Olen syrjäytynyt. Kysy mitä vain.
Elämä ohi & elän lompakollanne. Kysymyksiä tulemaan.
Kommentit (56)
Miksi et halua muuttaa asiaa? Kirjoitat, että elämä ohi, joten tyytyväinen tuskin olet?
Etkö voisi vain olla ihmisten seurassa enemmän ja tehdä syrjäytymisellesi jotakin?
Vierailija kirjoitti:
Millä lailla olet syrjäytynyt? Etkö ole enää tekemisissä ihmisten kanssa vai?
Olin koulussa kiusattu eli ei ole koskaan ollutkaan kavereita. Tipuin kärryiltä jo varhain. Kärsin sosiaalisten tilanteiden pelosta, masennuksesta ja on ollut myös psykoosia ja syömishäiriötä. Sairastuin mielenterveysongelmiin yläasteiässä, mutta heti lukion jälkeen sairastuin vielä fyysisestikin. Nyt minulla on pari erittäin vaikeaa somaattista sairautta, joita ei osata hoitaa ja joihin ei ole mitään varsinaisia parannuskeinoja. Kärsin joka päivä mm. kivuista ja kovasta väsymyksestä. Minut on heitetty ö-mappiin niin mielenterveyskeskuksessa, terveyskeskuksessa kuin työkkärissäkin. Ei mitään hoitosuhteita minnekään. En ole koskaan jatkanut opintoja tai työskennellyt päivääkään. Facebookissa "kavereita" on n. 15 enkä ole kenenkään kanssa missään tekemisissä. Perhepiiri on pieni ja välit hyvin komplikoituneita. Ei ole sisaruksia eikä toista vanhempaa eikä mitään kivoja serkkuja tai sellaisia, päinvastoin. Avopuolison satuin löytämään 4 v. sitten jollain ihmeen kaupalla. Hän on ainoa, ensimmäinen ja viimeinen kumppanini, ja ilman häntä olisinkin jo koditon ja hirressä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi et halua muuttaa asiaa? Kirjoitat, että elämä ohi, joten tyytyväinen tuskin olet?
Mistä päättelet, että en haluaisi muuttaa asioita? Olen yrittänyt koko ikäni. Yrittänyt, yrittänyt ja yrittänyt aina vain. Kehtaanpa vielä väittää, että sen verran kovasti, ettei kovin monesta vastaavaan ponnisteluun olisikaan. Aina vain se kovin ponnistelukaan ei kaikkia auta.
Vierailija kirjoitti:
Etkö voisi vain olla ihmisten seurassa enemmän ja tehdä syrjäytymisellesi jotakin?
Voi kun se olisi noin helppoa. Ihmiset ovat aina vierastaneet ja inhonneet minua. Saan kaikkialla huonoa kohtelua osakseni, koska olen ruma ja outo. Myös silmien karsastus näyttää olevan melkoinen ongelma monelle. Ei teitä minun seurani kiinnosta. En ole todellakaan suunnitellut tällaista elämää itselleni, tämähän on painajainen. Olen kyllä yrittänyt ja liikaakin. Enää en valitettavasti pääse fyysisten ja psyykkisten sairauksien vuoksi ihmisten ilmoille juuri ollenkaan. En pysty käymään esim. kaupassakaan, sillä väsyn heti ja aivot ja kroppa menee ihan sekaisin ärsyketulvasta ja rasituksesta.
Vierailija kirjoitti:
Oletko tänään tehnyt mitään?
Enpä oikeastaan, muuta kuin miettinyt ja pyöritellyt kaikkea tätä paskaa. Pyykit pesin, siinäpä se.
Minkä ikäinen olet? Jos saisin tutustua sinuun pitäisin sinusta varmasti. Itse olen aina ollut vähän yksinäinen eikä minulla kavereitakaan oikeastaan ole. Joskus mietin että mitä helvettiä teen täällä.
Onko sinulla lapsia?
1999 kirjoitti:
Minkä ikäinen olet? Jos saisin tutustua sinuun pitäisin sinusta varmasti. Itse olen aina ollut vähän yksinäinen eikä minulla kavereitakaan oikeastaan ole. Joskus mietin että mitä helvettiä teen täällä.
Onko sinulla lapsia?
28 jo. Minä mietin tuota joka päivä, koko ajan. Ei ole lapsia enkä halua ja tuskinpa saisinkaan.
Minkä näköinen olet omasta mielestäsi?
Vierailija kirjoitti:
Siis ootko nainen vai mies?
Ihan nainen. Usein tunnutaan puhuvan vain syrjäytyneistä miehistä, mutta kyllä meitä naisiakin löytyy...
Luuseri kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko tänään tehnyt mitään?
Enpä oikeastaan, muuta kuin miettinyt ja pyöritellyt kaikkea tätä paskaa. Pyykit pesin, siinäpä se.
Sä sentään jaksoit pestä pyykkiä toisin kuin eräs tuntemani ihminen...
Vierailija kirjoitti:
Paljonko saat tukia?
Välillä olen saanut kuntoutustukea (n. 600 e muistaakseni?), sitten työmarkkinatukea (n. 500 e) ja nykyisellään toimeentulotukea (n. 500 e). En nyt muista tarkempia lukemia. Pieniä määriä kuitenkin. Olen myös ollut pari vuotta ihan nollatuloisena.
Luuseri kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis ootko nainen vai mies?
Ihan nainen. Usein tunnutaan puhuvan vain syrjäytyneistä miehistä, mutta kyllä meitä naisiakin löytyy...
Kiinnostaisko sua syrjäytynyt mies? Tai ootko ees sinkku?
Hienoa sulla on avopuoliso. Älä vähättelee itseäsi. Ajattele mitä sait tänään tehtyä, hyvä sait pestyä pyykit, se on hyvä saavutus.
Sä et voi myöskään toisen puolesta päättää haluaako joku olla sun seurassa, kaikki ei ole ulkonäön varassa. Jos joku on sun silmien takia jotain sanonut olet ollut väärässä seurassa. Se on toisen häpeä ei sun.
Halusit kysymyksiä...mitä syötte tänään?😀
Vierailija kirjoitti:
Minkä näköinen olet omasta mielestäsi?
Enkös jo sanonut, että rumia ollaan. Ja lihavakin vielä. Ennen tosin vihasin ulkonäköäni nykyistäkin enemmän ihan pakkomielteisyyteen asti.
Millä lailla olet syrjäytynyt? Etkö ole enää tekemisissä ihmisten kanssa vai?