Lue keskustelun säännöt.
Pystyykö perinnönjaossa huijaamaan?
10.02.2017 |
Eli tilanne on tämä,että asun kaukana muista sukulaisista ja en pääse paikalle kun perintö jaetaan.
Onko mahdollista,että kierot sukulaiset pystyisivät pimittämään jotain tai muuten kieroilemaan perinnön suhteen?Kyseessä on isäni(äiti kuollut vuosia sitten)perintö koka jaetaan meidän 4 lapsen kesken .Lakimiestä ei ole vaan joku jonkun tuttava tekee perunkirjoituksen ja ilmeisesti perinnönjaon siinä samalla.
Kommentit (186)
Hannele HH kirjoitti:
Kyllä on mahdollista. Juuri ne läheisimmät tekevät sen kun rahasta on kyse. Minulle kävi niin, että äitini kuollessa 94v tuli kutsu tuomarille, jossa luettiin testamentti,joka oli uusi. Vanha joka määräsi sisarelle ja minulle puoliksi kaikki asunto Helsingissä ja merenranta huvila Porvoossa oli hävitetty. Tuomari eli sisaren mies oli kirjottanutr uuden testamentin jossa sisar sai huvilan ja hän joka oli tuomari ja tiesi aina mitä tehdä laittoi itselleen ahneuksissa avio-oikeuden. Minun loppu elämäni ja unelmani romahtivat. Kuolinpesästä oli viety kaikki arvokas taulut, kompassi Suomen joutsen taulu. Äiti kuulemma antoi sisarelle miehelle heidän lapsille ja lastenlapsille arvoesineet. Sisaren mies uhkaili vuosia minua "aionko pitää puoliani Virvikin suhteen"
Olihan alkuperäisen testamentin kopio tallessa? Sisaren = rintaperillisen puoliso ei ole sellainen laissa tarkoitettu jäävitön osapuoli, joka voi kirjoittaa uuden testamentin. Mitenkäs testamentin todistajat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on sen verran omituinen tilanne, että tästä voisi kirjoittaa kokonaisen teoksen. Meitä on 2 perillistä, sisar ja minä. Hänen kanssaan ongelmia lähes 70 vuotta. Äiti sai sairaskohtauksen 8 vuotta sitten ja halvaantui sekä puhekyky meni. Hän poistui heinäkuussa ja sisar on erittäin nuuka. Sisar määrättiin äidin edunvalvojaksi ja hän toimii edelleen kuin joku edunvalvoja. Mitään tavaroita en saanut huoneistosta ottaa. Nuppineulatkin hän jakoi kahteen osaan. Hän sanoi aina maistraatin tulevan tarkastamaan huoneiston äidin kuoltua. En edes uskonut tähän väitteeseen. Kaikki irtaimisto jouduttiin lehtileikkeitä ja vanhoja muovikasseja myöten jouduttiin pitämään huoneistossa sisaren eli äidin edunvalvojan määräyksellä. Itse hän tyhjensi pakastekaapista äidin säilömät soseet edunvalvojan oikeudella ja minä en saanut mitään. Sisar katkaisi myös sähköt huoneistosta 8 vuoden ajaksi energialaitoksen kautta. Äidin kuoltua hän yritti tehdä pankkiasioita äidin tililtä kuin mitään ei olisi tapahtunut. Pankki kuitenkin esti toimet, kun ilmoitin kuolemasta pankille. Äidiltä jäi talletuksina 40 000€ ja osakehuoneisto, joka todennäköisesti eilen saatiin myytyä. 3 viikkoa sitten tehtiin perunkirjoitus ja laadittiin perinnönjakokirja ja sisarkin hyväksyi tämän. Sisar onnistui kuitenkin onnistui pankin kanssa junailemaan itselleen äidin tilien käyttöoikeudet, eikä minulta pankki edes kysynyt mitään. Kun yritin pankissa kysyä käyttöoikeuksia, niin sisar ei antanut edes suunvuoroa sanoen vain hänen toimivan äidin edunvalvojan mandaatilla. Tänä aamuna laitoin viestin perunkirjoittajalle, niin hän vastasi sisaren hyväksyneen perinnönjakokirjan eikä voi vastustaa perinnönjakoa. Epäilen, ettei tämä pääty tähän. Todellisuus punnitaan perun- ja jakokirjan saavuttua pankin tilintarkastajilta, onnistuuko perintövarojen jako kahteen osaan vai ei. Kahden viikon kuluessa tämäkin selviää. Jos ei onnistu, niin on oikeusaputoimiston kautta haettava käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja jakamaan ja siirtämään ossudet toisiin pankkeihin.
avato kirjoitti:
Minulla on sen verran omituinen tilanne, että tästä voisi kirjoittaa kokonaisen teoksen. Meitä on 2 perillistä, sisar ja minä. Hänen kanssaan ongelmia lähes 70 vuotta. Äiti sai sairaskohtauksen 8 vuotta sitten ja halvaantui sekä puhekyky meni. Hän poistui heinäkuussa ja sisar on erittäin nuuka. Sisar määrättiin äidin edunvalvojaksi ja hän toimii edelleen kuin joku edunvalvoja. Mitään tavaroita en saanut huoneistosta ottaa. Nuppineulatkin hän jakoi kahteen osaan. Hän sanoi aina maistraatin tulevan tarkastamaan huoneiston äidin kuoltua. En edes uskonut tähän väitteeseen. Kaikki irtaimisto jouduttiin lehtileikkeitä ja vanhoja muovikasseja myöten jouduttiin pitämään huoneistossa sisaren eli äidin edunvalvojan määräyksellä. Itse hän tyhjensi pakastekaapista äidin säilömät soseet edunvalvojan oikeudella ja minä en saanut mitään. Sisar katkaisi myös sähköt huoneistosta 8 vuoden ajaksi energialaitoksen kautta. Äidin kuoltua hän yritti tehdä pankkiasioita äidin tililtä kuin mitään ei olisi tapahtunut. Pankki kuitenkin esti toimet, kun ilmoitin kuolemasta pankille. Äidiltä jäi talletuksina 40 000€ ja osakehuoneisto, joka todennäköisesti eilen saatiin myytyä. 3 viikkoa sitten tehtiin perunkirjoitus ja laadittiin perinnönjakokirja ja sisarkin hyväksyi tämän. Sisar onnistui kuitenkin onnistui pankin kanssa junailemaan itselleen äidin tilien käyttöoikeudet, eikä minulta pankki edes kysynyt mitään. Kun yritin pankissa kysyä käyttöoikeuksia, niin sisar ei antanut edes suunvuoroa sanoen vain hänen toimivan äidin edunvalvojan mandaatilla. Tänä aamuna laitoin viestin perunkirjoittajalle, niin hän vastasi sisaren hyväksyneen perinnönjakokirjan eikä voi vastustaa perinnönjakoa. Epäilen, ettei tämä pääty tähän. Todellisuus punnitaan perun- ja jakokirjan saavuttua pankin tilintarkastajilta, onnistuuko perintövarojen jako kahteen osaan vai ei. Kahden viikon kuluessa tämäkin selviää. Jos ei onnistu, niin on oikeusaputoimiston kautta haettava käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja jakamaan ja siirtämään ossudet toisiin pankkeihin.
Oletko allekirjoittanu valtakirjan, jolla sisarellasi on kuolinpesän tileihin käyttöoikeus? Ellet ole, ei sisarellasi ole yksin oikeutta käyttää kuolinpesän tiliä. Pesänjakoon voit hakea yksin pesänjakajaa, niin perintö tulee varmasti jaettua oikeudenmukaisesti.
Vierailija kirjoitti:
avato kirjoitti:
Minulla on sen verran omituinen tilanne, että tästä voisi kirjoittaa kokonaisen teoksen. Meitä on 2 perillistä, sisar ja minä. Hänen kanssaan ongelmia lähes 70 vuotta. Äiti sai sairaskohtauksen 8 vuotta sitten ja halvaantui sekä puhekyky meni. Hän poistui heinäkuussa ja sisar on erittäin nuuka. Sisar määrättiin äidin edunvalvojaksi ja hän toimii edelleen kuin joku edunvalvoja. Mitään tavaroita en saanut huoneistosta ottaa. Nuppineulatkin hän jakoi kahteen osaan. Hän sanoi aina maistraatin tulevan tarkastamaan huoneiston äidin kuoltua. En edes uskonut tähän väitteeseen. Kaikki irtaimisto jouduttiin lehtileikkeitä ja vanhoja muovikasseja myöten jouduttiin pitämään huoneistossa sisaren eli äidin edunvalvojan määräyksellä. Itse hän tyhjensi pakastekaapista äidin säilömät soseet edunvalvojan oikeudella ja minä en saanut mitään. Sisar katkaisi myös sähköt huoneistosta 8 vuoden ajaksi energialaitoksen kautta. Äidin kuoltua hän yritti tehdä pankkiasioita äidin tililtä kuin mitään ei olisi tapahtunut. Pankki kuitenkin esti toimet, kun ilmoitin kuolemasta pankille. Äidiltä jäi talletuksina 40 000€ ja osakehuoneisto, joka todennäköisesti eilen saatiin myytyä. 3 viikkoa sitten tehtiin perunkirjoitus ja laadittiin perinnönjakokirja ja sisarkin hyväksyi tämän. Sisar onnistui kuitenkin onnistui pankin kanssa junailemaan itselleen äidin tilien käyttöoikeudet, eikä minulta pankki edes kysynyt mitään. Kun yritin pankissa kysyä käyttöoikeuksia, niin sisar ei antanut edes suunvuoroa sanoen vain hänen toimivan äidin edunvalvojan mandaatilla. Tänä aamuna laitoin viestin perunkirjoittajalle, niin hän vastasi sisaren hyväksyneen perinnönjakokirjan eikä voi vastustaa perinnönjakoa. Epäilen, ettei tämä pääty tähän. Todellisuus punnitaan perun- ja jakokirjan saavuttua pankin tilintarkastajilta, onnistuuko perintövarojen jako kahteen osaan vai ei. Kahden viikon kuluessa tämäkin selviää. Jos ei onnistu, niin on oikeusaputoimiston kautta haettava käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja jakamaan ja siirtämään ossudet toisiin pankkeihin.
Oletko allekirjoittanu valtakirjan, jolla sisarellasi on kuolinpesän tileihin käyttöoikeus? Ellet ole, ei sisarellasi ole yksin oikeutta käyttää kuolinpesän tiliä. Pesänjakoon voit hakea yksin pesänjakajaa, niin perintö tulee varmasti jaettua oikeudenmukaisesti.
Oikeutin hänet Nordean valtakirjalla vain kuolinpesän laskut maksamaan, koska muutama lasku on vielä maksamatta mm. äidin päätöstili Maistraattiin. Tätä sisar ei vielä ole edes saanut. En oikeuttanut käteisnostoihin. Tein liitteen, että molempien oltava pankissa samanaikaisesti, kun perintörahat siirretään toisiin pankkeihin, kun kummallakaan ei ole tiliä vainajan pankissa. Vainajan ja kuolispesän laskuja ei voi laistaa.
Eduskunnan kansliasta neuvot näihin huijaushommeleihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun äitini jakoi itse ja omavaltaisesti kaikki isäni jäämistön kaikkien sisarusteni kesken. Kävi niin, että hän suosi suosikkejaan ja muille ei jäänyt mitään irtaimistoa jaettavaksi. Kyllä tämä tulehdutti sisarusten välit lopullisesti eikä osa enää pitänyt äitiinkään kuin muodolliset välit
avato kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
avato kirjoitti:
Minulla on sen verran omituinen tilanne, että tästä voisi kirjoittaa kokonaisen teoksen. Meitä on 2 perillistä, sisar ja minä. Hänen kanssaan ongelmia lähes 70 vuotta. Äiti sai sairaskohtauksen 8 vuotta sitten ja halvaantui sekä puhekyky meni. Hän poistui heinäkuussa ja sisar on erittäin nuuka. Sisar määrättiin äidin edunvalvojaksi ja hän toimii edelleen kuin joku edunvalvoja. Mitään tavaroita en saanut huoneistosta ottaa. Nuppineulatkin hän jakoi kahteen osaan. Hän sanoi aina maistraatin tulevan tarkastamaan huoneiston äidin kuoltua. En edes uskonut tähän väitteeseen. Kaikki irtaimisto jouduttiin lehtileikkeitä ja vanhoja muovikasseja myöten jouduttiin pitämään huoneistossa sisaren eli äidin edunvalvojan määräyksellä. Itse hän tyhjensi pakastekaapista äidin säilömät soseet edunvalvojan oikeudella ja minä en saanut mitään. Sisar katkaisi myös sähköt huoneistosta 8 vuoden ajaksi energialaitoksen kautta. Äidin kuoltua hän yritti tehdä pankkiasioita äidin tililtä kuin mitään ei olisi tapahtunut. Pankki kuitenkin esti toimet, kun ilmoitin kuolemasta pankille. Äidiltä jäi talletuksina 40 000€ ja osakehuoneisto, joka todennäköisesti eilen saatiin myytyä. 3 viikkoa sitten tehtiin perunkirjoitus ja laadittiin perinnönjakokirja ja sisarkin hyväksyi tämän. Sisar onnistui kuitenkin onnistui pankin kanssa junailemaan itselleen äidin tilien käyttöoikeudet, eikä minulta pankki edes kysynyt mitään. Kun yritin pankissa kysyä käyttöoikeuksia, niin sisar ei antanut edes suunvuoroa sanoen vain hänen toimivan äidin edunvalvojan mandaatilla. Tänä aamuna laitoin viestin perunkirjoittajalle, niin hän vastasi sisaren hyväksyneen perinnönjakokirjan eikä voi vastustaa perinnönjakoa. Epäilen, ettei tämä pääty tähän. Todellisuus punnitaan perun- ja jakokirjan saavuttua pankin tilintarkastajilta, onnistuuko perintövarojen jako kahteen osaan vai ei. Kahden viikon kuluessa tämäkin selviää. Jos ei onnistu, niin on oikeusaputoimiston kautta haettava käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja jakamaan ja siirtämään ossudet toisiin pankkeihin.
Oletko allekirjoittanu valtakirjan, jolla sisarellasi on kuolinpesän tileihin käyttöoikeus? Ellet ole, ei sisarellasi ole yksin oikeutta käyttää kuolinpesän tiliä. Pesänjakoon voit hakea yksin pesänjakajaa, niin perintö tulee varmasti jaettua oikeudenmukaisesti.
Oikeutin hänet Nordean valtakirjalla vain kuolinpesän laskut maksamaan, koska muutama lasku on vielä maksamatta mm. äidin päätöstili Maistraattiin. Tätä sisar ei vielä ole edes saanut. En oikeuttanut käteisnostoihin. Tein liitteen, että molempien oltava pankissa samanaikaisesti, kun perintörahat siirretään toisiin pankkeihin, kun kummallakaan ei ole tiliä vainajan pankissa. Vainajan ja kuolispesän laskuja ei voi laistaa.
Pahoittelen muutamia lyöntivirheitä.
Pankki vain jatkoi äidin edunvalvojan mandaatilla ollutta käyttöoikeutta sisarelle, eikä minulta sitä edes kysytty. Yritin sanoa siitä pankin tiskillä tiistaina, mutta sisar ei antanut edes suunvuoroa ja alkoi käyttäytyä uhkaavasti minua kohtaan. Ei minun sanomisilla käytännössä ollut mitään arvoa, koska pankin toimihenkilöt eivät edes noteeranneet minun sanomisia. Yritin saada tiliin selausoikeuksia, mutta sitäkään ei pankin taholta annettu. Eilen huomasin Nordean tiliehdoissa, että mikäli kaksi tai useampi tilinomistaja, niin selausoikeus myönnetään vain ensiksi mainitulle ja sisar on ensin mainittu. Minä saan vain saldotilanteen pankin tiskillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Katson ensin, mitä tapahtuu, kun asiakirjat tulevat Helsingistä 2 viikon sisällä. Viikossa lupasivat, mutta niin lyhyeen aikaan en usko. Jos rahojen jako ei onnistu, niin haen pesänjakajan jo toiseen kertaan, kun ensimmäisen jaon suoritti hautaustoimisto perunkirjoitustilaisuuden yhteydessä. Hänen tehtäväkseen jää lähinnä varojen siirtäminen omille tileille Nordeasta pois, mutta laskua tuokin lisää mutta muut mahdollisuudet alkavat vähetä.
avato kirjoitti:
Katson ensin, mitä tapahtuu, kun asiakirjat tulevat Helsingistä 2 viikon sisällä. Viikossa lupasivat, mutta niin lyhyeen aikaan en usko. Jos rahojen jako ei onnistu, niin haen pesänjakajan jo toiseen kertaan, kun ensimmäisen jaon suoritti hautaustoimisto perunkirjoitustilaisuuden yhteydessä. Hänen tehtäväkseen jää lähinnä varojen siirtäminen omille tileille Nordeasta pois, mutta laskua tuokin lisää mutta muut mahdollisuudet alkavat vähetä.
Miten hautaustoimisto voi jakaa pesän? Ja eikö perunkirjoitustilaisuudessa käsitellä perunkirja ja jako tehdään vasta tilaisuuden jälkeen? Virallisen pesänjakajan hakeminen maksaa hakijalle 100-200 euroa, mutta jakajan palkkiot maksaa kuolinpesä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perukirja on: henkilön viimeinen veroilmoitus. Siihen kuuluu merkitä,oikeudenomistajat,eli perilliset. Vainajan varat,vastattavat. Lisäksi eloonjääneen lesken varat.
Tieto mahdollisesta testamentista. Lesken ilmoitukset( esimerkiksi ilmoitus että pitää omaisuuden jakamattomana hallinnassaan).
Perukirja toimitetaan verottajalle,sieltä saa kopion se,joka on pesän osakas,kun esittää selvityksen,että on.
Perukirjan kirjoittavat alle sen laatinut taho,ja valaehtoisesti pesänilmoittaja,että on ilmoittanut varat ja velat ym oikein.
Perinnönjako on aivan eri asia.
Ihmettelen kyllä jos ihminen ei ole saanut kutsua perunkirjoitukseen. Kutsu on toimitettava kaikille lakimääräisille perillisille,ja muin syin pesän osakkaille.
Ulkopuolisiahan sinne ei kutsuta.
Valtakirja taas voi olla viisain antaa vain yksilöidyistä asioista,ei mitään avointa vaktuutusta tehdä mitä tahansa.
Ainakin pankin valtakirjalomakkeet on selkeitä,ruksit ruutuun mitä haluaa ja uskaltaa valtuuttaa toisen henkilön tekemään.
Lesken hallintaoikeus: käyttö-,ja tuotonsaantioikeus.
Yhteishallinto: pesän osakkaat tekevät kuolinpesässä yksimielisesti kaikki päätökset.
Pesänselvitys: pesän vastattavienbhoitaminen,ja perunkirjoituksen järkkääminen,että pesä saadaan jakokuntoon.
Pesän ositus: aviovarallisuuden purku,molempien yhteenlasketusta puolet leskelle,puolet taas jää jaettavaksi perinnönjaossa perintönä perillisille,ellei avioehtoa tai testamenttia ollut.
Ei ole tuon vaikeampi asia. Mutta siinä voi kestää,jos leski hallitsee omaisuutta,ellei perinen vaadi omaisuuttaan pesästä.
Ei kai mikään hautaustoimisto hoida perunkirjoitudta tai perinnönjakoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pesnhoitaja ei voi mäörittäö,kuka luopuu perinnöstään. Perinnöstä voi luopua,ja,kirjallisesti,vain perillinen itse.
Perukirja on ihmisen viimeinen veroilmoitus,jonka perusteella verotetaan perillisiä.
Perinnönjakosopimus on aivan eri asia.
Peri sinä isäni, niin hukka perii sinut. Sulla on eri isä, eikö niin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kai mikään hautaustoimisto hoida perunkirjoitudta tai perinnönjakoa?
Joiltakin haustaustoimistoilta voi saada ostettua perunkirjoituksen.
Näin kirjoitit alle,ettet saa mitään omaisuutta kuolinpesästä.
Vaadit perinnönjakoa. Eihän se perinnönjako lähde automaattisesti käyntiin- perukirja on ihmisen viimeinen veroilmoitus, jossa on varat sekä vastattavat ja sitä verottaja käyttää perintöveron laskemisen pohjana, ja laittaa tiedon sitten osakkaille, perintöverosta tai siitä, ettei veroa mene.
Valtakirjojen antaminen. Siinä pitää olla tarkkana, samoin siinä että mitä kirjoittaa alle, kun testamentin tiedoksianto tulee, että lukee ihan rauhassa ensin vaikka useampaan kertaan, ja ajattelee, mitä mikäkin tarkoittaa.
Jos haluaa lakiosaansa vaatia, ei pidä kirjoittaa alle sellaista, ettei muka vaadi. Jos tietää haluavansa moittia testamenttia, ei pidä allekirjoittaa että on moittimatta.
Perukirjahan laitetaan verottajalle. Ei sitä vastaan siirry mitään omaisuutta, mutta sen perusteella verottaja laskee perintöveron kullekkin osakkaalle.
Perinnönjakokirja on se dokumentti, minkä pohjalta perintöä jaetaan.
Jos vanhempasi, joka on isovanhempasi kuolinpesän osakas, elää, et peri mitään isovanhemmaltasi ilman testamenttia- osakas et ole, ellei sinulle ole tehty yleistestamenttia, eli sellaista testamenttia jolla perit koko omaisuuden.
Jos sinulle on erityistestamentilla eli legaatilla annettu niitä kippoja sun muuta, ja olet ne saanut niin asia on selvä.
Kerropa siis koko stoori: mikä asema sinulla on perinnönjättäjään nähden? Mitä olet sen perusteella saapa kuolinpesältä?
Kun selviää oletko osallinen kuolinpesään, selviää voitko vaatia perinnön jakoa.
Eihän stooristasi ota selvää kukaan, missä suhteessa perittävään olit, ellet kerro.
Luovuttuasi lakiosasta,olet luopunut perinnöstä. Lakiosahan on se,rintaperillisen viimesijainen ns vähimmäisosa,minkä saa vaatimalla lakiosan. Siitä kun luopuu,ei ole saava enää mitään perintöä.
Kyllä on mahdollista. Juuri ne läheisimmät tekevät sen kun rahasta on kyse. Minulle kävi niin, että äitini kuollessa 94v tuli kutsu tuomarille, jossa luettiin testamentti,joka oli uusi. Vanha joka määräsi sisarelle ja minulle puoliksi kaikki asunto Helsingissä ja merenranta huvila Porvoossa oli hävitetty. Tuomari eli sisaren mies oli kirjottanutr uuden testamentin jossa sisar sai huvilan ja hän joka oli tuomari ja tiesi aina mitä tehdä laittoi itselleen ahneuksissa avio-oikeuden. Minun loppu elämäni ja unelmani romahtivat. Kuolinpesästä oli viety kaikki arvokas taulut, kompassi Suomen joutsen taulu. Äiti kuulemma antoi sisarelle miehelle heidän lapsille ja lastenlapsille arvoesineet. Sisaren mies uhkaili vuosia minua "aionko pitää puoliani Virvikin suhteen"