Jälleen surkuhupaisa esimerkki Suomen keinotekoisen kaksikielisyyden typeryydestä - VR:n reittikartta

Maahanmuutto on väärä termi koska kyse oli kuningaskunnan sisäisestä muutosta. Ruotsinkielisyys taitaa loppua Loviisaan vaikka Kotkassakin on pieni vähemmistö olemassa. Vanhat paikannimet kunniaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jostain muistan nähneeni että Korso on kirjoitettu muotoon Korså eli Ristijoki. Siis vanhemmissa asiakirjoissa. Se on siis alunperin ruotsinkielinen nimi.

Risti on ruotsiksi kors ja kylien välinen raja rå; nimi tarkoitti siis alun perin ristirajaa.

No tätä on kyllä turha alapeukuttaa. Ihan Wikipediasta katsoin.  Ei sen puoleen, että sillä mitään merkitystä on.

Jälleen surkuhupaisa esimerkki AV-palstan perushörhön typeryydestä - vol 392

Kerran sain Briteistä karkkipussin missä oli kaikki tiedot vain yhdellä kielellä!!!!! Siis olin oikeasti hämmästynyt, että ai näin isolla ja näin selkeästi voi tiedot ilmaista. Ei ole tottunut sellaiseen hän, eli minä. Olen ihan samaa mieltä, että ei sitä ruotsia kannata joka paikkaan tilaa viemään tukkia. Toisaalta joskus toisenkin kielen käyttö lienee tarpeellista, koska Lappeenrannassa on tie- ja kauppakylttejä joka paikassa myös VENÄJÄKSI. Mutta siellä lienee ajateltu ihan käytännön tarpeita, ei tekokeinoisuuksia.

Vierailija kirjoitti:

Ruotsalaiset käyttäytyy kuten Israel. Aikanaan harvaan asutun maan väitetään olleen tyhjä kun ruotsalaiset tulivat ja ollaan olevinaan kuin jotain alkuperäisasukkaita, vaikka oikeasti Suomi on ollut kokonaan asuttu tuhansia vuosia, paljon ennemmin kuin Ruotsissa oli mitään asutusta. 

Joo, ja alunperin suuri osa nykyistä Ruotsiakin oli suomalaisheimojen asuttama. Sen takia siellä on vieläkin meänkieli voimissaan.

Yo-mergonomi kirjoitti:

Kerran sain Briteistä karkkipussin missä oli kaikki tiedot vain yhdellä kielellä!!!!! Siis olin oikeasti hämmästynyt, että ai näin isolla ja näin selkeästi voi tiedot ilmaista. Ei ole tottunut sellaiseen hän, eli minä. Olen ihan samaa mieltä, että ei sitä ruotsia kannata joka paikkaan tilaa viemään tukkia. Toisaalta joskus toisenkin kielen käyttö lienee tarpeellista, koska Lappeenrannassa on tie- ja kauppakylttejä joka paikassa myös VENÄJÄKSI. Mutta siellä lienee ajateltu ihan käytännön tarpeita, ei tekokeinoisuuksia.

Joissakin tuotteissa on teksti suomeksi,ruotsiksi,tanskaksi,norjaksi,englanniksi, viroksi. :O

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä tiedät ettei niitä ruotsinkielisiä nimiä kukaan käytä? Suurin osa pääkaupunkiseudusta on alunperin ruotsinkielistä. Meidän kaksikielinen perhe puhuu Mosasta, Parkstadista, Esbo ja Kyrkslätt myös itsestäänselviä.

Ruotsinkielisilssä kouluissako opetetaan tuollaista historiaa? :O

Alunperin nykyinen pääkaupunkiseutu on kyllä suomenkielistä aluetta. Mutta monet nimet muutettiin ruotsinkieliseen muotoon (esim. Hoplax oli alunperin suomenkielinen Haapalaksi, lax-päätteisten paikannimien lax ei siis viittaa loohen vaan suomenkielisen lahti-sanan vanhaan muotoon laksi).

Helsinkihän perustettiin Ruotsin vallan alaisena ja Kustaa Vaasan käskystä sinne pakkomuutettin porvareita ainakin Raumalta ja Porvoosta. Eikös Porvarit tuohon aikaan nimenomaan puhunut ruotsia?

Kieliasioissa pitäisi keskittyä oleelliseen.

Onko tarpeen, että junan kyljessä vilkkuu Tampere - Tammerfors? Ei.

Onko tarpeen, että Joensuun asemalla kuulutetaan ruotsiksi? Ei.

Onko tarpeen, että kaikki suomenkieliset lukevat pakkoruotsia jokaisella kouluasteella? Ei.

Onko tarpeen, että ruotsinkielinen saa halutessaan oikeuskäsittelyn ruotsin kielellä? Kyllä.

Onko tarpeen, että ruotsinkieliset lapset saavat päivähoitoa ruotsiksi? Kyllä.

jne.

Vierailija kirjoitti:

Yo-mergonomi kirjoitti:

Kerran sain Briteistä karkkipussin missä oli kaikki tiedot vain yhdellä kielellä!!!!! Siis olin oikeasti hämmästynyt, että ai näin isolla ja näin selkeästi voi tiedot ilmaista. Ei ole tottunut sellaiseen hän, eli minä. Olen ihan samaa mieltä, että ei sitä ruotsia kannata joka paikkaan tilaa viemään tukkia. Toisaalta joskus toisenkin kielen käyttö lienee tarpeellista, koska Lappeenrannassa on tie- ja kauppakylttejä joka paikassa myös VENÄJÄKSI. Mutta siellä lienee ajateltu ihan käytännön tarpeita, ei tekokeinoisuuksia.

Joissakin tuotteissa on teksti suomeksi,ruotsiksi,tanskaksi,norjaksi,englanniksi, viroksi. :O

Tämä johtuu siitä että sitä samaa pakkausta voidaan käyttää jokaisessa maassa sen sijaa että jokaiselle pienelle markinalle valmistettaisiin omat pakkaukset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä tiedät ettei niitä ruotsinkielisiä nimiä kukaan käytä? Suurin osa pääkaupunkiseudusta on alunperin ruotsinkielistä. Meidän kaksikielinen perhe puhuu Mosasta, Parkstadista, Esbo ja Kyrkslätt myös itsestäänselviä.

Ruotsinkielisilssä kouluissako opetetaan tuollaista historiaa? :O

Alunperin nykyinen pääkaupunkiseutu on kyllä suomenkielistä aluetta. Mutta monet nimet muutettiin ruotsinkieliseen muotoon (esim. Hoplax oli alunperin suomenkielinen Haapalaksi, lax-päätteisten paikannimien lax ei siis viittaa loohen vaan suomenkielisen lahti-sanan vanhaan muotoon laksi).

Helsinkihän perustettiin Ruotsin vallan alaisena ja Kustaa Vaasan käskystä sinne pakkomuutettin porvareita ainakin Raumalta ja Porvoosta. Eikös Porvarit tuohon aikaan nimenomaan puhunut ruotsia?

Kyllä se näin on

"Jo ennen kaupungin perustamista oli nykyisen Helsingin alueella useita ruotsinkielisiä kyliä. Niiden nimet ovat säilyneet Helsingin kaupunginosien ruotsinkielisissä nimissä. Esimerkiksi Gumtäkt (Kumpula), Kottby (Käpylä), Forsby (Koskela), Mejlans (Meilahti) ja Tölö (Töölö) ovat vanhoja kylännimiä."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yo-mergonomi kirjoitti:

Kerran sain Briteistä karkkipussin missä oli kaikki tiedot vain yhdellä kielellä!!!!! Siis olin oikeasti hämmästynyt, että ai näin isolla ja näin selkeästi voi tiedot ilmaista. Ei ole tottunut sellaiseen hän, eli minä. Olen ihan samaa mieltä, että ei sitä ruotsia kannata joka paikkaan tilaa viemään tukkia. Toisaalta joskus toisenkin kielen käyttö lienee tarpeellista, koska Lappeenrannassa on tie- ja kauppakylttejä joka paikassa myös VENÄJÄKSI. Mutta siellä lienee ajateltu ihan käytännön tarpeita, ei tekokeinoisuuksia.

Joissakin tuotteissa on teksti suomeksi,ruotsiksi,tanskaksi,norjaksi,englanniksi, viroksi. :O

Tämä johtuu siitä että sitä samaa pakkausta voidaan käyttää jokaisessa maassa sen sijaa että jokaiselle pienelle markinalle valmistettaisiin omat pakkaukset.

Nimenomaan, suomalaisia tuotteita voi kiikuttaa ruotsiin sellaisenaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä tiedät ettei niitä ruotsinkielisiä nimiä kukaan käytä? Suurin osa pääkaupunkiseudusta on alunperin ruotsinkielistä. Meidän kaksikielinen perhe puhuu Mosasta, Parkstadista, Esbo ja Kyrkslätt myös itsestäänselviä.

Ruotsinkielisilssä kouluissako opetetaan tuollaista historiaa? :O

Alunperin nykyinen pääkaupunkiseutu on kyllä suomenkielistä aluetta. Mutta monet nimet muutettiin ruotsinkieliseen muotoon (esim. Hoplax oli alunperin suomenkielinen Haapalaksi, lax-päätteisten paikannimien lax ei siis viittaa loohen vaan suomenkielisen lahti-sanan vanhaan muotoon laksi).

Helsinkihän perustettiin Ruotsin vallan alaisena ja Kustaa Vaasan käskystä sinne pakkomuutettin porvareita ainakin Raumalta ja Porvoosta. Eikös Porvarit tuohon aikaan nimenomaan puhunut ruotsia?

Kyllä se näin on

"Jo ennen kaupungin perustamista oli nykyisen Helsingin alueella useita ruotsinkielisiä kyliä. Niiden nimet ovat säilyneet Helsingin kaupunginosien ruotsinkielisissä nimissä. Esimerkiksi Gumtäkt (Kumpula), Kottby (Käpylä), Forsby (Koskela), Mejlans (Meilahti) ja Tölö (Töölö) ovat vanhoja kylännimiä."

Mutta kun mennään ajassa taammaksi, asutus tuolla alueella oli vain suomenkielistä. Ruotsinkieliset ovat muuttaneet Suomen rannikoille nykyisen Ruotsin puolelta.

Tosin VR:n reittikartta voisi olla suomenkielinen ihan riippumatta siitä, ketä täällä on 1000 vuotta sitten asunut. Pääkaupunkiseutu kun käytännössä on nykyään yksikielinen (ruotsinkielisiä vain muutama prosentti), joten pääkielen käyttö olisi ihan perusteltua.

Vierailija kirjoitti:

Kieliasioissa pitäisi keskittyä oleelliseen.

Onko tarpeen, että junan kyljessä vilkkuu Tampere - Tammerfors? Ei.

Onko tarpeen, että Joensuun asemalla kuulutetaan ruotsiksi? Ei.

Onko tarpeen, että kaikki suomenkieliset lukevat pakkoruotsia jokaisella kouluasteella? Ei.

Onko tarpeen, että ruotsinkielinen saa halutessaan oikeuskäsittelyn ruotsin kielellä? Kyllä.

Onko tarpeen, että ruotsinkieliset lapset saavat päivähoitoa ruotsiksi? Kyllä.

jne.

Tämän takia pakollinen ruotsinkielen opiskelu on tarpeen - kaikki ovat samalla viivalla työelämässä.

Lapsi ei voi tietää mitä tulee tarvitsemaan tulevaisuudessa. Ruotsinkielinen opiskelu tulee poistumaan vasta siinä vaiheessa kun Suomesta tulee yksikielinen

Vierailija kirjoitti:

Mutta Kotka on Kotka, vaikka siellä on ollut ruotsinkielisiä ja mm. svenska samskola iät kaiket.

Kotka - Kåtkåt?

Maahanmuuttajien ja turistien näkökulmastakin ajateltuna typerää sekoittaa asioita niin, että käytetään kaksia nimiä.

Suomenkieliset nimet on kuitenkin ne, joita käytännössä vain käytetään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä tiedät ettei niitä ruotsinkielisiä nimiä kukaan käytä? Suurin osa pääkaupunkiseudusta on alunperin ruotsinkielistä. Meidän kaksikielinen perhe puhuu Mosasta, Parkstadista, Esbo ja Kyrkslätt myös itsestäänselviä.

Ruotsinkielisilssä kouluissako opetetaan tuollaista historiaa? :O

Alunperin nykyinen pääkaupunkiseutu on kyllä suomenkielistä aluetta. Mutta monet nimet muutettiin ruotsinkieliseen muotoon (esim. Hoplax oli alunperin suomenkielinen Haapalaksi, lax-päätteisten paikannimien lax ei siis viittaa loohen vaan suomenkielisen lahti-sanan vanhaan muotoon laksi).

Helsinkihän perustettiin Ruotsin vallan alaisena ja Kustaa Vaasan käskystä sinne pakkomuutettin porvareita ainakin Raumalta ja Porvoosta. Eikös Porvarit tuohon aikaan nimenomaan puhunut ruotsia?

Kyllä se näin on

"Jo ennen kaupungin perustamista oli nykyisen Helsingin alueella useita ruotsinkielisiä kyliä. Niiden nimet ovat säilyneet Helsingin kaupunginosien ruotsinkielisissä nimissä. Esimerkiksi Gumtäkt (Kumpula), Kottby (Käpylä), Forsby (Koskela), Mejlans (Meilahti) ja Tölö (Töölö) ovat vanhoja kylännimiä."

Mutta kun mennään ajassa taammaksi, asutus tuolla alueella oli vain suomenkielistä. Ruotsinkieliset ovat muuttaneet Suomen rannikoille nykyisen Ruotsin puolelta.

Tosin VR:n reittikartta voisi olla suomenkielinen ihan riippumatta siitä, ketä täällä on 1000 vuotta sitten asunut. Pääkaupunkiseutu kun käytännössä on nykyään yksikielinen (ruotsinkielisiä vain muutama prosentti), joten pääkielen käyttö olisi ihan perusteltua.

Olen samaa mieltä, korjasin vaan virheellistä tietoa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kieliasioissa pitäisi keskittyä oleelliseen.

Onko tarpeen, että junan kyljessä vilkkuu Tampere - Tammerfors? Ei.

Onko tarpeen, että Joensuun asemalla kuulutetaan ruotsiksi? Ei.

Onko tarpeen, että kaikki suomenkieliset lukevat pakkoruotsia jokaisella kouluasteella? Ei.

Onko tarpeen, että ruotsinkielinen saa halutessaan oikeuskäsittelyn ruotsin kielellä? Kyllä.

Onko tarpeen, että ruotsinkieliset lapset saavat päivähoitoa ruotsiksi? Kyllä.

jne.

Tämän takia pakollinen ruotsinkielen opiskelu on tarpeen - kaikki ovat samalla viivalla työelämässä.

Lapsi ei voi tietää mitä tulee tarvitsemaan tulevaisuudessa. Ruotsinkielinen opiskelu tulee poistumaan vasta siinä vaiheessa kun Suomesta tulee yksikielinen

Oletko vähän yksinkertainen vai esitätkö vain? Pakkoruotsin opiskellut suomenkielinen ei hoida ruotsinkielisiä oikeusjuttuja eikä anna päivähoitoa ruotsiksi.

RKP:n viimeisimmän linjauksen mukaan pakkoruotsia opiskellut suomenkielinen ei voi antaa edes terveydenhuollon palveluja ruotsiksi, vaan ainoastaan natiivi ruotsinkielinen palvelija kelpaa.

Olen tuota samaa asiaa toisinaan pohtinut. Koulussa aina toitotettiin, ettei erisnimiä käännetä. Nimi on annettu ja sitä käytetään kielestä huolimatta. Sitten menee kadulle ja tien nimet on käännetty, juna-asemat on käännetty... ja tosiaan mikä parasta, vaikkei käännöstä ole, niin sitten toistetaan.

Vierailija kirjoitti:

Olen tuota samaa asiaa toisinaan pohtinut. Koulussa aina toitotettiin, ettei erisnimiä käännetä. Nimi on annettu ja sitä käytetään kielestä huolimatta. Sitten menee kadulle ja tien nimet on käännetty, juna-asemat on käännetty... ja tosiaan mikä parasta, vaikkei käännöstä ole, niin sitten toistetaan.

Asematunnelissa lukea suomeksi "METRO" ja sen alla lukee ruotsiksi "METRO". Taas oikein elävän kaksikielisyyden helmiä.

Vierailija kirjoitti:

Olen tuota samaa asiaa toisinaan pohtinut. Koulussa aina toitotettiin, ettei erisnimiä käännetä. Nimi on annettu ja sitä käytetään kielestä huolimatta. Sitten menee kadulle ja tien nimet on käännetty, juna-asemat on käännetty... ja tosiaan mikä parasta, vaikkei käännöstä ole, niin sitten toistetaan.

Kun kuntaliitoksissa liitettiin suomenkielisiä kuntia kaksikieliseen kuntaan, kaikki kadunnimet piti jonkin idioottimaisen lakipykälän mukaan pakkoruotsittaa! Onko tässäkään mitään järkeä, kun nillä kaduilla ei ole koskaan ollut mitään ruotsinkielisiä nimiä? Käytännössä siis otettiin suomenkielinen nimen alku ja lisättiin perään gatan tai vägen vastaava! Kylttifirmat ainakin rikastuu, mutta mitään järkeähän tuossa ei ole.