Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Haluan lapsen, mutta se kaikki lapsi"hössäys" ja lasten ehdoilla eläminen pelottaa.
09.02.2017 |
En ole ylipäätään mikään kovin lapsikeskeinen tai sukukeskeinen nainen, vaan enemmän sellainen oman tieni kulkija. Viihdyn paljon yksin ja panostan uraani ja olen kiinnostunut lähinnä politiikasta, tekniikasta, taloudesta jne. Haluan kuitenkin lapsen, ja miehenikin haluaa minun kanssa lapsen. Olen varma, että olisin hyvä äiti, koska olen rakastava, vastuuntuntoinen ja huolehtivainen. Katkos uraan ei katkeroita minua yhtään. Mutta ahdistaa se kaikki lapsihössötys. En halua istua hiekkalaatikolla muiden äitien kanssa enkä kulkea perhekerhoissa. Laitan lapsen mieluummin selkäreppuun ja lähden vaeltamaan tai museoon. En halua että kukaan tulee lääppimään raskausmahaani, paitsi oma mies tietysti. En halua kuulla kenenkään tarinoita synnytyksestään enkä nimiehdotteluita. Ostan vauvalle varmasti hyvät ja kivat vaatteet, mutta en halua että kukaan alkaa mitään vaatehankintoja minulle hössöttämään. En jaksaisi päiväkodin vanhempainiltoja tai mitä ne nyt ovatkaan tai jotain luokkaretkien rahankeruumyyjäisiä. Voin lahjoittaa luokan kassaan satasen, jos sillä vältyn hössöttämiseltä. En halua uhrata parisuhdettani lapsen tarpeiden eteen, vaan opettaisin lapsen jotenkin mukautumaan siihen, että kulkee mukana meidän aikuisten harrastuksissa ja oppii tykkäämään niistä (ei mitään lapsille vaarallisia ole). Rohkaiskaa minua, tulkaa joku sanomaan että tällainen on mahdollista. Kertokaa joku että olette pystyneet pysymään etäällä kaikesta lapsihössötyksestä.
Kommentit (127)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja minä en siis "hössötä" näin vielä lapsettomana mistään muustakaan lapsettomien ihmisten asiasta tai naisten asiasta. En jaksa keskustella kenenkään naisen kanssa kynsilakoista, vaatteista, dieeteistä, julkkisjuoruista, kampaamokäynneistä, kumminkaimansairauksista jne. En käy missään tyypillisissä naisten harratuksissa, jossa tulisi jossain pukuhuoneessa juoruiltua.. Vaikka olen kasvatusalan koulutettu en ole missään päiväkodissa töissä, vaan paikassa jossa kukaan ei hössää mitään vaan keskustelu liikkuu lähinnä tieteessä ja politiikassa. Eli en vastusta lapsihössötyksiä sinänsä vaan kaikkia hössötyksiä. Ap.
Sinulla on kyllä ihan järkyttävä kuva naisista, vaikka olet nainen itsekin. Minä olen nainen, ja aina tykännyt puhua tieteestä ja politiikasta, kuten sinäkin. Kun esikoinen oli vauva, kuljimme äi
Koita päästä eroon sukupuolistereotypioistasi niin elämä voi helpottua.
Ei fysikkasta ja tähtitieteestä ja piliitiikadta ja luonnossaretkeilystä tykkääminen ole mitään poikatyttöyttä. Sellaisia naisia on ihan yhtä paljon kuin miehiäkin.
Naisia ja miehiä on molempia monenlaisia.
Ja varoituksen sana, niitä synnytyskertomuksia saattaa kuulla miehiltäkin. Samoin vauvan kalan koostumusta ja syöttövälijuttuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hulluus on periytyvää. Perimme sen lapsiltamme.
Aika moni akateemisen koulutuksen saanut nainen on kaltaisesi, ap. Tsemppiä! Oma tenava on jo 26 v ja ihan täysipäinen ihminen, vaikken istunut hiekkalaatikolla toisten äitien kanssa eikä lainkaan hössötetty kerhojen, pakkoharrastusten yms kanssa. Me introvertit oman tien kulkijat poiketaan valtaväestöstä. Turha on etsiä hyväksyntää muilta. Olet varmasti hyvä.äiti, jos äidiksi haluat. Meitä.on moneen junaan, eivät kaikki ole samanlaisia.
Nykyaikana on paljon enemmän isejä leikkipuiston hiekkalaatikolla. Vanhempainilloissa isejä. Eikä kaikki luokat kerää rahaa niin, että vanhemmat osallistuvat. Vaan lapset hoitaa sen homman.
Lapset kulkevat hyvin rinkassa vaelluksella. Kunhan varustus on ok. Hyvin menee.
Jos käyt töissä lapsi ulkoilee päiväkodissa tarpeeksi viikon aikana. Viikonloppuna isi voi hoitaa sen puolen, jos ette ole vaeltamassa.
Vierailija kirjoitti:
Ei kenenkään tarvitse sietää raskausmahan lääppimisistä tai osallistua luokkaretkikeräykseen nimenomaan työllä ja ryhtyä miksikään supermammaksi, joka lakkaa täysin elämästä omaa elämäänsä. Mutta huomioi kuitenkin, että lapsi tarvitsee aika paljon, ja viestisi perusteella tarvitsee enemmän kuin mihin sinä olet valmis. Niihin vanhempainiltoihin osallistuminen on ihan olennaista, eikä lapsi välttämättä viihdy samoissa harrastuksissa kuin sinä. Et voi kasvattaa lasta oman elämäsi jatkeeksi, vaan sillä tulee olemaan omat mielenkiinnonkohteet.
Tuon perusteella en hankkisi lasta.
Vanhemmaksi kasvetaan. Aloittajalla on nyt sellainen lapsellinen ja ulkokohtainen käsitys vanhemmuudesta. Se hänelle suotakoon, koska hänellä ei ole siitä kokemusta. Hän näkee lapsista "hössäämisen" vähän typerässä valossa. Yksinkertaiset mammat juttelevat vaipoista perhekerhossa. Kun oikeasti evoluutio on hoitanut niin, että meillä* on sisäsyntyinen tarve nähdä suunnattomasti vaivaa geeniemme jatkajan eteen, ja tämä näyttäytyy mm. niin, että se hiekkalaatikon reunalla istuminen oman piltin touhuja katsellen voikin olla ihan kivaa, kun koko ajan ei olekaan sellainen olo, että MINUN pitää saada toteuttaa MINUN mielihalujani, vaan voikin tuntua jopa helpottavalta päästä niiden ajattelemisesta eroon ja ihastella, että kuinka se minun Jesmiina-Iivarini osasikaan leipoa nuin hienon hiekkakakun.
Eivätkä ne perhekerhojen mammatkaan ole sen typerämpiä kuin ihmiset yleensä. Perhekerhoissa käydään siksi, että monet kaipaavat aikuista jutteluseuraa ja lasten on toisaalta kiva nähdä toisia lapsia. Ja ihan hyviä keskusteluja voi käydä sellaistenkin ihmisten kanssa, jotka eivät ole ihan samalla koulutustasolla. Hiekkalaatikolla istutaan, jotta lapsi saa toisten lasten seuraa ja samalla opitaan, että Samu-Mirjamin silmiin ei saa heittää hiekkaa, koska se tuntuu pahalta, eikä Totti-Venuksen kädestä saa ottaa lapiota, vaikka se onkin just se lapio, jolla Jesmiina-Iivari haluaisi leikkiä-
*Tietenkin osa ihmisistä on evoluution heikkoja lenkkejä, jotka eivät osaa pitää huolta jälkikasvustaan, puhun nyt yleistäen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei toi minusta ole alentavaa. Tunnen tällaisia äitejä, lapsi reppuun ja kansallispuistoon, vaellukselle, veneilemään saaristoon. Ei sitä 1-4v kiinnosta vielä sosiaalinen elämä muiden lasten kanssa, metsässä sekoilu on kivempaa kuin hiekkalaatikko. hiekkalaatikot ja hiekkalaatikkomammat syntyi kaupungistumisen myötä, kun jotain virikkeitä piti tehdä lapsillekin kivikylään.
olen samaa mieltä ap:n kanssa, ystäviä seuranneena joillekin lastenvaatehankinnat on harrastus, jota perustellaan lapsen hyvinvoinnilla. Ei niistä tarvitse hössöttää, ostaa laadukasta ja kierrättää, käyttää loppuun. Monet tarjoaa halvalla vaatepaketteja, kun oma lapsi kasvaa, turha siitä on tehdä elämäntehtävä.
moni psykologi on myös sitä mieltä, että lapsen laittaminen parisuhteen edelle on haitallista lapselle. tätä ei varmaan av palstalla saa sanoa ääneen. Mutta suosittelen meille mammoille tutustumaan italialaiseen tai ranskalaiseen vanhemmuuteen, täyspäisiä rakastettuja lapsia ja aikuisia kasvaa, vaikka lapsi ei ole numero uno ja äiti ei uhraa omaa elämäänsä lapselle.
ap:lle, jos et ole sukuihminen niin kannattaa miettiä miten taloudellisssti tai muuten pystyt järjestämään hoitoapua tarvittaessa, että saat sitä omaa aikaa ja tukea, varsinkin ekoina vuosina, kun lapsella ei ole harrastuksia ja on kiinni hoitajissa. Lapsi tuo myös sellaista elämään mitä ei osaa odottaa, voi olla että alat nauttia oudoista lapsijutuista, jotka ei aiemmin kiinnostanut, tai haluat sinne hiekkalaatikolle, kun huomaat, että lapsettomilla kavereilla on niin eri jutut, kaipaat vertaistukea ja vanhemmuuden jakamista muiden kuin oman puolison kanssa.
Hyvin se menee, älä mieti muita ja tee omaan tyyliin.
Alue: Aihe vapaa
Ei kenenkään tarvitse sietää raskausmahan lääppimisistä tai osallistua luokkaretkikeräykseen nimenomaan työllä ja ryhtyä miksikään supermammaksi, joka lakkaa täysin elämästä omaa elämäänsä. Mutta huomioi kuitenkin, että lapsi tarvitsee aika paljon, ja viestisi perusteella tarvitsee enemmän kuin mihin sinä olet valmis. Niihin vanhempainiltoihin osallistuminen on ihan olennaista, eikä lapsi välttämättä viihdy samoissa harrastuksissa kuin sinä. Et voi kasvattaa lasta oman elämäsi jatkeeksi, vaan sillä tulee olemaan omat mielenkiinnonkohteet.
Tuon perusteella en hankkisi lasta.