Mikä on törkein tapa, jolla joku on yrittänyt (ilmaisiksi) hyötyä ammatistasi / harrastuksestasi / osaamisestasi tms?

Vierailija kirjoitti:

Asuin ulkomailla ja silloin olisi pitänyt toimia ilmaisena hotellina ja turistioppaana ties kelle entisille kavereille, joiden kanssa en ole edes jutellut vuosiin, saati nähnyt. Asuin siihen aikaan myös todella pienessä yksiössä, johon ei todellakaan ollut tilaa majoittaa ketään, ja lisäksi maan pääkaupunki oli se mihin turistit suuntaavat, itse asuin ihan muualla monen tunnin ajomatkan päässä (tottakai olisi pitänyt kyydittää ihmiset pääkaupunkiin ja takaisin).

Ei kuule tarvitse muuttaa kuin Helsinkiin ja asua yksiössä niin johan löytyy kavereita ja sukulaisia joita ei ole nähnyt tyyliin 10 vuoteen. Sitten vielä ihan oikeasti suuttuvat kun ei voi tulla meille yöpymään 4 yöksi! Yksi henkilö suuttui ja sanoi että muut saa kyllä tulla. Mietimme että ketkä muut? Yksi sukulaisperhe suuttui myös ja puuskahtivat että miten sitä sitten lapsiperhe matkustaa! Kaiketi se asia ei meille kuulu?

Ammattiani ei ole kovin helppo hyödyntää, mutta harrastustani sitäkin helpompi. Neulon paljon, lähinnä omalle perheelle ja läheisille ystäville lahjaksi, sekä välillä hyväntekeväisyyteen. Kertaalleen töissä istuin taukohuoneessa neulomassa. Nainen, jonka kanssa olemme vain moikkaustuttuja (en edes tiedä hänen nimeään, työskentelen isossa yrityksessä ja hän on toiselta osastolta) vilkaisi tekemistäni ja totesi, että minä voisin neuloa pipot hänen poikansa futisjoukkueelle "koska ne ovat niin hirveen kalliita kaupassa". Olin niin tyrmistynyt, etten edes osannut kysyä, minkä verran hän kuvitteli niistä maksavansa, vaan kieltäydyin kohteliaasti todeten, etten tee tilaustöitä. Hän rupesi sitten pohtimaan, tekisivätköhän läheisen vanhainkodin asukkaat pipoja, sillä "eihän niillä muutakaan tekemistä ole". Aivan käsittämätön asenne!

Muutenkin vaikuttaa siltä, että aika harva osaa arvostaa käsityötä. Mua on pyydetty neulomaan lahjoja kavereiden puolesta ("maksan tietenkin langat" on aika yleinen lisäkommentti tähän) sekä leipomaan sukulaisten juhliin ("saathan sä niitä itsekin sitten juhlissa syödä, hehheh").  Juu ei kiitos.

Olen töissä päiväkodissa ma-pe joten tietysti mun pitäisi ilomielin vahtia kavereiden ja sukulaisten lapsia harvase viikonloppu, että vanhemmat pääsee viettämään laatuaikaa.

Tämä täytyisi tietysti tehdä myös ilman mitään korvausta, koska eihän 1-3 lapsen hoitaminen muutaman tunnin ajan ole homma eikä mikään kun työkseni hoidan kymmeniä lapsia päivittäin :)

Kaveri yritti saada järjestämään nuoren miesystävänsä Suomeen, että voisivat mennä naimisiin. Tarvitsi apua siis kaikkien mahdollisten paperihommien kanssa. Mies oli ilmeisesti jo kerran heitetty pois täältä (en tiedä yksityiskohtia tarkemmin) ja nyt yritti päästä siis perhesuhteiden avulla takaisin.

Kieltäydyin moraalisista syistä, virallisena syynä siis tietysti muut syyt kuten kiire. Joka tapauksessa välit meni poikki.

Toisaalta saatan olla vain katkera, kun keski-ikäisillä mammoilla käy nuorten kehitysmaalaistensa kanssa parempi flaksi kuin mulla miesten kanssa omassa elämässäni. Ei kukaan vaan mun kanssani halua pariutua noin kiireellä ja noin vakavasti ;-) .

Olen synnytyssalikätilö. Olen hoitanut hyvän ystäväni/veljen vaimon synnytykset ja se on ihan ok. Jotkut puolitutut kuitenkin kuvittelevat, että olen käytettävissä myös heidän perhetapahtumassa tuosta vaan. Sehän edellyttää sitä, että en voi raskauden loppuaikoina mennä mihinkään matkalle enkä juhlia. Lisäksi pitää olla valmis tulemaan vapaapäivältä/lomalta/yöllä ja olla tapahtuman vaatimat x tuntia paikalla (usein ensari ei synnytä 8 tunnin kuluessa) riippumatta siitä, miten omat työvuorot menee. Lisäksi työnantajan kanssa pitää sopia asiasta ym. Olen viimeiset 5 vuotta kieltäytynyt, onneksi ihmiset ovat ymmärtäneet kun olen selittänyt.

Vierailija kirjoitti:

Mun hyvä ystävä on sisustusssuunnittelija. Tää Marco, tv.stä tuttu, sanoi kun käy kylässä, on tapettikirjat esillä, puolivahingossa .

Tein samoin, hain maalinäytteitä, kangastilkkuja. Ystäväni tuli kylään, kaikki olohuoneen pöydällä ja sanoin näin nämä kerätään pois.

Tästä on tullut meillä vitsi.

Entinen naapuri on mm maalari. Meidän vitsiksi tuli, kun sanoin aina kun tulivat kylää,n, älä ota haalareita mukaan.

Mm maalari antoi lahjaksi olohuoneen maalauksen, sen lunastin vasta kun maalarin vaimo oli vakuuttanut se on lahja. Oikeesti.

Pahoittelen jos loukkasin jotain.

Tää tv.stä tuttu Marko Paananen sanoi kun hänet kutsutaan kylään, yhtäkkiä pöydälle on jätetty kaikkea sisustukseen liittyvää, esim tapettikirjoja.

Minä hommasin vst ja kun ystäväni tuli, laitoin ne pois, enkä puolihuolimattomasti alkanut kyselee mielipidettä.

Meistä tästä tuli kiva vitsi. Mutta alaspäin peukuttajista ei.

Teen työkseni lastensuojelun perhetyötä murrosikäisten parissa. Tuttuni ajattelee, että olen kiinnostunut hänen murkku-ikäisten ongelmista ja haluan niissä kaikin tavoin auttaa. Hän mm. raportoi päivittäin miten nyt Niko-Petterin kouluunlähtö tänään sujui sekä kyselee miten minä ratkaisisin minkäkin pulman. Ei siinä mitään, mutta hän on useasti suoraan pyytänyt minua tapaamaan lapsiaan ja juttelemaan heidän kanssaan ongelmista ja tsemppaamaan niissä. Kiitos mutta ei kiitos. Teen sitä työkseni ja nautin lapsettomasta vapaa-ajastani. Viimeaikoina en ole vastannut puhelimeen. Olen kehoittanut häntä useaan otteeseen hakemaan apua, mutta vastauksena on, ettei heidän perhe suinkaan ole mikään lastensuojeluperhe.

Meillä on tunturissa hyvätasoinen huvila. Ilmaiseksi tai puoli-ilmaiseksi olisi jatkuvasti annettava käyttöön. Olen painanut töitä kymmenen vuotta, että sain lainan maksettua. Ärsyttää, kun ihmisillä on käsitys huvilan olevan meille ilmainen. Ei todellakaan ole. Kulut kuin oktalossa. Ja kun kukaan ei viitsi edes siivota kunnolla, niin sekin vielä. Itse tulet mökkeilee, niin siivoa ensin muiden sotkut. Nykyään olen hyvin hissukseen huvilan olemassa olosta. Mielummin tyhjillään, kuin kulutuksessa. Omille jäljille on hyvä tulla.

Vierailija kirjoitti:

Varmaan moni naisihminen on varsinkin nuorempana kokenut tämän: eli luulet meneväsi vieraaksi johonkin sukujuhliin tms., mutta paikanpäällä käykin ilmi, että oletkin tarjoilija tai vaihtoehtoisesti lapsenvahti sillä aikaa, kun muut juhlivat.

Muita kokemuksia: olen hyvä kuvataiteissa sekä osaan soittaa erästä soitinta, joten usein pyydetään, että enkö maalaisi jollekin taulun (korvauksetta tietenkin + siihen maalaamiseen todella saattaa kulua useita päiviä) tai tule jonkun juhliin soittamaan (ilman korvauksia).

Tämä on tuttua. Samoin se että ihmiset joiden kanssa en ole muuten tekemisissä, muistavat ainoastaan kun tarvitsevat apua.

Vierailija kirjoitti:

Kaveri yritti saada järjestämään nuoren miesystävänsä Suomeen, että voisivat mennä naimisiin. Tarvitsi apua siis kaikkien mahdollisten paperihommien kanssa. Mies oli ilmeisesti jo kerran heitetty pois täältä (en tiedä yksityiskohtia tarkemmin) ja nyt yritti päästä siis perhesuhteiden avulla takaisin.

Kieltäydyin moraalisista syistä, virallisena syynä siis tietysti muut syyt kuten kiire. Joka tapauksessa välit meni poikki.

Toisaalta saatan olla vain katkera, kun keski-ikäisillä mammoilla käy nuorten kehitysmaalaistensa kanssa parempi flaksi kuin mulla miesten kanssa omassa elämässäni. Ei kukaan vaan mun kanssani halua pariutua noin kiireellä ja noin vakavasti ;-) .

Mitä teet työksesi, et kertonut? Hieman hankalaa tapailu on kun seurustelen ulkomaalaisen kanssa ja hänen olisi vaikea tulla Suomeen (ei ole muuttamassa Suomeen koska työskentelee ja täällä ei hyvät työllisyysnäkymät hänen kohdallaan), minä joudun aina matkustamaan ulkomaille kun tapaamme.

Olen tietokonealalla.

Oon kyllä ok sen kans jos joku tuttu pyytää mua kokoon sille koneen halvalla (tai jos tarpeeks läheinen ihminen niin kokoan ilmaiseksi jos vaan osat on valmiiks maksettu).

Mutta yksi tuttu halusi että ilmaiseksi hankin sille koneen osat ja kokoan koneen. En tajunnut että joku voi olla niin törkeä, että vaatii yli 1000€ laitteen ilmaiseksi, joten en pyytänyt rahoja etukäteen (aattelin että on ilmiselvää että saan rahat käteen kun vien sille koneen).

Loppujen lopuksi saatiin sovittua, että saan koneen hinnan osissa. Ei ole rahoja kuulunu vieläkään.

sdfsdfsdf kirjoitti:

Olen tietokonealalla.

Oon kyllä ok sen kans jos joku tuttu pyytää mua kokoon sille koneen halvalla (tai jos tarpeeks läheinen ihminen niin kokoan ilmaiseksi jos vaan osat on valmiiks maksettu).

Mutta yksi tuttu halusi että ilmaiseksi hankin sille koneen osat ja kokoan koneen. En tajunnut että joku voi olla niin törkeä, että vaatii yli 1000€ laitteen ilmaiseksi, joten en pyytänyt rahoja etukäteen (aattelin että on ilmiselvää että saan rahat käteen kun vien sille koneen).

Loppujen lopuksi saatiin sovittua, että saan koneen hinnan osissa. Ei ole rahoja kuulunu vieläkään.

Törkeää käytöstä. Olisin kiitollinen jos joku auttaisi tietokoneen hankinnassa, olen itse ne joutunut uutena aina ostamaan. Toisaalta hinta ehkä tullut ystävällesi yllätyksenä mutta osamaksu on hyvä ratkaisu, itse maksaisin mielelläni tällaisesta avusta.

Olen ammatiltani äidinkielenopettaja. Minulta pyydetään jatkuvasti apua erilaisten tekstien oikolukuun tajuamatta, miten aikaa vievää työ on ja minkä hintaista työ on, jos palvelun ostaisi firmasta. Samoin minua on pyydetty pitämään suomen tunteja milloin kenenkin tuttavan Suomeen muuttaneelle kollegalle tai kumppanille. Ensinnäkään minulla ei ole yhtään kokemusta maahanmuuttajaopetuksesta ja toisekseen en todellakaan käytä vähää vapaa-aikaani työn tekemiseen, varsinkaan millään kaljapalkalla. Ohjaan kyselijät ottamaan yhteyttä alan opiskelijoihin. Heille pienet lisätienestit voivat olla tervetulleita, ja aikaakin heillä voi olla paremmin kuin kokopäivätyössä olevalla perheellisellä opettajalla.

Vierailija kirjoitti:

Soitan viulua ja milloin kenenkin häihin tai sukulaisen hautajaisiin pitäisi mennä esiintymään ruokapalkalla

Vingautat viulua kerran, ja sanot, että siinä oli kaikki, minkä tällä esiintymispalkkiolla voi soittaa.

sdfsdfsdf kirjoitti:

Olen tietokonealalla.

Oon kyllä ok sen kans jos joku tuttu pyytää mua kokoon sille koneen halvalla (tai jos tarpeeks läheinen ihminen niin kokoan ilmaiseksi jos vaan osat on valmiiks maksettu).

Mutta yksi tuttu halusi että ilmaiseksi hankin sille koneen osat ja kokoan koneen. En tajunnut että joku voi olla niin törkeä, että vaatii yli 1000€ laitteen ilmaiseksi, joten en pyytänyt rahoja etukäteen (aattelin että on ilmiselvää että saan rahat käteen kun vien sille koneen).

Loppujen lopuksi saatiin sovittua, että saan koneen hinnan osissa. Ei ole rahoja kuulunu vieläkään.

Jos et saanut rahoja niin miksi annoit tietokoneen hänelle?

Minusta tämä on sellainen esimerkki että ihmiset tajuaisivat että asioista pitää sopia etukäteen. Kaveri joka ei ymmärrä tietokoneista ei välttämättä ymmärrä että osista koottu kone maksaa helposti tuhansia. Hänellä on todennäköisesti ollut tarve surffikoneelle jolla voi hoitaa sähköpostit, pankkiasiat ja käydä av:lla. Selaisen saa parilla kolmella sadalla kaupasta ja nyt kuuli että sinä kokoat niitä halvalla. Luuli varmaan saavansa kokoamasi edullisen koneen jollain satasella ja sinun tuhat euroa on ollut pommi.

Sopikaa aina hinnoista etukäteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun hyvä ystävä on sisustusssuunnittelija. Tää Marco, tv.stä tuttu, sanoi kun käy kylässä, on tapettikirjat esillä, puolivahingossa .

Tein samoin, hain maalinäytteitä, kangastilkkuja. Ystäväni tuli kylään, kaikki olohuoneen pöydällä ja sanoin näin nämä kerätään pois.

Tästä on tullut meillä vitsi.

Entinen naapuri on mm maalari. Meidän vitsiksi tuli, kun sanoin aina kun tulivat kylää,n, älä ota haalareita mukaan.

Mm maalari antoi lahjaksi olohuoneen maalauksen, sen lunastin vasta kun maalarin vaimo oli vakuuttanut se on lahja. Oikeesti.

Pahoittelen jos loukkasin jotain.

Tää tv.stä tuttu Marko Paananen sanoi kun hänet kutsutaan kylään, yhtäkkiä pöydälle on jätetty kaikkea sisustukseen liittyvää, esim tapettikirjoja.

Minä hommasin vst ja kun ystäväni tuli, laitoin ne pois, enkä puolihuolimattomasti alkanut kyselee mielipidettä.

Meistä tästä tuli kiva vitsi. Mutta alaspäin peukuttajista ei.

Ymmärtänet, että saat alapeukkuja siksi koska tekstisi on niin epäselvää että pitää lukea  10 kertaa ennen kuin siitä ymmärtää jotain. Olisi kohteliasta kirjoittaa selkeämpää tekstiä. 

Vierailija kirjoitti:

sdfsdfsdf kirjoitti:

Olen tietokonealalla.

Oon kyllä ok sen kans jos joku tuttu pyytää mua kokoon sille koneen halvalla (tai jos tarpeeks läheinen ihminen niin kokoan ilmaiseksi jos vaan osat on valmiiks maksettu).

Mutta yksi tuttu halusi että ilmaiseksi hankin sille koneen osat ja kokoan koneen. En tajunnut että joku voi olla niin törkeä, että vaatii yli 1000€ laitteen ilmaiseksi, joten en pyytänyt rahoja etukäteen (aattelin että on ilmiselvää että saan rahat käteen kun vien sille koneen).

Loppujen lopuksi saatiin sovittua, että saan koneen hinnan osissa. Ei ole rahoja kuulunu vieläkään.

Jos et saanut rahoja niin miksi annoit tietokoneen hänelle?

Minusta tämä on sellainen esimerkki että ihmiset tajuaisivat että asioista pitää sopia etukäteen. Kaveri joka ei ymmärrä tietokoneista ei välttämättä ymmärrä että osista koottu kone maksaa helposti tuhansia. Hänellä on todennäköisesti ollut tarve surffikoneelle jolla voi hoitaa sähköpostit, pankkiasiat ja käydä av:lla. Selaisen saa parilla kolmella sadalla kaupasta ja nyt kuuli että sinä kokoat niitä halvalla. Luuli varmaan saavansa kokoamasi edullisen koneen jollain satasella ja sinun tuhat euroa on ollut pommi.

Sopikaa aina hinnoista etukäteen.

Annoin koneen koska tyypin kanssa sovittiin että alkaa maksaa konetta kerran kuussa koneen saannin jälkeen. Ei kaupastakaan ostaessa osamaksu toimi niin, että kauppa pitää tuotetta kunnes olet sitä vuoden maksanut.

Tyyppi tietää tasan tarkkaan miten paljon kone maksaa (mentiin osalistojakin läpi yhessä ja niissä oli kyllä hinnat aivan selvästi näkyvillä), koska me molemmat "harrastetaan" tietokonepelaamista. Vaikka kone tulikin tyypin puolisolle joka ei pelaa yhtä paljon kuin editoi, niin kyllä koneen silloiset tehot on tarpeeseen tullut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun hyvä ystävä on sisustusssuunnittelija. Tää Marco, tv.stä tuttu, sanoi kun käy kylässä, on tapettikirjat esillä, puolivahingossa .

Tein samoin, hain maalinäytteitä, kangastilkkuja. Ystäväni tuli kylään, kaikki olohuoneen pöydällä ja sanoin näin nämä kerätään pois.

Tästä on tullut meillä vitsi.

Entinen naapuri on mm maalari. Meidän vitsiksi tuli, kun sanoin aina kun tulivat kylää,n, älä ota haalareita mukaan.

Mm maalari antoi lahjaksi olohuoneen maalauksen, sen lunastin vasta kun maalarin vaimo oli vakuuttanut se on lahja. Oikeesti.

Pahoittelen jos loukkasin jotain.

Tää tv.stä tuttu Marko Paananen sanoi kun hänet kutsutaan kylään, yhtäkkiä pöydälle on jätetty kaikkea sisustukseen liittyvää, esim tapettikirjoja.

Minä hommasin vst ja kun ystäväni tuli, laitoin ne pois, enkä puolihuolimattomasti alkanut kyselee mielipidettä.

Meistä tästä tuli kiva vitsi. Mutta alaspäin peukuttajista ei.

Ymmärtänet, että saat alapeukkuja siksi koska tekstisi on niin epäselvää että pitää lukea  10 kertaa ennen kuin siitä ymmärtää jotain. Olisi kohteliasta kirjoittaa selkeämpää tekstiä. 

Samaa mieltä. Alkuperäinen selostus piti lukea useampaan kertaan, eikä siitä siltikään käynyt kunnolla ilmi, että mitä oikeastaan yritetään sanoa.

Harrastan valokuvausta ja tiedän jonkun verran tietokoneista.

Ärsyttää, kun hieman vanhemmat sukulaiset eivät tunnu ymmärtävän etten todellakaan ratkaise jokaista ongelmaa tietokoneella. Eikä etenkään sitä etten koe olevani mikään ammattilainen valokuvauksessa ja siksi en tee mitään kuvauskeikkaa. Silti väkisin pitäisi tulla ties mihin kissanristiäisiin ja yleensä vain nopealle vierailulle. Joskus ehkä ruokapalkalla.

Toimin aiemmin kiinteistönvälittäjänä maanlaajuisessa firmassa. Puolituttu tuli pyytämään, että myisin hänen osakkeensa siinä sivussa omaan lukuuni. En todellakaan suostunut. En olisi sitä tehnyt parhaille ystävillenikään.