Mieheni exän hautajaisten muistotilaisuus

Vierailija kirjoitti:

tottakai omisilla on vainajasta hyviäkin muistoja ei itseään hetkessä hengiltä juoda, mutta lasten elämään hän ei erityisen positiivisesti ole vaikutatnut . kertoohan sekin jotain että ainoa lapsi jota hautajaisten järjestäminen kiinnostaa on se pienin .  Lähinnä minua risoo se että minun oleteetaan hyvää hyvyyttäni pitävän juhlat . Olen järjestännyt kaikki lasten synttärit sen jälkeen kun lasten äiti otti ja lähti minne lähti, häntä ei lasten asiat juuri kiinnostaneet.

Pitäisiköhän sunkin laittaa jo se korkki kiinni, ettei käy kuin entiselle naiselle.

Minä sanoisin melko suoraan että meille voi tulla, mutta mulla ei ollut mitään tekemistä vainajan kanssa, en aio hoitaa tarjoiluja, en olla paikalla enkä varsinkaan siivota ennen enkä jälkeen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerro itse, ettei teillä ole astioita, jos tilanne on tosiaan sellainen. Asennetta kehottaisin muuttamaan ihan ensimmäiseksi. Olet itse valinnut miehen, jolla on lapsia ja sinun on kunnioitettava heidän äitinsä muistoa.

Ei kenelläkään ole velvollisuus kestitä pihejä omassa kodissaan. Seurakunnalla on hyvät tilat halvalla, ei tarvitse kuin itse tuoda syömiset ja kahvi.

Näin. Ja ap:n on tässäkin tapauksessa hyvä pysyä poissa paikalta.

Miksi ap:n pitäisi osallistua koko hautajaisiin/muistotilaisuuteen? Eikös lapset ole aikuisia? Tila on annettu lainaan, antaa lasten ja isän hoitaa muistotilaisuuden. Ei todellakaan ole ap:n velvollisuus, eikä se tee hänestä huonoa ihmistä.

Ap lähtee vaikka kylpylään rentoutumaan siksi päiväksi kaverin kanssa.

Ei pitäisikään, siksi olisikin parasta pysyä poissa pilaamasta sen alaikäisen lapsen juhlaa jonka haluaa järjestää vielä äidilleen.

Kyllä täällä taas tekopyhät kiillottelee kruunuaan, että "paha ap, kun ei hypi tuntemattomien mukaan ja nuole perseitä". Isä täyttäkööt tyttären toiveen, ei se ole ap:n tehtävä.

Tyhmä paljon töitä tekee, viisas pääsee vähemmällä. Seurakunta olisi kaikista paras paikka muistotilaisuuden järjestämiseen. Eikä ole kallis. Ja tilat on siistit ja maaperä neutraali.

Vierailija kirjoitti:

ei ole kukaan pyytänyt, ovat sanoneet mitä tuovat, mutta kukaan ei ole maininnut kahvia, ei muitakaan juomia ei astioita yms. ja on sanottu että meidän puolelta varmaan myös tehdään jotain, eli siis minä. kukaan ei ole kysynyt tai ehdottanut että tulee vaikka laittamaan astiat ym valmiiksi. itseasiassa ei ole edes kysytty riittääkö astiaastomme vieraille

No niin, eivät siis ole pyytäneet juuri sinua tekemään mitään, vaan ovat toivoneet että myös teidän puolelta sukua tehdään jotain. Tämä on kohtuullinen pyyntö ottaen huomioon, että ne vainajan lähimmät omaiset kuuluvat "teidän puoleen". Sinä siis kehotat vainajan lapsia neuvottelemaan muiden sukulaisten kanssa siitä, mitä kaikkea lapset hoitavat ja mitä muut. Lapsethan ovat onnellisessa asemassa siinä, että heillä on muutakin sukua apuna hautajaisten järjestelyssä. Monestihan nämä asiat lankeavat yksinään lasten vastuulle.

Vierailija kirjoitti:

tottakai omisilla on vainajasta hyviäkin muistoja ei itseään hetkessä hengiltä juoda, mutta lasten elämään hän ei erityisen positiivisesti ole vaikutatnut . kertoohan sekin jotain että ainoa lapsi jota hautajaisten järjestäminen kiinnostaa on se pienin .  Lähinnä minua risoo se että minun oleteetaan hyvää hyvyyttäni pitävän juhlat . Olen järjestännyt kaikki lasten synttärit sen jälkeen kun lasten äiti otti ja lähti minne lähti, häntä ei lasten asiat juuri kiinnostaneet.

Siis eikö se sun miehesi osaa tehdä yhtään mitään, jos on kerran ollut kykenemätön lapsilleen synttäritkin järjestämään?? Miksi sinä ne synttärit olet joutunut järjestämään? Onko miehesi suoraan kieltäytynyt kun olet kertonut hänelle, että hän hoitaa oman jälkikasvunsa synttärit? Mitä hän on sanonut nyt tästä hautajaisasiasta, kun olet kertonut mistä kaikesta teidän eli siis hänen ja lastensa tulee huolehtia? Miten ihmeessä ne muut sukulaiset edes olettaa sinun osallistuvan järjestelyihin? Eikö miehesi ole heille kertonut ottavansa vastuun vainajan lasten kanssa?

Seurakunnan tiloja jos haluaa käyttää, niin se edellyttää monissa seurakunnissa sitä, että vainaja on kuulunut kirkkoon. Läheskään kaikki seurakunnat eivät edes maksua vastaan luovuta tilojaan ei-uskonnolliseen käyttöön. Meillä järjestettiin aikanaan enon muistotilaisuus kotona tästä syystä, koska koko pikkuisen kunnan alueella kaikki sopivat tilat olivat seurakunnan omistuksessa. Paikallisen pubin vuokraaminen yksityiskäyttöön olisi maksanut hunajaa.

Sanoin jo silloin edellisellä kerralla kun kirjoitit asiasta tänne, että joskus elämä heittää eteen tilanteita, joissa täytyy valita tekeekö vain velvollisuutensa vai tekeekö enemmän. Ja sulla on se nyt edessä. Ymmärrän että toisten kyvyttömyys hoitaa ja järjestää asioita ottaa päästä, samoin ilmeinen hyötymisen kohteena oleminen. Mutta ovatpa nyt ainakin saaneet hoidettua hautajaisten kustannukset sossusta, tämä asiahan oli viimeksi ihan auki kuka maksaa ja hoitaa. Kyse on kuitenkin sun tytärpuolen äidistä, vaikka onkin ollut rikkinäinen ja epätäydellinen ihminen. Selvää on, että vainajan omat omaiset eivät ole kykeneviä järjestämään muistotilaisuutta, eivät he muuten noin käyttäytyisi. Koeta sen miehesi tyttären vuoksi nousta tilanteen yläpuolelle. Kyse ei ole sinusta, vaan tästä nuoresta ihmisestä, joka tarvii järkevien aikuisten tukea surussaan. Kyllä hän suree, jos ei varsinaisesti äitiään, niin sitten sitä, ettei koskaan saa vastauksia siihen miksi oma äiti valitsi päihteet hänen sijastaan. Et ole noita moukkamaisia sukulaisia parempi, jos kiukuttelet muistotilaisuudesta ja siitä että sinun täytyy ne järjestää.

Reippaasti vain pikku keittiöpiian hommiin. Saatat saada hyväksyviä hymähdyksiä vainajan sukulaisilta jos hoidat hommasi hienosti!

Hautajaisten tarjoilut kuuluu kustantaa kuolinpesän varoista. Niin yksinkertaista se on. Jollakin pesän osakkaalla on käyttöoikeus vainajan tiliin josta voi maksaa ainoastaan kuolemaan liittyviä kuluja. Miehesi ottaa nyt selvää kuka tämä henkilö on ja tilaatte tarjottavat ja tarjoilijat pitopalvelusta. Jos se on miehen tytär niin no problem. Ja sinä voit häipyä paikalta.

Vierailija kirjoitti:

ei ole kukaan pyytänyt, ovat sanoneet mitä tuovat, mutta kukaan ei ole maininnut kahvia, ei muitakaan juomia ei astioita yms. ja on sanottu että meidän puolelta varmaan myös tehdään jotain, eli siis minä. kukaan ei ole kysynyt tai ehdottanut että tulee vaikka laittamaan astiat ym valmiiksi. itseasiassa ei ole edes kysytty riittääkö astiaastomme vieraille

Suu auki ja kysyt, miten ajattelivat järjestää tarjoilun toteutuksen. Toki on selvää, että tyttärelle on tärkeä juttu, mutta miksi kiusata sinua?

Vierailija kirjoitti:

No pääasia, että porukassa on nyt yksi vähemmän.

On se kumma, ettei kuolema erota, kun tuomarikin siihen pystyi.

Olisiko se nyt niin iso juttu? Siis ihan vain miehesi lasten vuoksi. Joskus tekee hyvää tehdä asioita muiden puolesta, vaikkei niin haluttaisikaan. Suku teki virhearvioinnin olettaessaan, että emännöit, mutta ajattele, että lasten äiti on kuollut ja "ylitä itsesi".

Kannattaisiko sanoa niille sukulaisille asiasta? Ei tänne kirjoittaminen auta tässä asiassa.

Mulle olisi ok vastaavassa tilanteessa, että tilaisuus pidettäisiin meillä, jos tyttö kerran niin toivoo. Mutta ne aikuiset lapset saisivat kyllä tulla hoitamaan valmistelut miehen kanssa. Voisin osaltani auttaa, en olla päävastuussa.

Vierailija kirjoitti:

Sanoin jo silloin edellisellä kerralla kun kirjoitit asiasta tänne, että joskus elämä heittää eteen tilanteita, joissa täytyy valita tekeekö vain velvollisuutensa vai tekeekö enemmän. Ja sulla on se nyt edessä. Ymmärrän että toisten kyvyttömyys hoitaa ja järjestää asioita ottaa päästä, samoin ilmeinen hyötymisen kohteena oleminen. Mutta ovatpa nyt ainakin saaneet hoidettua hautajaisten kustannukset sossusta, tämä asiahan oli viimeksi ihan auki kuka maksaa ja hoitaa. Kyse on kuitenkin sun tytärpuolen äidistä, vaikka onkin ollut rikkinäinen ja epätäydellinen ihminen. Selvää on, että vainajan omat omaiset eivät ole kykeneviä järjestämään muistotilaisuutta, eivät he muuten noin käyttäytyisi. Koeta sen miehesi tyttären vuoksi nousta tilanteen yläpuolelle. Kyse ei ole sinusta, vaan tästä nuoresta ihmisestä, joka tarvii järkevien aikuisten tukea surussaan. Kyllä hän suree, jos ei varsinaisesti äitiään, niin sitten sitä, ettei koskaan saa vastauksia siihen miksi oma äiti valitsi päihteet hänen sijastaan. Et ole noita moukkamaisia sukulaisia parempi, jos kiukuttelet muistotilaisuudesta ja siitä että sinun täytyy ne järjestää.

Hyvä kommentti! Järjestät muistotilaisuuden tuo nuori mielessäsi ja osoitat että hänen surunsa on arvokas.

Sanoit että muutkin sukulaiset tuovat jotain tarjottavia. Eikö ne riittäisi ruokapuoleksi, niin että teille jäisi kahvit ja kertakäyttöastiat? Tai sitten pyydätte sukulaisilta astioita lainaksi?

Jos ruokia tarttee lisää, voi kai se vainajan tytär leipoa pullaa ja vaikka pari kuivakakkua? Lisäksi keksipaketti ja miehesi hoitakoon kahvitarjoilut, jos ne aikuiset lapset eivät kerran muistotilaisuuteen osallistu. Tuo riittää ihan hyvin pieneen muistotilaisuuteen. Ei niiden mitään häitä vastaavat pirskeet tartte olla, vaikka vanha kansa sanoo että karjalaisissa hautajaisissa on hauskempaa kuin häissä.

Vierailija kirjoitti:

tottakai omisilla on vainajasta hyviäkin muistoja ei itseään hetkessä hengiltä juoda, mutta lasten elämään hän ei erityisen positiivisesti ole vaikutatnut . kertoohan sekin jotain että ainoa lapsi jota hautajaisten järjestäminen kiinnostaa on se pienin .  Lähinnä minua risoo se että minun oleteetaan hyvää hyvyyttäni pitävän juhlat . Olen järjestännyt kaikki lasten synttärit sen jälkeen kun lasten äiti otti ja lähti minne lähti, häntä ei lasten asiat juuri kiinnostaneet.

Jos olet synttäritkin järjestänyt, suhtaudu samalla tavalla. Ajattele, että juuri tyttärelle järkkäät juhlan, joka on hänelle tärkeä. Passaa porukka viimeisen päälle ja unohda itsesi - tytär tulee olemaan sinulle ikuisesti kiitollinen.

Ja ajattele, miten helpolla lopulta pääset, kun ei tarvi keksiä seuraleikkejä ja järjestää ongintaa.

Kaadat sitä kahvia hymyillen hienotunteisen surumielisesti ja vieraat rupattelee keskenään. Tee tämä todellakin hyvän hyvyyttäsi, niin kyllä kehuvat suurta sydäntäsi takanapäinkin monta vuotta :)

Jokos hautajaiset oli?

Vierailija kirjoitti:

Hautajaisten tarjoilut kuuluu kustantaa kuolinpesän varoista. Niin yksinkertaista se on. Jollakin pesän osakkaalla on käyttöoikeus vainajan tiliin josta voi maksaa ainoastaan kuolemaan liittyviä kuluja. Miehesi ottaa nyt selvää kuka tämä henkilö on ja tilaatte tarjottavat ja tarjoilijat pitopalvelusta. Jos se on miehen tytär niin no problem. Ja sinä voit häipyä paikalta.

Tässä tapauksessa kuolinpesä on varaton ja sossu maksaa hautauskulut. Ja sehän maksaa vain ne pakolliset, ei mitän muistotilaisuutta. Jos omaiset haluavat muistotilaisuuden järjestää varattomalle vainajalle, se menee sitten omaisten piikkiin. Tässä tapauksessa se ei periaatteessa AP:lle edes kuulu.

Vierailija kirjoitti:

miehelläni ei ole ketään piikoja ketä voisi paikalle hoitaa,  ei hänkään ole tilanteesta innoissaan. tyttären takia tässä joustetaan. mutta ei kumpikaan älytty että kuvittelevat meidän hoitavan bileet

Mitkä helvetin bileet? Taidat olla vaan tyytyväinen. Onko se nyt niin kamalaa heittää astiat pöytään ja keittää kahvia.