Ikuisuuskysymys: Missä niihin miehiin oikein voi tutustua? Ilman että olisi epätoivoisesti haku päällä?
Näinpä, että kun aina sanotaan että ei saa epätoivo näkyä eikä saa etsimällä etsiä, mutta kuitenkin pitää olla aktiivinen ja hakeutua ihmisten seuraan ja... Olen kyllä maailman surkein flirttailija, mutta tuntuu että eihän joissain baareissakaan mitään yhteyttä keneenkään saa. Miehetkin siellä yhtälailla suurin osa vain kaljalla kavereitten kanssa ja harva edes on sinkku.
No, sittten ns. kaverin kaverit. Ei ketään, vaikka minulla on paljon kavereita, mutta kaikki ovat joko varattuja tai sitten ei vain mitenkään mun tyyppiä tai minäkään heidän. Eikä mitään suuria illanviettoja koskaan edes järjestetä, kotibileiden aika oli joskus teini-ikäisenä, ei enää kellään ole sellaisiin aikaa.
Mitä ne on ne paljon hehkutetut "tapahtumat" ym. joissa voisi vaan sattumalta muka törmätä toisiin sinkkuihin? Eipä tunnu paljon moisia olevan, korkeintaan joskus kesällä festareita tms. mutta kesäänkin on pitkä aika. Ja siellä festareillakin ollaan tietysti pitämässä hauskaa kavereitten kanssa! Jotkut ehkä festaripanoa kaipaavat mutta kun ei sekään taas ole sitä mitä minä haen.
Tinder kokeiltu ja siitä jää vain paha mieli. Nettideitit aivan liian keinotekoinen ympäristö mielestäni, kokeillut olen niitäkin mutta meni maku aika pian.
t. Ikisinkku nainen 25v, ei tässä koko elämää ole tuhlattavaksi sinkkuna kun itse haluaisin seurustella (mutta en tietenkään ihan kenen tahansa kanssa vaan nimenomaan sellaisen jonka kanssa synkkaisi puolin ja toisin).
Kommentit (146)
Vierailija kirjoitti:
Niin totta tuo, että joutuu itse tekemään kaiken työn! Kavereitani kyllä miehet tulevat katsomaan eri kaupungista tai jopa eri maasta, mutta minua mies ei tule tapaamaan edes keskustaan saakka. En ole koskaan saanut kukkasta tai vastaavaa keneltäkään, vaikka itse on yrittänyt ja panostanut. Mutta miehet eivät ole kiinnostuneet sen vertaa, että olisivat yrittäneet hurmata... En tarkoita että elämän pitäisi olla jotain ihmeellistä elokuvaa, mutta kun kavereilla usein on ollutkin, ja itse on 34 eikä ole edes yhtä ainutta romanttista iltaa saanut kokea. Kyllä se ihan oikeasti sattuu. Tuntuu, etten ole mitään.
Tutulta kuulostaa ja toisaalta olen nyt hassusti iloinen että mulla oikeasti on jossain kohtalotoveri, koska mä olen oikeasti ystäväpiirini ainoa joka ei ole saanut koskaan yhdeltäkään mieheltä kukkia. Enkä ole saanut myöskään koskaan syntymäpäivälahjaa, en joululahjaa, en edes onnittelutekstaria. Miehet suhtautuu muhun aina jotenkin välinpitämättömästi, yhteydenpito lepää aina mun harteilla ja koskaan mulle ei olla ehdotettu treffejä vaan se olen ihan aina ollut mä joka ehdotan jotain ja poikkeuksetta vastaus on katellaan/palataan/soitellaan.
Tuntuu oikeasti pahalta, että olen ollut kaikille tapailemilleni miehille yhdentekevä eikä muhun/meihin ole miehet nähneet syytä panostaa mitään. Kavereitani sen sijaan on tultu tapaamaan, tietenkin miehen omasta aloitteesta, jopa toiselta puolen Suomea ja muutenkin miehet näkevät vaivaa parisuhteen ja romantiikankin eteen ihan siinä missä kaverinikin.
N39
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
totuuss kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"kun aina sanotaan että ei saa epätoivo näkyä eikä saa etsimällä etsiä, mutta kuitenkin pitää olla aktiivinen ja hakeutua ihmisten seuraan ja..."
Samassa lauseessa tuot esiin kaksi vastakkaista mielipidettä: Ensin naisten, mikä kehoittaa passiivisuuteen ja sitten miesten, mikä kehoittaa aktiivisuuteen. Jos siis olet etsimässä naista, usko naisia, jos miestä, usko miehiä.
Henk.koht. kokemukseni mukaan ja monilta muiltakin kuultuna eivät miehet oikeasti edes tykkää aloitteellisista naisista. Saattavat lähteä leikkiin mukaan vain siksi koska tuo on harvinaisempi tilaisuus, mutta oikeasti eivät edes ole kiinnostuneita ja pitävät vaan helppona... Mutta kuitenkaan passiivisenakaan ei saisi odotella. Enpä tiedä sitten mitä tehdä.
-Ap
Miehet rakastaa aloitteellisia naisia mutta naiset tekee yleensä virheen siinä että lähestytte liian kovatasoisia miehiä.
Kuten joku nainen jo palstalla aikaisemmin myönsi niin nainen odottaa omantasoisten miesten tekevän hänelle aloitteen ja nainen itse suostuu tekemään aloitteen vain itseään parempitasoisemmalle miehelle.
En pysty allekirjoittamaan. Olen lähestynyt lyhyitä, pitkiä, kaljuja, rillipäitä, mahakkaita, laihoja etc miehiä ja kaikilta saanut pakit. Viehätyn vielä sellaisista tapauksista jotka eivät valtavirran mielestä erityisen komeita ole, enkä tosiaan ole noissa lähestymistilanteissa voinut tietää miehen statusta/varakkuutta.
Itse olen hoikka ja treenattu, pitkät hiukset, naama nyt aika ruma mutta meikillä senkin saa ihan siedettäväksi.
Eiköhän todennäköisempää ole että aloitteita tekevä nainen = säälittävä ja epätoivoinen = ei jatkoon.
-ikisinkku 30v
Mä aina ihmettelen näitä kommentteja. Ilmeisesti on paljon aloitteellisia naisia, jotka lähestyvät erilaisia miehiä, mutta kukaan nainen ei ole koskaan mua lähestynyt. Luulisi nyt jossain vaiheessa näin käyvän ihan todennäköisyyksienkin valossa
M31
Olen nainen ja mulle ei ole yksikään mies tehnyt aloitetta koskaan vaan se aloitteentekijä olen ollut aina minä.
N39
Töistä. Alapeukkuja satelee, mutta tähän mennessä ei yhtään työpaikkaa etten olisi iskemisyrityksiä kohdannut :D Kaikissa työpaikoissa vielä naisvaltaisuus.
Leo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen sellainen keskiverto meikattuna ok, ilman meikkiä rumahko, eli miehille täysin ilmaa.
- toinen ikisinkku n25v -
Calling bullshit, jokainen nainen joka on OK puhua asiasta niin että itse on jotenkin muuten kuin kaunis on näyttänyt tähän asti mukavalta, joo ei samasta muotista kuin 20 muuta tusinablondia pää maaliämpärissä, mutta...
Mitämitämitä-mitä-sinä-sanoa
Jos haluaa tutustua on oltava aktiivinen. Myös silloin jos se toinen tekee aloitteen. Jos mietit niitä ihmisiä joilla on aina seuraa, niin he ovat aktiivisia ja aloitteellisia. Ja hyvin usein ystävällisiä. Oma vaimoni on tällainen. Hymyilee ja juttelee ystävällisesti ja empaattisesti kaikille. Jopa kadulla rahan pummaajille. Koko ajan olisi hänelle miesseuraa tarjolla missä ikinä liikkuu. Salaisuus lienee siinä että hän on sitä kaikille ja sen muutkin huomaavat. Sellaisetkin miehet tulevat hänelle juttelemaan jotka muuten eivät uskaltaisi, kuten minä aikoinani. Hyväsydämisyys tekee ihmisestä kauniin ja helposti lähestyttävän. Aika moni nainen aliarvioi itseään, mikä on aivan turhaa. Tai rakentaa toivemiehestään speksilistaa. Ettehän te hyvänen aika edes tiedä mitä kaikkea mies voi olla. Vähän sama kuin lähtisi maalikauppaan kahden mallivärin kanssa kun kaupassa on miljoonia värejä valittavana. Kanttaa heittä listat ja tasot ja ennakko-odotukset romukoppaan ja tutustua avoimin mielin kaikkiin. Samalla joku jota ette ole huomanneet voi siinä sivumalla kiinnostua teistä. Penseilevä ja passiivinen nainen saa muidenkin miesten silmissä penseän leiman. Ei semmoista kukaan halua.
Yhden väitöskaronkan jatkot oli yökerhossa. Muuten en ole sellaisissa koskaan käynyt. Onko ne sama asia, kuin mitä nykyään kutsutaan klubeiksi? Voiko sellaiseen mennä mies yksin? Mitä sellaisissa tehdään? Mitä puetaan päälle? Hitto, kun ei tiedä mitään, niin ilmankos ovat jääneet kokeilematta. Onko niihin jokin yläikäraja, ei tietenkään muodollisesti, vaan miten vanhoja katsotaan ihmetellen?