Kuinka laittaa tyylikkäästi välit poikki?
Kun toinen osapuoli haukkuu vaikka miksi ja itse en jaksa alkaa vänkäämään vastaan. Alkaa käymään jo terveyden päälle tällainen ihmissuhdedraama joka vain kuluttaa muttei anna minulle mitään muuta kuin pahan mielen kerta toisensa jälkeen. Olen alunperin lähtenyt tukemaan henkisesti huonommassa asemassa olevaa ja nyt kun hän voi lääkärin mukaan hyvin eli on parantunut on alkanut tulemaan tällaista jatkuvaa rähinää.
Laitanko ytimekkäästi tekstarin jossa sanon: "Kiitos yhteisestä ajastamme. Eiköhän tämä ole nyt tässä ja valmiiksi taputeltu."? Vai pitääkö laittaa kortti tai viesti Facebookissa ja ilmaista asia toisin sanoin? Ehdotuksia?
Kommentit (71)
Mitähän ap. mahtaa sillä tyylikkäällä/kivalla/sivistyneellä tarkoittaa?
Sitäkö että hän näyttäisi entisen kaverinsa silmissä ylhäiseltä?
Vai sitäkö että kaverille ei jäisi paha mieli?
Vai mitä?
On helpompi vastata kysymykseen kun tulee selkeys, mitä ap. haluaa tyylikkäällä feidaamisella tavoittaa (siis muuta kuin itse feidaamisen)
Itse suosittelisin että ap. sanoisi feidaamalleen henkilölle suoraan, ettei saa hänestä enää hyvää mieltä, kun toinen ei enää ole huonommassa asemassa ja holhottava pikku poloinen.
Silloin ap. on rehellinen, mikä on tyylikästä, ja feidattu henkilö ymmärtää itsekin että parempi on erota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni en ole kyllä missään vaiheessa sanonut että haistattelen tai haukun ihmisiä. Näytän tunteeni kun sille on aihetta.
Mun mielestä apn ongelma on vähän omituinen.ensin hän on auttanut ihmistä, jotta saa tuntea olevansa ylempänä muita. Sitten kun ihminen on parantunut, hänestä pitää päästä eroon.
Toisten ihmisten haukkuminen on aina väärin. Mutta ihmiset kuitenkin aistivat tuollaisen tekopyhän toiminnan. Joskus se haukkuminen ja haistattelu on on parempi vaihtoehto kuin tuollainen epäaito toiminta.
terv, se masennuksesta parantunut
Kyse ei ollut mistään sädekehän kiilloittamisesta vaan siitä, että lähden noin yleensäkin auttamaan herkästi jos näen kun joku on onneton ja avuton. Ennen vanhaan sitä kutsuttiin kai lähimmäisenrakkaudeksi?
Tiedän yhden tuollaisen "innokkaan" auttajan. Hänelle on tärkeää että hän saa olla toisen auttaja. Kunhan hän kerkeää ensin avata oven toiselle, kunhan hän saa ensimmäisenä rientää suurieleisesti onnettomuuspaikalle, Hän hän hän hän.
Hän ei tajua kuinka tyhmältä se hänen ilmeensä näyttää kun hän ylpeydestä pakahtuen vilkuilee ympärilleen maireana, että näkivätkö nyt kaikki, kun HÄN ekana auttoi. Miten HÄn oli muita parempi.
Hän ei tee sitä rakkaudesta. Hän tekee sen itsekkyydestä.
Sen kyllä aistii ihmisestä jos on tekopyhä.
Sinä voit kokea asiat noin mutta yleensä nuo asiat opetettiin ainakin ennen ihan kotikasvatuksessa köyhissäkin perheissä.
Niin, niistä haukkumisryöpyistä: tuo henkilö kuvittelee ja väittää minulla olevan ominaisuuksia, joita en todellakaan tunnista itsessäni. Sitten kiihtyy vaahtoamaan. Kuvittelee myös minun tehneen vaikka mitä vaikken olisikaan tehnyt mitään muuta kuin odottanut kärsivällisesti hänen yhteydenottoaan koska on todella noloa jos homma ei toimi vastavuoroisesti nyt kun hän on terve. Tavallinen ihminen kysyisi, että olenko tehnyt sitä tai tätä.
Itselleni ainakin jo lukion psykan tunneilla opetettiin, kuinka jokaisella ihmisellä on sellainen osio itsessään, jota hän ei itse tunnista, mutta jonka muut näkevät.
Vaikutat siltä että sinulle on todella tärkeää että sinua pidetään tyylikkäänä, ja että sinä et vaan olisi nolo.
Kuule, armopaloilla eläjäkin voi käyttäytyä tyylikkäästi ja sivistynyneesti eli kauniisti. Se ei ole teeskentelyä koska tottumus on ihmisen toinen luonto. Joillain kaunis käytös opitaan luontevasti kotona ja jotkut ihmiset oppivat sen havainnoimalla, itsetutkiskelulla ja kirjallisuutta lukemalla mikäli siellä kotona ei ole ollut hyviä esimerkkejä tarjolla.
No miksei ap. osaa sitten toisen luontonsa ja tottumuksensa mukaan tyylikkästi, kauniisti ja sivistyneesti pistää välejä poikki? Miksi hän vielä täällä kyselee?
Luulisi tulevan sydämestä ja luonnostaan =D =D =D
Kaikille välien katkaisu ei ole tavanomaista toimintaa. Voi olla kyse hyvinkin raskaasta päätöksestä, jonka aiheuttamaa ahdistusta ei kuitenkaan saisi kaataa sen niskaan jonka kanssa välejä ollaan laittamassa poikki.
Olet oikeasti naurettava.
No minäpä nyt sitten otan vaikka sen ahdistuksen ap:n harteilta.
Aaaargh oijjoi auts oooh. Kärsin. Ahdistaa.
Älä viitsi ilveillä vakavalla asialla. Esim. minä en ole vielä koskaan joutunut sellaiseen tilanteeseen, että olisi pitänyt laittaa välejä poikki. Jotkut ihmissuhteet ovat häipyneet takavasemmalle omia aikojaan. Yläkouluaikainen paras kaverini on nykyään lähinnä tuttava, jonka kanssa voi kahvitella ja vaihtaa kevyesti kuulumisia. Emme pidä enää yhteyttä muttemme myöskään välttele toisiamme. Välejämme emme ole missään vaiheessa katkaisseet. Elämä on vienyt meitä eri suuntiin.
No kyllä ilveilen kun olette niin hurskaita että ihan oksettaa ja naurattaa samaan aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun toinen osapuoli haukkuu vaikka miksi ja itse en jaksa alkaa vänkäämään vastaan. Alkaa käymään jo terveyden päälle tällainen ihmissuhdedraama joka vain kuluttaa muttei anna minulle mitään muuta kuin pahan mielen kerta toisensa jälkeen. Olen alunperin lähtenyt tukemaan henkisesti huonommassa asemassa olevaa ja nyt kun hän voi lääkärin mukaan hyvin eli on parantunut on alkanut tulemaan tällaista jatkuvaa rähinää.
Laitanko ytimekkäästi tekstarin jossa sanon: "Kiitos yhteisestä ajastamme. Eiköhän tämä ole nyt tässä ja valmiiksi taputeltu."? Vai pitääkö laittaa kortti tai viesti Facebookissa ja ilmaista asia toisin sanoin? Ehdotuksia?
Noista tummennetuista osioista eniten huokui se alentuva jeesus asenne.
Lisäksi ilmaisut joissa korostaa tyylikkyyden haluaan ja sitä että on sivistynyt, kertovat ylimielisyydestä.
Lisäksi tässä ei ole konkreettisesti kerrottu mistä toinen osapuoli muka räyhää ja haukkuu.
On vain yksipuolinen marttyyri uhriutuminen.
Emme voi tietää asioiden todellista laitaa.
Lisäksi termi lähimmäisenrakkaus on jo niin puistattavan tekopyhä, ulkokultaisesti opeteltu, että siitäkin jo voi päätellä ettei aito välittäminen ole kyseessä, vaan tekopyhä taivaspaikan osteleminen.
Myös oman köyhyytensä esiin tuominen oli jotenkin sellaista nihkeää.
Sinä haluat mässäillä sosiaalipornolla eli kuulla tuntemattomien ihmisten mielenterveysdiagnooseja ja heidän normaalista poikkeavasta käytöksestään. Vaikutat muuten itse aika riidanhaluiselta ja jyräävältä ihmiseltä, joka tekee aikamoisia tulkintoja neutraalisti ilmaistuista asioista. Eikä oman vähäosaisuutensa myöntäminen ole nykyään mikään häpeä koska kuka tahansa voi päätyä nykyäänkin vähäosaiseksi vastoin kaikkia yrityksiään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni en ole kyllä missään vaiheessa sanonut että haistattelen tai haukun ihmisiä. Näytän tunteeni kun sille on aihetta.
Mun mielestä apn ongelma on vähän omituinen.ensin hän on auttanut ihmistä, jotta saa tuntea olevansa ylempänä muita. Sitten kun ihminen on parantunut, hänestä pitää päästä eroon.
Toisten ihmisten haukkuminen on aina väärin. Mutta ihmiset kuitenkin aistivat tuollaisen tekopyhän toiminnan. Joskus se haukkuminen ja haistattelu on on parempi vaihtoehto kuin tuollainen epäaito toiminta.
terv, se masennuksesta parantunut
Tässä ei nyt varsinaisesti ollut sinusta kyse.
Hän antoi ihan hyvän esimerkin kokemusasiantuntijan näkökulmasta.
Vierailija kirjoitti:
Mitähän ap. mahtaa sillä tyylikkäällä/kivalla/sivistyneellä tarkoittaa?
Sitäkö että hän näyttäisi entisen kaverinsa silmissä ylhäiseltä?
Vai sitäkö että kaverille ei jäisi paha mieli?
Vai mitä?
On helpompi vastata kysymykseen kun tulee selkeys, mitä ap. haluaa tyylikkäällä feidaamisella tavoittaa (siis muuta kuin itse feidaamisen)
Itse suosittelisin että ap. sanoisi feidaamalleen henkilölle suoraan, ettei saa hänestä enää hyvää mieltä, kun toinen ei enää ole huonommassa asemassa ja holhottava pikku poloinen.
Silloin ap. on rehellinen, mikä on tyylikästä, ja feidattu henkilö ymmärtää itsekin että parempi on erota.
Eihän aloituksessa puhuttu sanallakaan feidaamisesta. Tyylikäs tarkoittanee tässä lähinnä tyylikästä ratkaisua. Itse en pidä feidaaamista tyylikkäänä ratkaisuna vaan lähinnä raukkamaisuutena. Toki niinkin voi tehdä pakkotilanteissa jos toisen osapuolen kanssa on mahdotonta kommunikoida kuten terveet ja aikuiset ihmiset kommunikoivat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun toinen osapuoli haukkuu vaikka miksi ja itse en jaksa alkaa vänkäämään vastaan. Alkaa käymään jo terveyden päälle tällainen ihmissuhdedraama joka vain kuluttaa muttei anna minulle mitään muuta kuin pahan mielen kerta toisensa jälkeen. Olen alunperin lähtenyt tukemaan henkisesti huonommassa asemassa olevaa ja nyt kun hän voi lääkärin mukaan hyvin eli on parantunut on alkanut tulemaan tällaista jatkuvaa rähinää.
Laitanko ytimekkäästi tekstarin jossa sanon: "Kiitos yhteisestä ajastamme. Eiköhän tämä ole nyt tässä ja valmiiksi taputeltu."? Vai pitääkö laittaa kortti tai viesti Facebookissa ja ilmaista asia toisin sanoin? Ehdotuksia?
Noista tummennetuista osioista eniten huokui se alentuva jeesus asenne.
Lisäksi ilmaisut joissa korostaa tyylikkyyden haluaan ja sitä että on sivistynyt, kertovat ylimielisyydestä.
Lisäksi tässä ei ole konkreettisesti kerrottu mistä toinen osapuoli muka räyhää ja haukkuu.
On vain yksipuolinen marttyyri uhriutuminen.
Emme voi tietää asioiden todellista laitaa.
Lisäksi termi lähimmäisenrakkaus on jo niin puistattavan tekopyhä, ulkokultaisesti opeteltu, että siitäkin jo voi päätellä ettei aito välittäminen ole kyseessä, vaan tekopyhä taivaspaikan osteleminen.
Myös oman köyhyytensä esiin tuominen oli jotenkin sellaista nihkeää.
Sinä haluat mässäillä sosiaalipornolla eli kuulla tuntemattomien ihmisten mielenterveysdiagnooseja ja heidän normaalista poikkeavasta käytöksestään. Vaikutat muuten itse aika riidanhaluiselta ja jyräävältä ihmiseltä, joka tekee aikamoisia tulkintoja neutraalisti ilmaistuista asioista. Eikä oman vähäosaisuutensa myöntäminen ole nykyään mikään häpeä koska kuka tahansa voi päätyä nykyäänkin vähäosaiseksi vastoin kaikkia yrityksiään.
KYSYTTIIN KONKRETIAA!!
Itse teette tulkintoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitähän ap. mahtaa sillä tyylikkäällä/kivalla/sivistyneellä tarkoittaa?
Sitäkö että hän näyttäisi entisen kaverinsa silmissä ylhäiseltä?
Vai sitäkö että kaverille ei jäisi paha mieli?
Vai mitä?
On helpompi vastata kysymykseen kun tulee selkeys, mitä ap. haluaa tyylikkäällä feidaamisella tavoittaa (siis muuta kuin itse feidaamisen)
Itse suosittelisin että ap. sanoisi feidaamalleen henkilölle suoraan, ettei saa hänestä enää hyvää mieltä, kun toinen ei enää ole huonommassa asemassa ja holhottava pikku poloinen.
Silloin ap. on rehellinen, mikä on tyylikästä, ja feidattu henkilö ymmärtää itsekin että parempi on erota.
Eihän aloituksessa puhuttu sanallakaan feidaamisesta. Tyylikäs tarkoittanee tässä lähinnä tyylikästä ratkaisua. Itse en pidä feidaaamista tyylikkäänä ratkaisuna vaan lähinnä raukkamaisuutena. Toki niinkin voi tehdä pakkotilanteissa jos toisen osapuolen kanssa on mahdotonta kommunikoida kuten terveet ja aikuiset ihmiset kommunikoivat.
Feidaamisesta tässä on kyse. Älkää viitsikö vääristellä.
Todellakin ap. haluaa feidata. Se lukee jo otsikossa.
Feidata, laittaa välit poikki.
En jaksa yrittää auttaa ja neuvoa teitä enää.
Kun olette niin hyviä ja fiksuja, tyylikkäitä, ja sivistyneitä niin varmasti osaatte luonnostaan toimia kauniisti ja hienosti ja fiksusti kun pistätte välit poikki ihmiseen josta ette saa enää iloa.
Mustaa ette saa valkoiseksi kuitenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun toinen osapuoli haukkuu vaikka miksi ja itse en jaksa alkaa vänkäämään vastaan. Alkaa käymään jo terveyden päälle tällainen ihmissuhdedraama joka vain kuluttaa muttei anna minulle mitään muuta kuin pahan mielen kerta toisensa jälkeen. Olen alunperin lähtenyt tukemaan henkisesti huonommassa asemassa olevaa ja nyt kun hän voi lääkärin mukaan hyvin eli on parantunut on alkanut tulemaan tällaista jatkuvaa rähinää.
Laitanko ytimekkäästi tekstarin jossa sanon: "Kiitos yhteisestä ajastamme. Eiköhän tämä ole nyt tässä ja valmiiksi taputeltu."? Vai pitääkö laittaa kortti tai viesti Facebookissa ja ilmaista asia toisin sanoin? Ehdotuksia?
Noista tummennetuista osioista eniten huokui se alentuva jeesus asenne.
Lisäksi ilmaisut joissa korostaa tyylikkyyden haluaan ja sitä että on sivistynyt, kertovat ylimielisyydestä.
Lisäksi tässä ei ole konkreettisesti kerrottu mistä toinen osapuoli muka räyhää ja haukkuu.
On vain yksipuolinen marttyyri uhriutuminen.
Emme voi tietää asioiden todellista laitaa.
Lisäksi termi lähimmäisenrakkaus on jo niin puistattavan tekopyhä, ulkokultaisesti opeteltu, että siitäkin jo voi päätellä ettei aito välittäminen ole kyseessä, vaan tekopyhä taivaspaikan osteleminen.
Myös oman köyhyytensä esiin tuominen oli jotenkin sellaista nihkeää.
Sinä haluat mässäillä sosiaalipornolla eli kuulla tuntemattomien ihmisten mielenterveysdiagnooseja ja heidän normaalista poikkeavasta käytöksestään. Vaikutat muuten itse aika riidanhaluiselta ja jyräävältä ihmiseltä, joka tekee aikamoisia tulkintoja neutraalisti ilmaistuista asioista. Eikä oman vähäosaisuutensa myöntäminen ole nykyään mikään häpeä koska kuka tahansa voi päätyä nykyäänkin vähäosaiseksi vastoin kaikkia yrityksiään.
Mistä muuten sait päähäsi että haluaisin kuulla kenenkään mielenterveysdiagnooseja?
Tulkitset omiasi. Ei minua kiinnosta kenenkään diagnoosit.
Ja sitä paitsi se taisi tulla tuolla jo ilmi, että jostain masennuksesta kai oli kyse.
Tuosta köyhyyden esille tuomisesta vielä sen verran, että ap, itse toi sen esiin siinä valossa kuin se muka olisi hävettävää.
Hän oletti että alentuvan ihmisen täytyy olla hip, cool tai epäköyhä.
Eikä hän varmaan vieläkään tajua ettei niin tarvitse olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ettekö te voisi puhua sen sun "kaverin" kanssa? Mitäpä jos sanoisit hänelle suoraan mitä tunnet?
Hän osaa aina ensin järjestää kuulumisten kysymuisen jälkeen haukkumisryöpyn eikä hänen kanssaan tule ikinä konkreettista mahdollisuutta puhua suoraan. Hän on alkanut päättämään tässä leikissä missä vaiheessa luuri lyödään korvaan. Alussa kuuntelin tuntejakin hänen puheluitaan ja tuntemuksiaan monta kertaa viikossa koska ajattelin ettei hänellä ole ketään muuta, jolle puhua.
Lisää konkretiaa:
"koska ajattelin ettei hänellä ole ketään muuta"
Tunnin olet ollut puhelimessa, eikä sinulla ole mahdollisuutta puhua suoraan. Haiskahtaa nyt ripulipaska puheessasi.
Mitä väliä sillä on laitatko kortin, kirjeen, viestin, mailin vai kirjekyyhkyn, kunhan asia tulee hoidetuksi?
Vai onko oletuksena että joku erillinen tapa, väylä tai konsti olisi jotenkin lähimmäisenrakkaampi?
Älä viitsi ilveillä vakavalla asialla. Esim. minä en ole vielä koskaan joutunut sellaiseen tilanteeseen, että olisi pitänyt laittaa välejä poikki. Jotkut ihmissuhteet ovat häipyneet takavasemmalle omia aikojaan. Yläkouluaikainen paras kaverini on nykyään lähinnä tuttava, jonka kanssa voi kahvitella ja vaihtaa kevyesti kuulumisia. Emme pidä enää yhteyttä muttemme myöskään välttele toisiamme. Välejämme emme ole missään vaiheessa katkaisseet. Elämä on vienyt meitä eri suuntiin.