessa vai olenko ollut parisuhteessa koskaan tai edes sitä, seurustelenko nyt vai en. Pitäisi aika omituisena, jos minulta alettaisiin kysellä näistä asioista. 

Eniten tuota tenttaamista tapahtuu perhepiirissä. Mummot, sedät ja tädit utelee poika-/tyttöystävistä ja myöhemmin siunaillaan, kun ei sellaista ole ja ikää on 30 ja sillä ja sillä serkulla on jo xx määrä lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Tai sellaisena sitä pidettiin, ja naisille oli elämäntehtävä päästä naimisiin. Nykyään voi rauhassa julistaa että "olen onnellinen yksinkin".

Miehillä sen sijaan on edelleen heikkouden merkki, jos ei saa naista, ja heille naureskellaan.

Onneksi ajat ovat muuttuneet ja naisetkin voivat kouluttautua, käydä töissä ja perustaa firmoja.

Kaikki miehet eivät ole parisuhdekelpoisia joten on loistava juttu ettei ainoankaan naisen ole pakko pariutua säilyäkseen hengissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerro parista-kolmesta viimeisimmästä tapauksesta, joissa sinulle naureskeltiin naisettomuutesi takia. Voimme sen jälkeen pohtia, kannattaisiko sinun esimerkiksi vaihtaa seuraa, jossa yleensä liikut tai jotain muuta. En nimittäin kyllä muista tuollaista tilannetta itse koskaan todistaneeni, missä jollekin miehelle olisi naureskeltu siksi, että hän on sinkku.

Ei siihen tarvita kuin vilkaisu esim. tämän palstan keskusteluihin, miten yli 30-vuotiaaksi poikuutensa säilyttäneisiin miehiin suhtaudutaan. Naisten vakioreaktio tällaisiin miehiin on "jos johtuu uskonnollisista syistä niin ei kiitos, ja jos johtuu ei-uskonnollisista syistä niin vielä enemmän ei kiitos".

M.O.T.

Täydellinen seksuaalinen kokemattomuus keski-iän kynnyksellä on ihan pikkuisen eri asia kuin pelkkä sinkkuus.

Mutta kukaan ei tiedä seksikokemustesi lukumäärää, jos et itse sitä kerro. Ihan pikku vinkki: älä kerro. Kenellekään. 

Miksi siitä kukaan olisikaan kiinnostunut? Korkeintaan se, jonka kanssa seksiä aikoo harrastaa.

No mikä sitten on ongelma? Ei kukaan tiedä, montako naista tai miestä olet sänkyysi kallistanut. Eikä sitä tarvitse kertoa kenellekään. Kukaan ei siis voi suhtautua sinuun eri tavalla sen perusteella, miten paljon tai vähän sulla on seksikokemuksia.

Itse asiassa voi. Luuletko, että ei näy päälle päin jos ei pärjää ihmisten kanssa?

Vierailija kirjoitti:

vanhapiika oli säälittävä ja epäonnistunut Aina Inkeri Ankeinen, nykyään ei ole enää vanhapiikoja vaan rohkeita sinkkunaisia!

Aina Inkeri Ankeinen ei ennen kylläkään ollut mikään säälittävä tapaus, sillä naimattomuus avasi hänelle ennen monia ovia esim. koulutukseen, työuraan ja jopa hallita omaisuutta ja harjoittaa yritystoimintaa.

Toisin kuin naimisiin meneelle naiselle, sillä vielä 1900-luvulla avioliiton myötä nainen oli miehen "omaisuutta" ja hänen holhouksessaan.

Avioliitto oli jopa laillinen irtisanomisperuste työelämässä, samoin raskaus. Ja vielä 1940-luvulla vain harvalla naisella oli omaa pankkitiliä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

http://www.google.fi/search?q=%22ei+saa+naista%22

Googlella löytyy 8230 osumaa haulle "ei saa naista". Päätelkää itse, onko tuo positiivista vai negatiivista leimaa noin yleisesti.

Mutta vain 2330 osumaa haulle "ei saa miestä".

Nuo luvut todistavat vain sen, että miehen naisettomuus ihmetyttää enemmän kuin naisen miehettömyys. Ja miten jollakin voisi olla positiivinen kaiku, kun sanotaan "ei saa". No ehkä jos puhutaan syövästä. Mutta pointtisi ei aukea.

Tai sitten siitä, että miehen statuksessa parisuhde on tärkeämpi kuin naisen.

Eli se voi tarkoittaa mitä vain. Ihan mitä kukin itse omassa päässään päättää tulkita. Nuo lukusi ovat siis arvottomia.

Myöskään sinun mielipiteitäsi ei ole todistettu missään, eli ne voidaan sivuuttaa nollan arvoisina täysin.

Minä en ole laittanut summassa kymmentä tuhatta nettisivua todistamaan puheitani. Mielipiteeni ovat mielipiteitä eikä sinulla ole oikeutta niitä väheksyä. Sen sijaan sinä yrität nimittää "lähteiksesi" 10 000 nettisivua, joita et ole edes itse lukenut. Se tekee kommetistasi arvottoman.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seksin saamisen vähyys on yksi yleisimmistä ellei yleisin negatiivinen leima, jota ihmisistä käytetään. Sitä kuvaavia tai siihen läheisesti liittyviä käsitteitäkin on iso liuta (neitsythikky, assburger jne.). Miten kukaan voi väittää että "en ole koskaan huomannutkaan mitään sellaista"? Kuljetteko te silmät kiinni?

En tiedä kenenkään vastaantulijan seksielämästä yhtään mitään. En tiedä myöskään kenenkään tuntemani ihmisen seksielämän vilkkaudesta yhtään mitään. Ja arvaapa mitä? En edes halua tietää. En voi leimata ketään tämän seksielämän perusteella. Tokikaan en myöskään ymmärrä, mikä tarve joillain ihmisillä on tehdä seksielämästään julkista. 

Yleensä parisuhdestatus on ensimmäisiä tietoja jota uudesta tuttavuudesta otetaan selville nimen ja iän jälkeen, ainakin jos on aikomus, että henkilöä tavataan jatkossakin. Sitä kysytään jopa lääkärin vastaanotolla ja työkkärissä.

Häh? Siis meinaatko tosissasi, että treffeille lähdetään mieluiten parisuhteessa elävien kanssa? Eiköhän tilanne ole juuri päinvastoin eli sinkkujen kanssa halutaan treffeille eikä varattujen. Työkkärissä en ole koskaan asioinut, mutta kertaakaan ei ole parisuhdestatustani kysytty lääkärissä. 

En tarkoittanut niinkään treffailua vaan esim. uusia työ- ja opiskelukavereita jne. Lääkärillä oli ainakin joskus muinoin henkilötietolomake, jossa oli vaihtoehedot naimisissa, naimaton, eronnut, leski.

Tuo on siviilisääty eikä parisuhdestatus. Ihminen voi olla koko ikänsä siviilisäädyltään naimaton, vaikka olisi asunut 30 vuotta puolisonsa kanssa ja lapsia olisi siunaantunut 10. Ja nykyisin ei muuten tuotakaan juuri enää kysytä, koska ihminen voi olla siviilisäädyltään myös eronnut tai leski, vaikka asuisikin avoliitossa tai olisi seurustellut vakituisesti jo vuosia. 

Ja ihan oikeastiko sinä päätät työ- ja opiskelukavereidesi tapaamisista sen mukaan, ovatko nämä parisuhteessa vai eivät? Lähdet työkaverisi kanssa lounaalle vain, jos tämä elää parisuhteessa? Miten toimit, jos työkaverisi eroaa tai hänen puolisonsa kuolee? Et mene enää lounaalle hänen kanssaan ennenkuin työkaverisi on löytänyt uuden puolison?

Ihmisiin tutustumisprosessi ei tapahdu siten että "nyt hankin tietoa sitä varten, tapaanko tätä henkilöä jatkossa", vaan tutstumisen edetessä tietoa kerrotaan ja kysytään luontevasti tilanteen mukaan. Ja seurustelu/avioliitto nyt sattuu olemaan aika keskeinen henkilöä koskeva tieto, joten se tulee esille usein aika alussa. Ja kyllä lääkärissäkin saatetaan kysyä, asuuko potilas yksin vai jonkun kanssa, siviilisäädyn lisäksi.

Mun on vaikea ymmärtää tuota asiaa, koska en ole ikinä ollut sellaisessa työpaikassa, jossa kyseltäisiin tuollaisia asioita. Ja edelleen ihmettelen, mitä merkitystä sillä olisi, jos uusi työkaveri kertoisi olevansa sinkku? Voihan olla, että hän vielä kuukausi aiemmin oli parisuhteessa. Olen ollut yli 10 vuotta samassa työpaikassa eivätkä vieläkään työkaverini tiedä, milloin elämässäni olen ollut parisuhteessa vai olenko ollut parisuhteessa koskaan tai edes sitä, seurustelenko nyt vai en. Pitäisi aika omituisena, jos minulta alettaisiin kysellä näistä asioista. 

Eniten tuota tenttaamista tapahtuu perhepiirissä. Mummot, sedät ja tädit utelee poika-/tyttöystävistä ja myöhemmin siunaillaan, kun ei sellaista ole ja ikää on 30 ja sillä ja sillä serkulla on jo xx määrä lapsia.

Oikeasti? Olen yli 50-vuotias eikä multa ole koskaan kukaan sukulainen tuollaisia udellut. Luulin, että tuota olisi tapahtunut joskus vuosikymmeniä sitten, mutta ei enää nykypäivänä. 

Vanhapiika käsitteenä on aikansa elänyt, ei sitä nykyään enää käytetä koska elämme ihan totaalisen erilaista aikakautta. Myös sana aikamiespoika ärsyttää minua ihan toden teolla. Ennen vanhaan oli kovat paineet löytää puoliso, etenkin naisilla koska se oli ainoa varma keino saada hyvä elintaso ja päästä leivän syrjään. Silloin oli paljon sellaisia rakkaudettomiakin, taloudellisista syistä solmittuja ja papin aamenella siunattuja hyötyliittoja. Tänä nykyisenä aikakautena saamme valita puolisomme ihan itse, naiset voivat olla itsenäisempiä kuin koskaan, ja tienata omat rahansa ja hankkia oman elantonsa, olematta taloudellisesti riippuvainen miehistä. Juuri tämä seikka antaa naisille ihan erilaisen vapauden valita puolisonsa, ei ole olemassa enää sosiaalista koodistoa tai normistoa sille, että millainen kahden ihmisen välisen suhteen tulisi olla. Samaa sukupuolta olevat saavat olla ihan avoimesti yhdessä, on uusioperheitä, lapsettomia, sinkkuja, yhdessä mutta eri osoitteissa asuvia pareja etc. Lista on lähes loputon. Itse luopuisin tyystin noista vanhanaikaisista termeistä kuten vanhapiika -ja aikamiespoika.

Mites ennen kristinuskoa ja avioliittoja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerro parista-kolmesta viimeisimmästä tapauksesta, joissa sinulle naureskeltiin naisettomuutesi takia. Voimme sen jälkeen pohtia, kannattaisiko sinun esimerkiksi vaihtaa seuraa, jossa yleensä liikut tai jotain muuta. En nimittäin kyllä muista tuollaista tilannetta itse koskaan todistaneeni, missä jollekin miehelle olisi naureskeltu siksi, että hän on sinkku.

Ei siihen tarvita kuin vilkaisu esim. tämän palstan keskusteluihin, miten yli 30-vuotiaaksi poikuutensa säilyttäneisiin miehiin suhtaudutaan. Naisten vakioreaktio tällaisiin miehiin on "jos johtuu uskonnollisista syistä niin ei kiitos, ja jos johtuu ei-uskonnollisista syistä niin vielä enemmän ei kiitos".

M.O.T.

Täydellinen seksuaalinen kokemattomuus keski-iän kynnyksellä on ihan pikkuisen eri asia kuin pelkkä sinkkuus.

Mutta kukaan ei tiedä seksikokemustesi lukumäärää, jos et itse sitä kerro. Ihan pikku vinkki: älä kerro. Kenellekään. 

Miksi siitä kukaan olisikaan kiinnostunut? Korkeintaan se, jonka kanssa seksiä aikoo harrastaa.

No mikä sitten on ongelma? Ei kukaan tiedä, montako naista tai miestä olet sänkyysi kallistanut. Eikä sitä tarvitse kertoa kenellekään. Kukaan ei siis voi suhtautua sinuun eri tavalla sen perusteella, miten paljon tai vähän sulla on seksikokemuksia.

Itse asiassa voi. Luuletko, että ei näy päälle päin jos ei pärjää ihmisten kanssa?

Mitä tekemistä ihmisten kanssa pärjäämisellä on seksikokemusten kanssa? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerro parista-kolmesta viimeisimmästä tapauksesta, joissa sinulle naureskeltiin naisettomuutesi takia. Voimme sen jälkeen pohtia, kannattaisiko sinun esimerkiksi vaihtaa seuraa, jossa yleensä liikut tai jotain muuta. En nimittäin kyllä muista tuollaista tilannetta itse koskaan todistaneeni, missä jollekin miehelle olisi naureskeltu siksi, että hän on sinkku.

Ei siihen tarvita kuin vilkaisu esim. tämän palstan keskusteluihin, miten yli 30-vuotiaaksi poikuutensa säilyttäneisiin miehiin suhtaudutaan. Naisten vakioreaktio tällaisiin miehiin on "jos johtuu uskonnollisista syistä niin ei kiitos, ja jos johtuu ei-uskonnollisista syistä niin vielä enemmän ei kiitos".

M.O.T.

Täydellinen seksuaalinen kokemattomuus keski-iän kynnyksellä on ihan pikkuisen eri asia kuin pelkkä sinkkuus.

Mutta kukaan ei tiedä seksikokemustesi lukumäärää, jos et itse sitä kerro. Ihan pikku vinkki: älä kerro. Kenellekään. 

Miksi siitä kukaan olisikaan kiinnostunut? Korkeintaan se, jonka kanssa seksiä aikoo harrastaa.

No mikä sitten on ongelma? Ei kukaan tiedä, montako naista tai miestä olet sänkyysi kallistanut. Eikä sitä tarvitse kertoa kenellekään. Kukaan ei siis voi suhtautua sinuun eri tavalla sen perusteella, miten paljon tai vähän sulla on seksikokemuksia.

Itse asiassa voi. Luuletko, että ei näy päälle päin jos ei pärjää ihmisten kanssa?

Mitä tekemistä ihmisten kanssa pärjäämisellä on seksikokemusten kanssa? 

Kysytkö nyt ihan tosissasi?

No enpä ole huomannut tuollaista. Olen it-nörtti ja tuttavapiiriini kuuluu monia 30-50 v naimattomia ja parisuhteettomia naisia. Kukaan ei todellakaan pidä näitä korkeasti koulutettuja, paljon tienaavia elämäntapanaimattomia mitenkään säälittävinä.

No, ehkä joku sukulaismummo toki voi pitää, vanhoilla ihmisillä kun on vanhan ajan arvot. Eivät ne eläkeikäiset välttämättä ymmärrä ettei enää ole "pakko" mennä naimisiin ja saada lapsia jos ei halua. Mutta ei kukaan nuorempi sitä ihmettele jos joku mieluummin jättää pariutumatta.

Vierailija kirjoitti:

No enpä ole huomannut tuollaista. Olen it-nörtti ja tuttavapiiriini kuuluu monia 30-50 v naimattomia ja parisuhteettomia naisia. Kukaan ei todellakaan pidä näitä korkeasti koulutettuja, paljon tienaavia elämäntapanaimattomia mitenkään säälittävinä.

No, ehkä joku sukulaismummo toki voi pitää, vanhoilla ihmisillä kun on vanhan ajan arvot. Eivät ne eläkeikäiset välttämättä ymmärrä ettei enää ole "pakko" mennä naimisiin ja saada lapsia jos ei halua. Mutta ei kukaan nuorempi sitä ihmettele jos joku mieluummin jättää pariutumatta.

Virhe, piti siis sanoa parisuhteettomia MIEHIÄ tuossa ylhäällä, meitä naisia on it-alalal valitettavan vähän ;)

It's a free world kirjoitti:

Vanhapiika käsitteenä on aikansa elänyt, ei sitä nykyään enää käytetä koska elämme ihan totaalisen erilaista aikakautta. Myös sana aikamiespoika ärsyttää minua ihan toden teolla. Ennen vanhaan oli kovat paineet löytää puoliso, etenkin naisilla koska se oli ainoa varma keino saada hyvä elintaso ja päästä leivän syrjään. Silloin oli paljon sellaisia rakkaudettomiakin, taloudellisista syistä solmittuja ja papin aamenella siunattuja hyötyliittoja. Tänä nykyisenä aikakautena saamme valita puolisomme ihan itse, naiset voivat olla itsenäisempiä kuin koskaan, ja tienata omat rahansa ja hankkia oman elantonsa, olematta taloudellisesti riippuvainen miehistä. Juuri tämä seikka antaa naisille ihan erilaisen vapauden valita puolisonsa, ei ole olemassa enää sosiaalista koodistoa tai normistoa sille, että millainen kahden ihmisen välisen suhteen tulisi olla. Samaa sukupuolta olevat saavat olla ihan avoimesti yhdessä, on uusioperheitä, lapsettomia, sinkkuja, yhdessä mutta eri osoitteissa asuvia pareja etc. Lista on lähes loputon. Itse luopuisin tyystin noista vanhanaikaisista termeistä kuten vanhapiika -ja aikamiespoika.

Itse en usko niin paljon tuohon naisen taloudellinen riippumatomuus-selitykseen. Veikkaan, että avioliitto solmittiin samasta syystä kuin nykyään kaikki opiskelevat. Tavoitteena on siirtyä aikuisten maailmaan ja päästä elämässä eteenpäin, kehittyä. Ottaa oma paikkansa yhteiskunnassa. Ennen se keino oli avioliitto, nykyään se on opiskelu. Ja kuten ennen väheksyttiin ihmistä joka ei saa aikaiseksi mennä naimisiin, nykyään väheksytään ihmistä joka ei saa aikaiseksi opiskella.

Vanhat piiat eivät tosiaan ennen ollut hylkiöitä, vaan hyvin arvostettuja, koska heillä oli rahaa ja hallitsivat omaisuutta, toisin kuin naimisissa olevat naiset, joiden rahat ja omaisuus oli miehen taskussa ja hallinnassa.

Suomen monet etuudet ovat peräisin juuri näiltä vanhoiltapiioilta jotka rakennuttivat lasten seiniä, kouluja/lyseoina jne.

Esim. MLL joka perusti lastensairaalan ja koulun oli juuri naimaton vanhapiika Sofia Mannerheim. Suomessa on edelleen monia entisiä tyttölyseoita jotka ovat vanhojenpiikojen aikaan saanoksia. Samoin naisluostarit, jotka harrastivat hyväntekeväisyyttä vähäosaisille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

http://www.google.fi/search?q=%22ei+saa+naista%22

Googlella löytyy 8230 osumaa haulle "ei saa naista". Päätelkää itse, onko tuo positiivista vai negatiivista leimaa noin yleisesti.

Mutta vain 2330 osumaa haulle "ei saa miestä".

Nuo luvut todistavat vain sen, että miehen naisettomuus ihmetyttää enemmän kuin naisen miehettömyys. Ja miten jollakin voisi olla positiivinen kaiku, kun sanotaan "ei saa". No ehkä jos puhutaan syövästä. Mutta pointtisi ei aukea.

Tai sitten siitä, että miehen statuksessa parisuhde on tärkeämpi kuin naisen.

Eli se voi tarkoittaa mitä vain. Ihan mitä kukin itse omassa päässään päättää tulkita. Nuo lukusi ovat siis arvottomia.

Myöskään sinun mielipiteitäsi ei ole todistettu missään, eli ne voidaan sivuuttaa nollan arvoisina täysin.

Minä en ole laittanut summassa kymmentä tuhatta nettisivua todistamaan puheitani. Mielipiteeni ovat mielipiteitä eikä sinulla ole oikeutta niitä väheksyä. Sen sijaan sinä yrität nimittää "lähteiksesi" 10 000 nettisivua, joita et ole edes itse lukenut. Se tekee kommetistasi arvottoman.

Kuvittele kommentti ilman lähteitä sitten. Silloinhan se on samanlailla tyhjän päällä kuin sinullakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seksin saamisen vähyys on yksi yleisimmistä ellei yleisin negatiivinen leima, jota ihmisistä käytetään. Sitä kuvaavia tai siihen läheisesti liittyviä käsitteitäkin on iso liuta (neitsythikky, assburger jne.). Miten kukaan voi väittää että "en ole koskaan huomannutkaan mitään sellaista"? Kuljetteko te silmät kiinni?

En tiedä kenenkään vastaantulijan seksielämästä yhtään mitään. En tiedä myöskään kenenkään tuntemani ihmisen seksielämän vilkkaudesta yhtään mitään. Ja arvaapa mitä? En edes halua tietää. En voi leimata ketään tämän seksielämän perusteella. Tokikaan en myöskään ymmärrä, mikä tarve joillain ihmisillä on tehdä seksielämästään julkista. 

Yleensä parisuhdestatus on ensimmäisiä tietoja jota uudesta tuttavuudesta otetaan selville nimen ja iän jälkeen, ainakin jos on aikomus, että henkilöä tavataan jatkossakin. Sitä kysytään jopa lääkärin vastaanotolla ja työkkärissä.

Häh? Siis meinaatko tosissasi, että treffeille lähdetään mieluiten parisuhteessa elävien kanssa? Eiköhän tilanne ole juuri päinvastoin eli sinkkujen kanssa halutaan treffeille eikä varattujen. Työkkärissä en ole koskaan asioinut, mutta kertaakaan ei ole parisuhdestatustani kysytty lääkärissä. 

En tarkoittanut niinkään treffailua vaan esim. uusia työ- ja opiskelukavereita jne. Lääkärillä oli ainakin joskus muinoin henkilötietolomake, jossa oli vaihtoehedot naimisissa, naimaton, eronnut, leski.

Tuo on siviilisääty eikä parisuhdestatus. Ihminen voi olla koko ikänsä siviilisäädyltään naimaton, vaikka olisi asunut 30 vuotta puolisonsa kanssa ja lapsia olisi siunaantunut 10. Ja nykyisin ei muuten tuotakaan juuri enää kysytä, koska ihminen voi olla siviilisäädyltään myös eronnut tai leski, vaikka asuisikin avoliitossa tai olisi seurustellut vakituisesti jo vuosia. 

Ja ihan oikeastiko sinä päätät työ- ja opiskelukavereidesi tapaamisista sen mukaan, ovatko nämä parisuhteessa vai eivät? Lähdet työkaverisi kanssa lounaalle vain, jos tämä elää parisuhteessa? Miten toimit, jos työkaverisi eroaa tai hänen puolisonsa kuolee? Et mene enää lounaalle hänen kanssaan ennenkuin työkaverisi on löytänyt uuden puolison?

Ihmisiin tutustumisprosessi ei tapahdu siten että "nyt hankin tietoa sitä varten, tapaanko tätä henkilöä jatkossa", vaan tutstumisen edetessä tietoa kerrotaan ja kysytään luontevasti tilanteen mukaan. Ja seurustelu/avioliitto nyt sattuu olemaan aika keskeinen henkilöä koskeva tieto, joten se tulee esille usein aika alussa. Ja kyllä lääkärissäkin saatetaan kysyä, asuuko potilas yksin vai jonkun kanssa, siviilisäädyn lisäksi.

Mun on vaikea ymmärtää tuota asiaa, koska en ole ikinä ollut sellaisessa työpaikassa, jossa kyseltäisiin tuollaisia asioita. Ja edelleen ihmettelen, mitä merkitystä sillä olisi, jos uusi työkaveri kertoisi olevansa sinkku? Voihan olla, että hän vielä kuukausi aiemmin oli parisuhteessa. Olen ollut yli 10 vuotta samassa työpaikassa eivätkä vieläkään työkaverini tiedä, milloin elämässäni olen ollut parisuhteessa vai olenko ollut parisuhteessa koskaan tai edes sitä, seurustelenko nyt vai en. Pitäisi aika omituisena, jos minulta alettaisiin kysellä näistä asioista. 

Eniten tuota tenttaamista tapahtuu perhepiirissä. Mummot, sedät ja tädit utelee poika-/tyttöystävistä ja myöhemmin siunaillaan, kun ei sellaista ole ja ikää on 30 ja sillä ja sillä serkulla on jo xx määrä lapsia.

Oikeasti? Olen yli 50-vuotias eikä multa ole koskaan kukaan sukulainen tuollaisia udellut. Luulin, että tuota olisi tapahtunut joskus vuosikymmeniä sitten, mutta ei enää nykypäivänä. 

Todella typerää keksutelua tuollainen "minulla on sitä, minulla ei ole tätä". Ikään kuin se todistaisi mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerro parista-kolmesta viimeisimmästä tapauksesta, joissa sinulle naureskeltiin naisettomuutesi takia. Voimme sen jälkeen pohtia, kannattaisiko sinun esimerkiksi vaihtaa seuraa, jossa yleensä liikut tai jotain muuta. En nimittäin kyllä muista tuollaista tilannetta itse koskaan todistaneeni, missä jollekin miehelle olisi naureskeltu siksi, että hän on sinkku.

Ei siihen tarvita kuin vilkaisu esim. tämän palstan keskusteluihin, miten yli 30-vuotiaaksi poikuutensa säilyttäneisiin miehiin suhtaudutaan. Naisten vakioreaktio tällaisiin miehiin on "jos johtuu uskonnollisista syistä niin ei kiitos, ja jos johtuu ei-uskonnollisista syistä niin vielä enemmän ei kiitos".

M.O.T.

Täydellinen seksuaalinen kokemattomuus keski-iän kynnyksellä on ihan pikkuisen eri asia kuin pelkkä sinkkuus.

Mutta kukaan ei tiedä seksikokemustesi lukumäärää, jos et itse sitä kerro. Ihan pikku vinkki: älä kerro. Kenellekään. 

Miksi siitä kukaan olisikaan kiinnostunut? Korkeintaan se, jonka kanssa seksiä aikoo harrastaa.

No mikä sitten on ongelma? Ei kukaan tiedä, montako naista tai miestä olet sänkyysi kallistanut. Eikä sitä tarvitse kertoa kenellekään. Kukaan ei siis voi suhtautua sinuun eri tavalla sen perusteella, miten paljon tai vähän sulla on seksikokemuksia.

Itse asiassa voi. Luuletko, että ei näy päälle päin jos ei pärjää ihmisten kanssa?

Mitä tekemistä ihmisten kanssa pärjäämisellä on seksikokemusten kanssa? 

Kysytkö nyt ihan tosissasi?

Kyllä kysyn. Väitätkö sinä, että sosiaalisesti taitavilla ja muiden kanssa hyvin pärjäävillä lapsilla on ollut paljon seksikokemuksia? Sosiaaliset taidot ja muiden kanssa pärjääminen opitaan jo lapsuudessa eikä suinkaan vasta sitten, kun on jo seksikokemuksia. Sitäpaitsi aikuisissakin on ihmisiä, joilla on parisuhde ja perhe, mutta ovat silti sosiaalisesti kömpelöitä (exäni oli juuri tällainen). Ja vastaavasti on sinkkuja, joilla ei seksikokemuksia ole ollut, mutta ovat silti sosiaalisesti erittäin taitavia. Rehellisesti sanottuna pidän kieroutuneena ajattelutapaa, että sosiaaliset taidot syntyisivät harrastamalla seksiä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seksin saamisen vähyys on yksi yleisimmistä ellei yleisin negatiivinen leima, jota ihmisistä käytetään. Sitä kuvaavia tai siihen läheisesti liittyviä käsitteitäkin on iso liuta (neitsythikky, assburger jne.). Miten kukaan voi väittää että "en ole koskaan huomannutkaan mitään sellaista"? Kuljetteko te silmät kiinni?

En tiedä kenenkään vastaantulijan seksielämästä yhtään mitään. En tiedä myöskään kenenkään tuntemani ihmisen seksielämän vilkkaudesta yhtään mitään. Ja arvaapa mitä? En edes halua tietää. En voi leimata ketään tämän seksielämän perusteella. Tokikaan en myöskään ymmärrä, mikä tarve joillain ihmisillä on tehdä seksielämästään julkista. 

Yleensä parisuhdestatus on ensimmäisiä tietoja jota uudesta tuttavuudesta otetaan selville nimen ja iän jälkeen, ainakin jos on aikomus, että henkilöä tavataan jatkossakin. Sitä kysytään jopa lääkärin vastaanotolla ja työkkärissä.

Häh? Siis meinaatko tosissasi, että treffeille lähdetään mieluiten parisuhteessa elävien kanssa? Eiköhän tilanne ole juuri päinvastoin eli sinkkujen kanssa halutaan treffeille eikä varattujen. Työkkärissä en ole koskaan asioinut, mutta kertaakaan ei ole parisuhdestatustani kysytty lääkärissä. 

En tarkoittanut niinkään treffailua vaan esim. uusia työ- ja opiskelukavereita jne. Lääkärillä oli ainakin joskus muinoin henkilötietolomake, jossa oli vaihtoehedot naimisissa, naimaton, eronnut, leski.

Tuo on siviilisääty eikä parisuhdestatus. Ihminen voi olla koko ikänsä siviilisäädyltään naimaton, vaikka olisi asunut 30 vuotta puolisonsa kanssa ja lapsia olisi siunaantunut 10. Ja nykyisin ei muuten tuotakaan juuri enää kysytä, koska ihminen voi olla siviilisäädyltään myös eronnut tai leski, vaikka asuisikin avoliitossa tai olisi seurustellut vakituisesti jo vuosia. 

Ja ihan oikeastiko sinä päätät työ- ja opiskelukavereidesi tapaamisista sen mukaan, ovatko nämä parisuhteessa vai eivät? Lähdet työkaverisi kanssa lounaalle vain, jos tämä elää parisuhteessa? Miten toimit, jos työkaverisi eroaa tai hänen puolisonsa kuolee? Et mene enää lounaalle hänen kanssaan ennenkuin työkaverisi on löytänyt uuden puolison?

Ihmisiin tutustumisprosessi ei tapahdu siten että "nyt hankin tietoa sitä varten, tapaanko tätä henkilöä jatkossa", vaan tutstumisen edetessä tietoa kerrotaan ja kysytään luontevasti tilanteen mukaan. Ja seurustelu/avioliitto nyt sattuu olemaan aika keskeinen henkilöä koskeva tieto, joten se tulee esille usein aika alussa. Ja kyllä lääkärissäkin saatetaan kysyä, asuuko potilas yksin vai jonkun kanssa, siviilisäädyn lisäksi.

Mun on vaikea ymmärtää tuota asiaa, koska en ole ikinä ollut sellaisessa työpaikassa, jossa kyseltäisiin tuollaisia asioita. Ja edelleen ihmettelen, mitä merkitystä sillä olisi, jos uusi työkaveri kertoisi olevansa sinkku? Voihan olla, että hän vielä kuukausi aiemmin oli parisuhteessa. Olen ollut yli 10 vuotta samassa työpaikassa eivätkä vieläkään työkaverini tiedä, milloin elämässäni olen ollut parisuhteessa vai olenko ollut parisuhteessa koskaan tai edes sitä, seurustelenko nyt vai en. Pitäisi aika omituisena, jos minulta alettaisiin kysellä näistä asioista. 

Eniten tuota tenttaamista tapahtuu perhepiirissä. Mummot, sedät ja tädit utelee poika-/tyttöystävistä ja myöhemmin siunaillaan, kun ei sellaista ole ja ikää on 30 ja sillä ja sillä serkulla on jo xx määrä lapsia.

Oikeasti? Olen yli 50-vuotias eikä multa ole koskaan kukaan sukulainen tuollaisia udellut. Luulin, että tuota olisi tapahtunut joskus vuosikymmeniä sitten, mutta ei enää nykypäivänä. 

Todella typerää keksutelua tuollainen "minulla on sitä, minulla ei ole tätä". Ikään kuin se todistaisi mitään.

Saa kai sitä hämmästellä? Sinkkuus on nykyisin niin yleistä, että pidän hyvin kummallisena tuollaisten asioiden utelemista. Kai teidän suvussa udellaan myös lapsettomilta pariskunnilta, milloin tulee lapsia? Ei vahingossakaan kunnioiteta toisten yksityisyyttä tai mahdollista tuskaa siitä, että lapsia ei yrityksistä huolimatta tule? Tai jos pariskunnalla on vain tyttöjä, udellaan, että millos teette pojan?