Jos saisit nyt jälkiviisaana päättää: lapsia vai ei?
Ovatko lapset ottaneet vai antaneet elämäänne enemmän?
Kommentit (117)
En vaihtaisi lapsiani mistään hinnasta, ehdottomasti siis tekisin lapset.
Vierailija kirjoitti:
Lapset ehdottomasti! Parasta mitä olen elämältä saanut. Kaksi tervettä ihanaa lasta. <3
On ne lapset ihan yhtä rakkaita, vaikka heillä olisi sairauskin. Ihan vain vinkkauksena ;)
Lapset on niin ihania. Vauvat on ihania, taaperot on ihania ja siitä vanhemmat on ihania. Omat etunenässä tietty.. Meilla löytyy vähä kaiken ikäisiä ja kaikkia on niin ihana seurata. Nuo oppii uutta jatkuvasti ja jokainen reissu ja ihan tavallinen päiväkin tuo uutta..
Itse tää maailma on kateltu omilla silmillä.. Nyt sen näkee taas lapsen silmin, ja saa opettaa oppimaansa ja katsella kun nuo oppii ja kekkaa uutta.
Olisin voinut otatuttaa kierukan aiemmin pois. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Lapsi on ollu ja on suuri rikkaus . ilman lasta elämä olisi turhauttavaa.
Kyllä lapsen saaminen on antanut todella paljon ja muuttanut minua ihmisenäkin parempaan suuntaan. Ei sitä ennen lasta edes tajunnut, miten paljon oman navan ympärillä kaikki ajatukset pyöri. Lapsen kasvamista on ollut hienoa seurata ja monessa kohtaa lapsi on yllättänyt positiivisesti saavuttamalla jotain sellaista, mihin oma usko ei ole jaksanut yltää. On jotenkin hienoa nähdä miten hän asettaa tavoitteita rohkeasti ja uskoo itseensä.
Ehdottomasti lapsia! Näitä on nyt neljä, ja tuntuu että pari lisääkin olisi voinut tulla. Ikä kuitenkin tuli jo vastaan joten lapsenteko on mun osalta ohi. Kaikki on koulussa ja nyt jo tuntuu haikealta... Mies ja lapset on ihan parasta mun elämässä!
Lapset olivat vähällä jäädä saamatta, kun minulla oli ylimitoitetut käsitykset vanhemmuuden vaativuudesta ja vastuullisuudesta. Mutta onneksi eivät jääneet! ❤❤
Vierailija kirjoitti:
Totta kai jokainen vanhmpi sanoo, ettei voisi kuvitella elämää ilman lapsia! Ei se kerro vielä mitään siitä, olisiko sittenkin ollut onnellisempi ilman. Jos minulla olisi lapsia, ihan varmasti rakastaisin heitä ja tekisin kaikkeni heidän eteensä, ja nielisin pettymykseni kaikesta siitä, mistä joutuisin luopumaan. Ja kun jonkun kanssa elää vuosikausia, kyllähän siinä kehittyy sellainen suhde, josta ei enää haluaisi luopua.
Mutta kun voin tehdä valintani vapaasti, on ihan selvää, että lapsettomana tulen olemaan onnellisempi.
Suomessa lähes jokainen ihminen valitsee täysin vapaasti joko lapsettoman elämän tai lapset. Joitakin voi olla, jotka muiden painostuksesta lapsia tekee, mutta aika harvassa sellaiset ovat.
Samoin on sit joitakin joita myöhemmin kaduttaa, ettei lapsia tehnyt, mutta eiköhän nekin ole aika harvassa. Jos siis mahdollisuus lapsiin olisi ollut ja tietoisesti jättää omasta halusta tekemättä.
Erikseen sitten vielä ne, jotka haluaisivat lapsia, mutta eivät niitä syystä tai toisesta saa. He eivät valitse vapaasti.
En kadu.
Ehkä olisi toistakin kannattanut yrittää. Nyt olen liian vanha.
Ja olisi kannattanut olla kotona siihen asti kunnes lapsi täyttää kolme. Nyt palasin töihin, kun lapsi oli vuoden, mukamas uran takia. Se oli huono päätös. Niitä vuosia kun ei takaisin saa eikä varhainen paluu töihin auttanut uraani mitenkään.
Painostuksen alla tein yhden ja kadun kyllä, lapsi on nyt 13v.
Jälkiviisaanakin jättäisin lapset hankkimatta. Terveisin lapseton pitkässä parisuhteessa oleva nainen
Vierailija kirjoitti:
Totta kai jokainen vanhmpi sanoo, ettei voisi kuvitella elämää ilman lapsia! Ei se kerro vielä mitään siitä, olisiko sittenkin ollut onnellisempi ilman. Jos minulla olisi lapsia, ihan varmasti rakastaisin heitä ja tekisin kaikkeni heidän eteensä, ja nielisin pettymykseni kaikesta siitä, mistä joutuisin luopumaan. Ja kun jonkun kanssa elää vuosikausia, kyllähän siinä kehittyy sellainen suhde, josta ei enää haluaisi luopua.
Mutta kun voin tehdä valintani vapaasti, on ihan selvää, että lapsettomana tulen olemaan onnellisempi.
"nielisin pettymykseni siitä mistä joutuisin luopumaan" voitko kuvitella että jotkut eivät joudu luopumaan mistään? He ihan oikeasti valitsevat viettää lasten kanssa ennemmin aikaa kuin ryypätä / matkustella tai vast.?
Vierailija kirjoitti:
Meillä on 3,5-vuotias lapsi, enkä vaihtaisi pois <3 Jos mahdollista, niin olisi pitänyt yrittää saada heti perään toinen, niin ne raskaimmat vauvavuodet olisi sitten putkeen/kerralla ns. lusittu pois alta. Nyt alkaa vähän oma mukavuudenhalu tulla siinä vastaan, että sisarus olisi tervetullut, mutta on jo itse tottunut siihen kuinka helppoa tämä elämä on näin "ison" lapsen kanssa...
Meillä vähän sama tilanne ja samanikäinen lapsikin. Toinen olisi pitänyt tehdä heti perään. Nyt ei enää halua, jaksa eikä viitsi, kun on taas kiinni työelämässä ja lapsi on jo todella helppo. Alusta aloittaminen tuntuu hulluudelta. Olen siis todella tyytyväinen, että tämä yksi tuli tehtyä. Pidän äitinä olosta ja lapsen kanssa yhdessä tekemisestä. Miehen kanssa suhde on vain vahvistunut (nyt lopulta) lapsen myötä. Vaikka en ole mikään hurmosmamma, en usko, että,voisin olla näin onnellinen ilman lasta.
Siis... Kuinka tyhjiä elämiä ja intohimottomia parisuhteita vastaajilla oikein on, jos ilman lapsia elämä olisi "tyhjää"? Ja alkoi olla "tylsää jo kaksin"? En voi ymmärtää miksi ette tee mielenkiinnottomille elämillenne jotain, olette kuin eläviä kuolleita!
Mä tekisin itsarin välittömästi heti, jos kokisin elämäni niin tylsäksi että lapsi tai lapset sen "pelastaisi". Huh huh.
Toisaalta, tarvitaanhan niitä arkisia, intohimottomia ja tylsiäkin ihmisiä maailmaan, olette hyviä nöyriä työmyyriä rattaisiin. Onneksi itse on syntynyt tulisieluksi, mutta tosiaan ja tarkemmin ajatellen: hyvä että teitä on. Mut ihana ettei tarvi olla teikäläinen. 😜
Ihanaa elämää sinne Hop Lopin jonoon. 😜
Elämäni raskaimmat 8kk takana mutta en vaihtaisi pois! Kyllä se oma lapsi on miljoona kertaa rakkaampi kuin mikään tai kukaan (paitsi ehkä mies ;) ) Ennen luulin etten lapsia halua, koska en tuntenut muiden lapsia kohtaan yhtään mitään. Olinpa tyhmä ja naiivi, myönnän ihan suoraan. Rakas on.
34-vuotias nainen, ei lapsia enkä haluakaan. Oma vapaus ja rauha on aivan ihanan nautinnollista. Saa tulla ja mennä tai olla vaan rauhassa. Huolehdin minusta, miehestä ja koirista ja se riittää. En halua ketään, joka on minusta täysin riippuvainen.
Vierailija kirjoitti:
Siis... Kuinka tyhjiä elämiä ja intohimottomia parisuhteita vastaajilla oikein on, jos ilman lapsia elämä olisi "tyhjää"? Ja alkoi olla "tylsää jo kaksin"? En voi ymmärtää miksi ette tee mielenkiinnottomille elämillenne jotain, olette kuin eläviä kuolleita!
Mä tekisin itsarin välittömästi heti, jos kokisin elämäni niin tylsäksi että lapsi tai lapset sen "pelastaisi". Huh huh.
Toisaalta, tarvitaanhan niitä arkisia, intohimottomia ja tylsiäkin ihmisiä maailmaan, olette hyviä nöyriä työmyyriä rattaisiin. Onneksi itse on syntynyt tulisieluksi, mutta tosiaan ja tarkemmin ajatellen: hyvä että teitä on. Mut ihana ettei tarvi olla teikäläinen. 😜
Ihanaa elämää sinne Hop Lopin jonoon. 😜
Voi voi miten pikkuisen ihmisen puhetta. Kasva vielä hetki. Jos et lapsia tee, älä tee. Älä silti tuomitse muita. Kun olet oikeasti ollut toisen ihmisen kanssa reilusti yli kymmenne vuotta, on matkusteltu ja pantu niin pirusti, alkaa katsomaan vähän pidemmälle elämässä. Me päätimme tehdä lapsen ja hyvä niin . Koemme että meistä tuli oikeasti perhe.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta kai jokainen vanhmpi sanoo, ettei voisi kuvitella elämää ilman lapsia! Ei se kerro vielä mitään siitä, olisiko sittenkin ollut onnellisempi ilman. Jos minulla olisi lapsia, ihan varmasti rakastaisin heitä ja tekisin kaikkeni heidän eteensä, ja nielisin pettymykseni kaikesta siitä, mistä joutuisin luopumaan. Ja kun jonkun kanssa elää vuosikausia, kyllähän siinä kehittyy sellainen suhde, josta ei enää haluaisi luopua.
Mutta kun voin tehdä valintani vapaasti, on ihan selvää, että lapsettomana tulen olemaan onnellisempi.
Ja lapseen rakastuu heti, ei se vuosia vaadi.
Ei muuten välttämättä rakastu. Minulla meni yli kaksi vuotta ennen kuin rakastuin lapseeni, vaikka lapsi oli toivottu ja tekemällä tehty. Synnytyksen jälkeinen masennus yllätti. Toivoisin, ettei tällaisia lauseita viljeltäisi totuuksina, kun ne ei sitä ole. Rakkaus edes omaan lapseen ei ole automaatio.
Vierailija kirjoitti:
Siis... Kuinka tyhjiä elämiä ja intohimottomia parisuhteita vastaajilla oikein on, jos ilman lapsia elämä olisi "tyhjää"? Ja alkoi olla "tylsää jo kaksin"? En voi ymmärtää miksi ette tee mielenkiinnottomille elämillenne jotain, olette kuin eläviä kuolleita!
Mä tekisin itsarin välittömästi heti, jos kokisin elämäni niin tylsäksi että lapsi tai lapset sen "pelastaisi". Huh huh.
Toisaalta, tarvitaanhan niitä arkisia, intohimottomia ja tylsiäkin ihmisiä maailmaan, olette hyviä nöyriä työmyyriä rattaisiin. Onneksi itse on syntynyt tulisieluksi, mutta tosiaan ja tarkemmin ajatellen: hyvä että teitä on. Mut ihana ettei tarvi olla teikäläinen. 😜
Ihanaa elämää sinne Hop Lopin jonoon. 😜
Kiitos ja aamen!! 😁
Lapsi tietenkin. ❤ Nyt on yksi 4-vuotias, toista toivon.