Mun ysiluokkalainen lapseni ei vieläkään tiedä, minne menisi peruskoulun jälkeen. Yhteishaku lähenee...

Vierailija kirjoitti:

Jos ei tiedä mihin hakee niin ilman muuta lukioon. Amikseen kannattaa mennä, jos tietää että tämä raksa-ala jne on se mitä haluan, mutta ei sinne kannatta mennä vain siksi, ettei jaksa lukea. Kolme vuotta lukiossa niin alkaa tietämään, mitä haluaa.

Tai sitten ei. Itse en tiennyt aikanaan, amikseen ajattelin mennä, mutta väärän valinnan pelossa lukioon.

Vieläkään en tiedä, ja olen abi. Ainoa indikaattorini on se, että sain ällän fysiikasta (ja pitkästä matikasta) joten aion hypätä tuntemattomaan ja opiskella fysiikkaa pääaineena.

Ajattelin aina haluavani käytännön ammatin, mutta en vieläkään tiedä minkä! Tiedän kuitenkin että pitkien tekstien lukemista vierastan.

Toisaalta tiedän että en jaksa innostua kaikista käytännön hommista, joten menen nyt lukemaan jotain hyvin teoreettista ja kokeilen olisinko sittenkin enemmän teoreettinen tyyppi. Jos tämä ei toimi niin alkaa vaihtoehdot olla vähissä. Ainakin fysiikassa suurin osa informaatiosta on matemaattisessa muodossa mikä on minulle hyvä.

Mutta todellakin on aivan mahdollista että lukion lopussa on aivan yhtä hukassa kuin peruskoulun lopussa.

Älkää mainostako kymppiluokkaa itsestään selvänä mahdollisuutena. Kuten sanoin, ei läheskään kaikki omakuntalaisetkaan niihin mahdu kaikkialla. Joissain kunnissa mahtuu kaikki omat halukkaat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikkei mene minnekään, ei se välttämättä maailmanloppu ole. Koulutus on jossain määrin yliarvostettua.

Vai arvostetaanko sitä oikeastaan liian vähän, kun meillä on ennätysmäärä akateemisia työttömiä. Se vasta katkera kohtalo on, kun lukenut itsensä maisteriksi tai peräti tohtoriksi asti vain päätyäkseen kortistoon ja asumaan johonkin slummiin niitten inhottavien mamujen kanssa, mihin nämä halla-ahot sen katkeruutensa sitten purkavat.

Varmin syrjäytymisen ehkäisykeino on koulutus. Ihan mikä tahansa koulutus.

Kukaan vanhempi ei varmaan halua ohjata lastaan suoraan ikityöttäksi Retuksi??? Koulutus voisi toki olla myös oppisopimuskoulutus - ei kai kukaan täällä ole ollut sitä mieltä, että ainoastaan Yliopisto ja Tohtorinlakki ovat tavoiteltavia?

Mutta kyllä jokainen normaali vanhempi toivoo, että oma lapsi löytää elämäänsä muutakin mielekkyyttä kuin tietokonepeliin pelaamisen ja sossun tuilla kotona makaamisen???

Oikeastaan vielä parempi syrjäytymisen ehkäisykeino on tyttöystävä. Jos ette usko, käykää teknillisessä yliopistossa tai juttelemassa YTHS:n psykologeille

39 minä siis Turussa

Tiedättehän, että jos lukiosta valmistuu edes jotenkuten läpi, ei pysty yhteishaussa hakemaan enää muille amis-linjoille kuin yo-pohjaisille ja niitä on todella vähän... Sen puoleen lukio kannattaa keskeyttää vaikka juuri ennen valmistumista jos on tulossa ihan surkeat paperit.

Vierailija kirjoitti:

Jos haluat lapsellesi parhaan elämän, silloin lukioon.

Jos haluat hänet äkkiä pois kotoa ja vähin kustannuksin, silloin amikseen.

Tätä moni miettii. Onko mulla / meillä varaa kouluttaa lasta?

Lukion kirjoihin menee n. 500 / vuosi ja jos käytetyt kelpaa, niin voi 100- 150 eurolla saada ne.

Amiksen kirjat saa monesti ko koulun kirjastoista.

Pikkuraha toisen tulevaisuudesta kuitenkin, mutta entäpä jos vanhemmat on totaalisen perseaukisia. Miten lasten koulutusta rahoittaa silloin?

Vierailija kirjoitti:

Lukioon ehdottomasti. Ei amiksella tee mitään, jos haluaa korkeakouluun, niin AMKissakin nauretaan niille jotka eivät ole käyneet lukiota. Jos edes sisään pääsevät.

Missä amkissa on noin lapsellista porukkaa? Meillä on ainakin niin lukiosta kuin amiksesta porukkaa, eikä ketään oikeastaan edes kiinnosta, mikä koulutus kenelläkin on pohjalla. Hommat tehdään hyvin, se on ainoa mikä kiinnostaa.

Ja itse opiskelen amkissa ammattikoulupohjalla. Ja on muuten yksin vaikeimmin sisäänpäästävistä amk-aloista.

Vierailija kirjoitti:

Lukioon vaan. Nyt onkin viimeinen hetki ryhtyä kunnolla opiskelemaan.

Amikseen pääsee aina mutta lukioon ei. Aikuislukioon lähtee enää harva ilman kunnon motivaatiota.

Amikseen kun lähtee, elämästä on tiedossa ankea. Ankea siksi koska elämä pienillä rahoilla on ankeaa. Amis alojen palkat on matalia, vuorotöillä saa ne nostettua mutta se on raskasta. 5-vuorotyöstä voi saada 4000 brutto mutta sitten elämä on sen mukaista.

Lukio mahdollistaa pääsyä yliopistoihin ja aloille joissa palkat on kunnollisia ja työt fyyssisesti kevyitä.

Voi voi, täällä kirjoittelee nyt joku, joka ei tiedä että nyt meillä on ennätysmäärä työttömiä akateemisia. Ei ole mitenkään varmaa pääsetkö koskaan niihin asiantuntijatöihin, joihin kouluttauduit. Tosin jatkossa ei ole kuin muutama ammatti, johon uskaltaa luvata työvoimapulaa... Lääkärit, sairaanhoitajat ja taitavat ohjelmoijat varmaan työllistyvät jatkossakin...

Vierailija kirjoitti:

Jos haluat lapsellesi parhaan elämän, silloin lukioon.

Jos haluat hänet äkkiä pois kotoa ja vähin kustannuksin, silloin amikseen.

Minun poikanipa valitsi molemmat! Kaksoistutkinto. Älkää muistelko omia, vanhoja kouluaikoja. Jako ei ole enää niin kuin ennen vanhaan... Meillä Oulussa ammattikoulun suosituille linjoille vaaditaan parempi keskiarvo kuin joihin lukioihin!

Vierailija kirjoitti:

Ei se maailmaa kaada, vaikka hakisikin alalle, mikä ei niin omalta tunnu. Parempi on vain suorittaa jokin ammatillinen koulutus, ja siitä eteenpäin. Alaa voi sitten vaihtaa, vaikka ammattikorkean kautta. Näin meillä on nuoriso tehnyt. Ja minäkin. 

Itse opiskelen nyt aikuisiällä ammattikorkeassa uutta alaa. Töitä teettää, mutta lukihäiriöt otetaan vakavasti huomioon, jopa niin, että yksi opiskelija sai vapautuksen englannista pahan lukihäiriön takia. Kannattaa vaihtoehtoja puntaroida, mutta lannistua ei kannata. Aina voi vaihtaa.

Tsemppiä valintoihin.

Muistan omilta ammattikoulu ajoiltani kun jouduin opiskelemaan alaa mikä ei kiinnosta, äiti pakotti käymään. Opiskelut vei 4 vuotta ja huonoja numeroita tuli koska motivaatio oli niin nollassa. 4 vuotta hukkaan meni koska "kannatti vain opiskella joku ammatti".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukioon ehdottomasti. Ei amiksella tee mitään, jos haluaa korkeakouluun, niin AMKissakin nauretaan niille jotka eivät ole käyneet lukiota. Jos edes sisään pääsevät.

Missä amkissa on noin lapsellista porukkaa? Meillä on ainakin niin lukiosta kuin amiksesta porukkaa, eikä ketään oikeastaan edes kiinnosta, mikä koulutus kenelläkin on pohjalla. Hommat tehdään hyvin, se on ainoa mikä kiinnostaa.

Ja itse opiskelen amkissa ammattikoulupohjalla. Ja on muuten yksin vaikeimmin sisäänpäästävistä amk-aloista.

Meillä naurettiin vain amiksille, jotka pitivät amk-koulutusta vaikeana/työläänä. Oikeastihan se oli lukiota helpompaa ja kevyempää

Vierailija kirjoitti:

Lukioon jos ei tiedä mitä haluaa. Itse menin enkä vielä vuosi kirjoittamisenkaan jälkeen tiennyt omaa alaa, kunnes löysin sen enkä ole katunut. Valmistuin viime keväänä ja olen ollut vuoden alan töissä, ja pian aloitan taas uudessa työpaikassa eli etenen urallani. Olen 22 -vuotias.

Millä alalla on niin lyhyt koulutus, että jos aloittaa vasta vuosi lukion jälkeen, niin on ehtinyt jo 22-vuotiaana valmistua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukioon vaan. Nyt onkin viimeinen hetki ryhtyä kunnolla opiskelemaan.

Amikseen pääsee aina mutta lukioon ei. Aikuislukioon lähtee enää harva ilman kunnon motivaatiota.

Amikseen kun lähtee, elämästä on tiedossa ankea. Ankea siksi koska elämä pienillä rahoilla on ankeaa. Amis alojen palkat on matalia, vuorotöillä saa ne nostettua mutta se on raskasta. 5-vuorotyöstä voi saada 4000 brutto mutta sitten elämä on sen mukaista.

Lukio mahdollistaa pääsyä yliopistoihin ja aloille joissa palkat on kunnollisia ja työt fyyssisesti kevyitä.

Voi voi, täällä kirjoittelee nyt joku, joka ei tiedä että nyt meillä on ennätysmäärä työttömiä akateemisia. Ei ole mitenkään varmaa pääsetkö koskaan niihin asiantuntijatöihin, joihin kouluttauduit. Tosin jatkossa ei ole kuin muutama ammatti, johon uskaltaa luvata työvoimapulaa... Lääkärit, sairaanhoitajat ja taitavat ohjelmoijat varmaan työllistyvät jatkossakin...

No voi voi, et sitten ottanut huomioon sen että amistyöt vie virolaiset kohtuu palkalla ja suomen uudet tulokkaat / uussuomalaiset jotka kohta oikeesti saa nämä paikat koska niillä on korkea koulutus ja motivaatio. Sitäpaitsi yritykset tulevat saamaan ne ilmaiseksi töihin, uuden tukijärestelyn mahdollistamana. Sillä kun on valintatilanteessa suuri etulyöntiasema

.

Vaikea kysymys

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukioon ehdottomasti. Ei amiksella tee mitään, jos haluaa korkeakouluun, niin AMKissakin nauretaan niille jotka eivät ole käyneet lukiota. Jos edes sisään pääsevät.

Missä amkissa on noin lapsellista porukkaa? Meillä on ainakin niin lukiosta kuin amiksesta porukkaa, eikä ketään oikeastaan edes kiinnosta, mikä koulutus kenelläkin on pohjalla. Hommat tehdään hyvin, se on ainoa mikä kiinnostaa.

Ja itse opiskelen amkissa ammattikoulupohjalla. Ja on muuten yksin vaikeimmin sisäänpäästävistä amk-aloista.

Meillä naurettiin vain amiksille, jotka pitivät amk-koulutusta vaikeana/työläänä. Oikeastihan se oli lukiota helpompaa ja kevyempää

Kuten sanottu: Missä ammattikorkeassa on noin lapsellista porukkaa?

Jos lukuaineiden (ja lukuainaiden keskiarvollahan sinne lukioon haetaan) keskiarvo on 7 pinnassa niin eihän sillä lukioon edes pääse, edes niihin joissa ka-raja on mahd matala.

Joo, se Lahdessa opiskeleva insinööriksi tuleva pitää lpintoja paljon helpompina kuin lukio. Syhnä justbse, että paljon amiksia joukossa ja hän käynyt lukion.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kaukana oleva kymppiluokka on ongelma? 100 km ei kuitenkaan ole matka eikä mikään. Mä muutin 15-vuotiaana yli 1000 kilometrin päähän peruskoulun jälkeen ja hyvin pärjäsin. Kymppiluokilla on monesti asuntoloitakin jos ei uskalla yksin päästää asumaan.

Näin on, ja itse voi muuttaa mukana siltä varalta että lapsesi tarvitsee tukea niinkuin varmasti tarvitseekin. Tai muutatte koko perhe mukana. Asuntoja saa mistä vaan eikä työpaikkojen saanti ole mikään ongelma. Mitä sitä turhia miettimään.

Miksi vanhempien pitäisi muuttaa mukana? Tervetuloa Lappiin, mun peruskoulun luokalta kaikki lähti muualle heti ysiluokan päätyttyä vähintään satojen kilometrien päähän, kenenkään vanhemmat eivät muuttaneet mukana. Aivan naurettava ajatus. Kaikki pärjättiin ja pärjätään. Asuntoja saa kyllä, varsinkin pieniltä paikkakunnilta. Minäkin sain Helsingistä ilman ongelmia. Asuntola-asuminen on lisäksi halpaa. Miksi niitä lapsia pitää paapoa ja koko perhe muuttaa yhden opiskelun takia? 100 km päähän nyt käy vaikka kerran viikossa jos kultamussukka ei pärjää.

Seiskan tokarilla pääsee joihinkin maalaislukioihin

Menin peruskoulun jälkeen kymppiluokalle ja sitten lukioon. Nyt viimeinen vuosi menossa eikä mikään hakukohde kiinnosta. Siitä olen varma etten yliopistoon yritä hakea. Muutama ammatillinen alakin on sellainen mihin en halua, esim auto, rakennus, lähihoitaja ja kampaaja. Unelma-ammattiini (tehdastyöntekijä) ei edes tarvitse koulutusta, mutta tavan vuoksi pitää opiskella ammatti.