Olen syrjäytynyt. Kysy mitä vain.
Elämä ohi & elän lompakollanne. Kysymyksiä tulemaan.
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
Luuseri kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis ootko nainen vai mies?
Ihan nainen. Usein tunnutaan puhuvan vain syrjäytyneistä miehistä, mutta kyllä meitä naisiakin löytyy...
Kiinnostaisko sua syrjäytynyt mies? Tai ootko ees sinkku?
Ei minulla ole mitään kriteerejä miehelle, kunhan on hyvä mies. Vastasin kyllä tuossa, että avopuoliso löytyy jo, luojan kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Hienoa sulla on avopuoliso. Älä vähättelee itseäsi. Ajattele mitä sait tänään tehtyä, hyvä sait pestyä pyykit, se on hyvä saavutus.
Sä et voi myöskään toisen puolesta päättää haluaako joku olla sun seurassa, kaikki ei ole ulkonäön varassa. Jos joku on sun silmien takia jotain sanonut olet ollut väärässä seurassa. Se on toisen häpeä ei sun.
Halusit kysymyksiä...mitä syötte tänään?😀
Avokki on pelastanut minut ja ottanut suojaansa. En haluaisi vähätellä itseäni, mutta en pysty enää muuhunkaan. Minussa ja elämässäni ei ole yhtään mitään hyvää paitsi tuo puoliso ja sitähän tässä surenkin, kun pilaan hänenkin elämänsä olemalla tällainen taakka. Masentunut ja fyysisesti rajoitteinen ihminen ei ole hyvä kumppani.
En ole vielä päättänyt mitä söisin. Jääkaapissa on grillattua kanaa, ehkäpä sitä sitten.
Vierailija kirjoitti:
Sulla on asennevamma.
Ai kuinka? No tavallaan onkin. Tai paremminkin aivo- ja kroppavamma.
Vierailija kirjoitti:
Missäpäin asut?
Pohjoisessa.
Mistä sen tietää onko joko syrjäytynyt vai syrjäytetty?
Jos ihmistä on jo kouluaikana kiusattu järjestelmällisesti niin eikö se ole syrjäyttämistä?
Samoin kuin jotain työpaikkakiusattu niin että lopulta sairastuu ?
Pitäisi puhua syrjäytetyistä joiden elämää on järjestelmällisesti vaikeutettu ja hankaloitettu niin että jäävät lopulta suosiolla syrjään, eivätkä jaksa enää edes yrittää mitään mitä oikeasti haluaisivat , mihin heillä olisi oikeus ja mihin olisi potentiaalit.
Yhteiskunta tarvitsee tietyn kiintiön "syrjäytyneitä" joten syrjäyttämistä katsotaan läpi sormien ja sitä vastaan muka taistellaan vaikka oikeasti sen sallitaan jatkuvan vuosi toisensa jälkeen.
Esimerkkinä koulukiusaus.
Jos esim vastuutettaisiin koulun johtaja , siis rehtori saisi potkut aina kun koulukiusaus ilmenee , niin koulukiusausta vähenisi takuulla dramaattisesti.
Taistelkaa ettette hyväksy syrjäyttämistä ja saa "syrjäytyneen" leimaa otsaanne,
siitä hyötyvät nimittäin ne jotka tienaavat leipänsä "syrjäytyneiden asioiden" hoidolla "aktivoinneilla" ja suunnittelulla. Sillä te siinä häviätte jos lakkaatte yrittämästä ja uhriudutte ettekä taistele ottaakseenne selvää mihin teistä oikeasti olisi. Häviätte ainulaatuisen elämänne.
Nyt massatyöttömyyden aikana esimerkiksi työpaikkansa menettäneitä , ihan hallituksen toimesta syrjäytetään asenteellisesti siten että piilosyyllistetään ihmisiä siitä, ettei työpaikkoja yksinkertaisesti ole kaikille.
Sitten mahdollisimman pienet ja hankalat "tukitoimet" että työtä vailla joutuu kamppailemaan ja takuulla syrjäytyy jos työttömyys jatkuu. Tulee syrjäytyneeksi joka työllistää mukavasti MUITA ihmisiä.
EI siinä ole kuin kaksi vaihtoehtoa: joko olet syrjäytynyt tai et ole. Mitä sinä haluat elämältä?
Olet onnekas, kun löysit kumppanin niin nuorena.
Luuseri kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missäpäin asut?
Pohjoisessa.
Harmi. Jos olisit asunut jossain Uudellamaalla niin olisin voinut ehdottaa sun ikäisille suunnattua, hyvää ryhmätoimintapaikkaa.
Miksi esimerkiksi käsite "lompakkoloinen " on lanseerattu?
Kuka tällaisen keksi ja mihin tarkoitukseen?
Ja jatkuva itku siit', "kuinka meidän verorahoillamme" sitä ja tätä.
Vaikka suurin osa kortistossa olevia on työelämässä ollessaan maksanut VEROJA sen vuoksi että (surkea ja riittämätön) turvaverkko mahdollistetaan jos työt viedään.
Nyt heidät sitten laitetaan seinää vasten ja "syrjäytetään".
Syrjäytynyt.
Hitto mikä turha, leimaava ja tyhmä sana määrittelemään yhtä ainoaa ihmistä.
Tämä mahdollista siksi, koska osa hyväksyy asian "kohtalokseen" ja identifioituu "syrjäytyneeksi".
Emmää haluu mittää.
Emmää pysty mihkää.
Mullei oo kettää.
Ei viitti yrittää ku ei se kummiskaa onnistu.
Onko kysyttävää?
Mää olen niin syrjäytynyt.
Lisää syrjäytyneet-propagandaa , tälläiset ketjut.
Voi itku.
Taas yksi syrjäytetty josta tuli syrjäytyny.
Voi ressukkaa.
Annetaan hei kimpassa virtuaalinen ryhmähali.
Vierailija kirjoitti:
Mistä sen tietää onko joko syrjäytynyt vai syrjäytetty?
Jos ihmistä on jo kouluaikana kiusattu järjestelmällisesti niin eikö se ole syrjäyttämistä?
Samoin kuin jotain työpaikkakiusattu niin että lopulta sairastuu ?
Pitäisi puhua syrjäytetyistä joiden elämää on järjestelmällisesti vaikeutettu ja hankaloitettu niin että jäävät lopulta suosiolla syrjään, eivätkä jaksa enää edes yrittää mitään mitä oikeasti haluaisivat , mihin heillä olisi oikeus ja mihin olisi potentiaalit.
Yhteiskunta tarvitsee tietyn kiintiön "syrjäytyneitä" joten syrjäyttämistä katsotaan läpi sormien ja sitä vastaan muka taistellaan vaikka oikeasti sen sallitaan jatkuvan vuosi toisensa jälkeen.
Esimerkkinä koulukiusaus.
Jos esim vastuutettaisiin koulun johtaja , siis rehtori saisi potkut aina kun koulukiusaus ilmenee , niin koulukiusausta vähenisi takuulla dramaattisesti.
Taistelkaa ettette hyväksy syrjäyttämistä ja saa "syrjäytyneen" leimaa otsaanne,
siitä hyötyvät nimittäin ne jotka tienaavat leipänsä "syrjäytyneiden asioiden" hoidolla "aktivoinneilla" ja suunnittelulla. Sillä te siinä häviätte jos lakkaatte yrittämästä ja uhriudutte ettekä taistele ottaakseenne selvää mihin teistä oikeasti olisi. Häviätte ainulaatuisen elämänne.
Sinulla on hyvä pointti. En ole kuitenkaan sanan varsinaisessa merkityksessä uhriutunut. Mikään ei vain enää auta tilanteessani.
Vierailija kirjoitti:
Luuseri kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missäpäin asut?
Pohjoisessa.
Harmi. Jos olisit asunut jossain Uudellamaalla niin olisin voinut ehdottaa sun ikäisille suunnattua, hyvää ryhmätoimintapaikkaa.
En ole 7 vuoteen pystynyt ottamaan osaa mihinkään toimintaan, sillä olen liian sairas. Hädintuskin saan pakolliset arkitoimet tehtyä eikä ulos ole paljon asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Luuseri kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missäpäin asut?
Pohjoisessa.
Harmi. Jos olisit asunut jossain Uudellamaalla niin olisin voinut ehdottaa sun ikäisille suunnattua, hyvää ryhmätoimintapaikkaa.
Ryhmätoimintapaikkoja "syrjäytyneille" perustetaan kuin sieniä sateella.
Ja syrjäytettyjä niihin riittää koska syrjäytyminen jatkuu.
Kuntouttavia työmestoja myöskin ettei vaan joku syrjäytetty syrjäydy, tosin noista nyt hyötyä tuskin on mutta ainaksi joku työllistyy sillä . Kattomalla ettei toinen syrjäydy ku ei esimerkiksi saa töitä mistään. Karenssi tulee ellei mee, pakko pakottaa , muuten voi syrjäytyä.
Sulla on ainakin todella hyvä kielellinen ilmaisu, vaikutat skarpilta tyypiltä. Mukavaltakin.
Vierailija kirjoitti:
Olet onnekas, kun löysit kumppanin niin nuorena.
Tiedän. Kukaan mies ei koskaan aiemmin ollut edes katsonut minuun päin. Olin varma, etten löydä kumppania ikinä.
Vierailija kirjoitti:
Emmää haluu mittää.
Emmää pysty mihkää.
Mullei oo kettää.
Ei viitti yrittää ku ei se kummiskaa onnistu.
Onko kysyttävää?
Mää olen niin syrjäytynyt.
Lisää syrjäytyneet-propagandaa , tälläiset ketjut.
Mitä mielestäsi on syrjäytyneiden propaganda? Et tunnu kyllä ymmärtävän asiasta paljon mitään.
Vaikka olisin ollut miten väsynyt tai masentunut, olen aina harjannut hampaani, käynyt suihkussa ja pessyt pyykkiä jne. On vain pakko. En pysty olemaan likainen tai jättämään ihan perusjuttuja tekemättä. Teen ne vaikka ja itken.