Mun ysiluokkalainen lapseni ei vieläkään tiedä, minne menisi peruskoulun jälkeen. Yhteishaku lähenee...

Lukioon vaan. Nyt onkin viimeinen hetki ryhtyä kunnolla opiskelemaan.

Amikseen pääsee aina mutta lukioon ei. Aikuislukioon lähtee enää harva ilman kunnon motivaatiota.

Amikseen kun lähtee, elämästä on tiedossa ankea. Ankea siksi koska elämä pienillä rahoilla on ankeaa. Amis alojen palkat on matalia, vuorotöillä saa ne nostettua mutta se on raskasta. 5-vuorotyöstä voi saada 4000 brutto mutta sitten elämä on sen mukaista.

Lukio mahdollistaa pääsyä yliopistoihin ja aloille joissa palkat on kunnollisia ja työt fyyssisesti kevyitä.

Miksi kaukana oleva kymppiluokka on ongelma? 100 km ei kuitenkaan ole matka eikä mikään. Mä muutin 15-vuotiaana yli 1000 kilometrin päähän peruskoulun jälkeen ja hyvin pärjäsin. Kymppiluokilla on monesti asuntoloitakin jos ei uskalla yksin päästää asumaan.

Vierailija kirjoitti:

Miksi kaukana oleva kymppiluokka on ongelma? 100 km ei kuitenkaan ole matka eikä mikään. Mä muutin 15-vuotiaana yli 1000 kilometrin päähän peruskoulun jälkeen ja hyvin pärjäsin. Kymppiluokilla on monesti asuntoloitakin jos ei uskalla yksin päästää asumaan.

Näin on, ja itse voi muuttaa mukana siltä varalta että lapsesi tarvitsee tukea niinkuin varmasti tarvitseekin. Tai muutatte koko perhe mukana. Asuntoja saa mistä vaan eikä työpaikkojen saanti ole mikään ongelma. Mitä sitä turhia miettimään.

Amisaloista pääsee aikaisemmin eläkkeelle.

Kannattaa hakea lukioon. Saa lisää miettimisaikaa. Ei lukihäiriö sitä estä. On sellainen minunkin lapsellani ja autan häntä. On ysillä hänkin.

Aikuisena jokainen harmittelee sitä ettei mennyt lukioon.

Kannustaisin lasta kertomalla, ettei nyt tarvitse valita sitä loppuelämän ammattia.

Itse aloitin ysin jälkeen ammattikoulun, mutta ala ei sopinut yhtään. Jätin vanhempani vastustelusta huolimatta kesken ekan syksyn jälkeen. Olin hetken tyhjän päällä, 18 -vuotiaana sain töitä kaupan kassalla ja siellä sitten mietin pari vuotta. Parikymppisenä ammattikouluun, tutkinto viimein käteen, muutamia välivuosia töissä köyden ja 25 -vuotiaana ammattikorkeaan.

Itse keksin oikeastaan vasta parikymppisenä, mitä haluan tehdä.

Joissain kunnissa on paljon tilaa kymppiluokilla ja joissain todella vähän. Joissain kunnissa ei läheskään kaikki haluavat pääse kymppiluokalla ja joissain pääsee kaikki halukkaat kuntalaiset.

Voi olla, että mikään kunta ei ota luokallee toisen kunnan asukasta kympille. Ei ainakaan sellainen kunta, joissa paikat ei läheskään riitä omillekaan.

Jos haluat lapsellesi parhaan elämän, silloin lukioon.

Jos haluat hänet äkkiä pois kotoa ja vähin kustannuksin, silloin amikseen.

Lukio on hyvä paikka, jos haluaa miettimisaikaa. Sen voi suorittaa minimikurssimäärillä ja lukihäiriöisenä voi saada lisäaikaa esim. kokeissa ja kirjoituksissa, jos opettajalla on tieto asiasta. Lisäksi voi suorittaa kurssit ja kirjoitukset neljässä vuodessa, mikä myös vähentää painetta.

Tunnen useamman lukihäiriöisen, joka on läpäissyt lukion siinä missä muutkin. No problem.

Minun, nyt jo aikuinen, fiksu poikani ei vieläkään tiedä mitä tekisi. Aikoinaan meni lukioon, amkiin ja siellä nyt ensimmäisessä harjoittelupaikassaan on ollut vakituisena 8 vuotta.

Entä kaksoistutkinto. Lukiosta osa, ei ylimääräisiä kieliäkään. Samalla tulee amiksesta ammatti. Siitä voi jatkaa amk-tutkintoon.

Jos ei tiedä, niin kymppiluokalle numeroita korottamaan ja pohtimaan tulevaisuutta :) Vai onko tuota kymppiluokka-käytäntöä enää nykyään?

Vierailija kirjoitti:

Mikä este lukihäiriö on lukiolle? Mun veli opiskelee jo toista tutkintoa yliopistolla.

Kyllä lukihäiriö on ongelma ap:n lapselle, jos käy erkalla sen takia. Nämä asiat riippuu aina lukihäiriön tyypistä, asteesta ja siitä, yhdistyykö siihen muita oppimisen ongelmia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä menin 10-luokalle, kun en vielä tiennyt minne hakisin. Sai rauhassa miettiä minne hakea, ja ehti vielä korottaa arvosanoja.

En kadu pätkääkään että menin.

Voi kun täällä korvessakin olisi 10-luokka, muttei ole. Lähin lienee vajaa 100 km säteellä.

Lukio on, ja amis.

ap

Kyllä sinne 10-luokalle voi lähteä kauemmaskin. Itsekin kävin kymppiluokan 200 km päässä kotoa. Omalla kotipaikkakunnalla oli vain lukio, kaikilla paikkakunnilla ei ole sitäkään.

Lukioon ehdottomasti. Ei amiksella tee mitään, jos haluaa korkeakouluun, niin AMKissakin nauretaan niille jotka eivät ole käyneet lukiota. Jos edes sisään pääsevät.

mäkin kävin ammattistartin peruskoulun jälkeen :) sain korotettua paria numeroa, melkeen puolet vuodesta oli tutustumisia eri aloille ja työharjoittelua.. Oli erittäin hyödyllinen ainakin mulle =)

Noin niinkuin yleensä saman kysymyksen kanssa painivien vanhemmille, kannattaa kertoa teineille myös kolmannesta asteesta.

Muistan miten itse olin ihan hukassa, lukioon en halunnut ja ammattikoulusta mikään ei kiinnostanut. Oli valinnat tyyliin hyvän lukupään omaavat lukioon, käytännönläheisimmistä tytöt lähihoitajakouluun ja pojat autoalaa opiskelemaan.

Kävin sitten ammattikoulusta kaupallisen puolen, ja vasta täysi-ikäisenä tutustuttuani ammattikorkean linjoihin taivas aukeni ja löysin itseäni oikeasti kiinnostavan alan.

36 riippuu varmaan ammattikorkeasta, nauretaanko amiksille. Kaverini poika on Lahdessa ammattikorkeassa lukiopohjalta insinööriopinnoissa ja siellä on paljon amislaisia.

Olin vanhan tutkinnon aikaan lukemassa insinööriksi ja silloinkin pääsi myös amispohjalta ja ei tainnut olla ainoatakaan luokallamme. (En tiedä onko siellä nyt eri meininki)

Vierailija kirjoitti:

Entä kaksoistutkinto. Lukiosta osa, ei ylimääräisiä kieliäkään. Samalla tulee amiksesta ammatti. Siitä voi jatkaa amk-tutkintoon.

Ammattikorkeaan pääsee ammattitutkinnollakin.