Perintövero on poistettava!

Vierailija kirjoitti:

Tässä meidän tarinamme:

Äitini meni uusiin naimisiin yli 60-vuotiaana. Mies oli meille tuntematon, alkoholisoitunut taiteilijasielu. Välimme äitiin olivat tämän jälkeen kylmänviileät. Äitini kuoli 68-vuotiaana. Uusi aviomies väitti, että äidin koko omaisuus koostui uudesta kerrostalokolmiosta merinäköalalla, joka oli äidin omistama, mutta heidän yhteinen koti. Maksoimme perintöverot 350.000 arvoisesta asunnosta emmekä saaneet yhtään perintöä. Tästä on kohta 20 vuotta.

Asuntoalue on nykyään slummiutuneessa muuttotappiokunnassa, ymmärtääkseni asuntoa ei ole hoidettu, emme ole päässeet käymään siellä kertaakaan. Asunto ei todellakaan ole enää uusi. Samassa talossa on jo kauan myyty asuntoja 180.000 euron pilkkahintaan.

Maksoimme siis veljieni kanssa perintöveroa omaisuudesta, jota ei tule enää olemaan kun saamme sen haltuumme.

Tyhmyydestä sakotetaan. Tuosta perinnöstä olisi voinut kieltäytyä. Miksi ette niin tehneet?

No siksi, että ajattelitte saavanne enemmän rahaa kuitenkin maksamalla ne about 40 tonnia perintöveroa yhteensä (parikymmentä tonnia per nassu) ja myymällä kämpän.

Huono tuuri, mutta katso asiaa sijoituksena, mikä se olikin. Teidän tuli tehtyä huono sijoitus. Kyllä te omanne saatte takaisin, ihan varmasti tuon asunnon arvo ei laske alle 40 tonnin, mutta ette varmasti niin paljoa kuin laskeskelitte.

Missä kohtaa teitä piti sääliä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten niin perintö on epätasa-arvoinen?

Otetaan kolme perhettä. Jokaisen vanhemmat lähtevät nollasta aikuisuuteen ja työskentelevät keskivertoammateissa . 

1. Vanhemmat hankkivat omistusasunnon ja pienen sijoitussalkun. Rahaa ei ole hassattu ihan huoletta menemään perillisen lapsuudessa, mutta on eletty mukavasti. Lapsi perii aikanaan maltilliset 300 000 euroa. 

2. Vanhemmat asuvat vuokralla ja lapselle on ostettu kaikenlaista lapsuudessa ja aikuisuudessakin, on matkusteltu paljon jne. Lapsi perii 10 000 euroa. 

3. Vanhemmat asuvat vuokralla ja ovat käyttäneet rahat itseensä lapsen lapsuudessa ja aikuisuudessa. Lapsi perii 50 000 euron sijoitussalkun. 

Onko tämä epätasa-arvoa vai vaan erilaisia tyylejä elää? Pitäisikö valtion pakottaa vanhemmat rahastoimaan lapselle jossain muodossa tietynsuuruinen perintö? 

Totta kai se on epätasa-arvoinen, normaalien palkansaajien perintöjä ei nytkään veroteta. Sen sijaan kyse on - ja olisit ottaa oikeankin vertailuparin, jos olisit älyllisesti rehellinen - tällaisista vertailuista:

1) perhe on tavallisia keskituloisia palkansaajia. Asuvat kaupungissa, ja palkka menee elämiseen ja asumiskuluihin. Jo nyt esim. pk-seudulla tavallisen perheasunnon hinta on puolisen miljoonaa, ja sen maksamiseen menee 30 vuotta. Vanhemmat saavat sen maksetuksi vähän ennen eläkkeelle jäämistään ja eläkkeellä ollessa joutuvat käyttämään säästöjään palveluiden saamiseksi, koska - kuten kaikki tiedämme - väestön ikääntyessä ja huoltosuhteen heiketessä yhteiskunnan vanhuspalvelut heikkenvät koko ajan. Lapsille (keskiverto 2 kpl) jää puolikas asunnosta, arvo noin 300 tonnia siinä vaiheessa. Siitä menee veroa noin 35 tonnia, veroprosentti kun on huikeasti tuloveroprosenttia alempi.

2) perhe on varakas pelifirman omistajan ja siitä kymmeniä miljoonia myyntivoittoa saaneen perhe. Rahat on osin siirretty ulkomaille, osin rahastoitu. Perintöä per lapsi vaikkapa 15 miljoonaa. Perintöveroa menee kyllä iso mälli, kolmisen miljoonaa, MUTTA lapsi saa silti 12 miljoonaa.

Sinusta ei ole yhtään eroa noilla, molemmat perheet eläneet yhtä työteliästä elämää kaiketi (paitsi jälkimmäisessä isi jäi eläkkeelle nelikymppisenä), mutta toisen lapsi saa perinnöllään kaksion Jakomäestä, toinen 12 millillä ihan inasen helpomman elämän ja hulppean kattohuoneiston Eirasta.

Ja siis sinä ilmeisesti siis olit sitä mieltä, että tuon kakkospiltin saama 12 milliä on liian vähän, ja hänen oikeasti on saatava se 15 milliä, ettei tule suru puseroon...?

Me puhutaan ihan eri asioista. Minä puhun keskivertoihmisen elämästä, jota on suurin massa tälläkin palstalla ja nuo jotkut muut (sinäkin?) lottovoittajista ja miljonääreistä. 

Olen maksanut perintöveroni ilman katkeruutta ja olen enemmän perintöveron puolella kuin sitä vastaan. 

En suostu allekirjoittamaan väitettä, että perintö on epätasa-arvoinen yhtään sen enempää kuin elämä itsessään on erilainen eri ihmisillä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en ole koskaan ymmärtänyt perintöveroa. Jos vanhemmat/isovanhemmat yms. ovat omista, jo kertaalleen verotetuista tuloistaan jotain omaisuutta onnistuneet kerryttämään, niin hittojako se valtio siitä enää on mitään vaatimassa kun se omaisuus kuoleman jälkeen siirtyy näiden jälkeläisille. Ja käytetään kaiken lisäksi jotain oletusarvoisia summia omaisuudesta, jota käytännössä ei voi edes realisoida.

Eihän verottaja vanhempia verota kahdesti. Verottaa ensin vanhempia, ja sitten kun perijä saa ison määrän rahaa, niin tietenkin verotetaan perillistä.

Sinä tienaat rahaa ja maksat siitä veroa, sitten annat rahat vaikka kampaajalle, eli maksat palveluksesta, niin hänkin maksaa siitä samasta rahasta veroa. Sama juttu.

Täysin loogista ja reilua.

No ei ole sama juttu ollenkaan. Kampaajalle maksetaan työstä ja työstä pidätetään ansiotuloveroa. Verrannollinen tilanne tuohon kampaajajuttuun perheessä/suvussa olisi, jos kokkaat aterian perheellesi ja perheesi joutuisi maksamaan siitä.

Meinaat, että se kampaaja maksaa alvit jostakin ilmasta kehräämillään euroilla? Kyllä ne maksetaan asiakkaalta perittävillä maksuilla eli se alv on mukana siinä hinnassa, jonka maksat kampaajalle. Eli sinä maksat senkin.

Vierailija kirjoitti:

wrewrwer kirjoitti:

demarit ja 3kertaista virkakoneistoa tukevat viherpiiperöt tukevat tietenkin perintöverotusta, jotta saadaan maksettua kaikenlaista turhaa paperinsiirtelyä ja kontrollikoneistoa kansalaisten vapauden estämiseksi vaikkapa perustaa juurikin niitä maan kaipaamia pikkuyrityksiä varastamalla kansalaisten oma omaisuus ''lahjaveroin ja perintöveroin''...  ahneus ja kateus vie kalatkin vedestä sekä yritykset ja yritteliäisyyden Suomesta..

kannattaa vaan lähteä tästä ummehtuneesta maasta veg, heti ko mahdollista..

Ehdottomasti, anna pala, sua ei kaivata. Perintökakarat eivät työllistä tai luo mitään, he loisivat papan lompsan jämillä.

Äläkä sitten vaan todellakaan tule tänne siinä vaiheessa, kun sulla on kakaroita, ja haluat saada räkänokkasi hyvään hoitoon turvallisen yhteiskunnan päiväkoteihin ja sittemmin kouluihin, koska ne on juurikin sitä "turhaa paperinsiirtelyä ja kontrollokoneistoa", joita myös perintöveroilla kustannetaan!

Minäpä en mihinkään kunnallisiin päivähoitoihin suin surminkaan lastani laittaisi. Joko hoidan ne itse tai palkkaan päteväksi havaitun lastenhoitajan kotiini hoitamaan lastani. Kuskaan lapseni kehittäviin harrastuksiin, jotta ei tarvitse räkänokkien kanssa tuhista jossain tarhoissa, joissa ei muuta opita - kuin viidakon lakeja ja saada tarttuvia tauteja.

Lapsille kuuluu taata turvallinen ja kehittävä ympäristö ja sitäpä eivät nämä lastentarhat muutaminen hoitsuineen takaa. Samoin on kyllä asiainlaita julkisissa koululaitoksissa. Kustannan lapseni kenties Sveitsiin tms opinahjoon oppimaan ajoissa kieliä sekä muita elämässä tarvittavia taitoja. En halua lapsieni joutuvan nykykoulun aivopesun alle, jossa kaikenlaiset perversiot esitetään (demari-ideologian mukaan) ookoona sekä maahanmuuttajat määräävät oppimisen tahdin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä meidän tarinamme:

Äitini meni uusiin naimisiin yli 60-vuotiaana. Mies oli meille tuntematon, alkoholisoitunut taiteilijasielu. Välimme äitiin olivat tämän jälkeen kylmänviileät. Äitini kuoli 68-vuotiaana. Uusi aviomies väitti, että äidin koko omaisuus koostui uudesta kerrostalokolmiosta merinäköalalla, joka oli äidin omistama, mutta heidän yhteinen koti. Maksoimme perintöverot 350.000 arvoisesta asunnosta emmekä saaneet yhtään perintöä. Tästä on kohta 20 vuotta.

Asuntoalue on nykyään slummiutuneessa muuttotappiokunnassa, ymmärtääkseni asuntoa ei ole hoidettu, emme ole päässeet käymään siellä kertaakaan. Asunto ei todellakaan ole enää uusi. Samassa talossa on jo kauan myyty asuntoja 180.000 euron pilkkahintaan.

Maksoimme siis veljieni kanssa perintöveroa omaisuudesta, jota ei tule enää olemaan kun saamme sen haltuumme.

Tyhmyydestä sakotetaan. Tuosta perinnöstä olisi voinut kieltäytyä. Miksi ette niin tehneet?

No siksi, että ajattelitte saavanne enemmän rahaa kuitenkin maksamalla ne about 40 tonnia perintöveroa yhteensä (parikymmentä tonnia per nassu) ja myymällä kämpän.

Huono tuuri, mutta katso asiaa sijoituksena, mikä se olikin. Teidän tuli tehtyä huono sijoitus. Kyllä te omanne saatte takaisin, ihan varmasti tuon asunnon arvo ei laske alle 40 tonnin, mutta ette varmasti niin paljoa kuin laskeskelitte.

Missä kohtaa teitä piti sääliä?

Perinnöstä luopuminen ei auta yhtään, jos rintaperillisellä on esim. alaikäisiä lapsia. Idiootti.

Vierailija kirjoitti:

Miten niin perintö on epätasa-arvoinen?

Otetaan kolme perhettä. Jokaisen vanhemmat lähtevät nollasta aikuisuuteen ja työskentelevät keskivertoammateissa . 

1. Vanhemmat hankkivat omistusasunnon ja pienen sijoitussalkun. Rahaa ei ole hassattu ihan huoletta menemään perillisen lapsuudessa, mutta on eletty mukavasti. Lapsi perii aikanaan maltilliset 300 000 euroa. 

2. Vanhemmat asuvat vuokralla ja lapselle on ostettu kaikenlaista lapsuudessa ja aikuisuudessakin, on matkusteltu paljon jne. Lapsi perii 10 000 euroa. 

3. Vanhemmat asuvat vuokralla ja ovat käyttäneet rahat itseensä lapsen lapsuudessa ja aikuisuudessa. Lapsi perii 50 000 euron sijoitussalkun. 

Onko tämä epätasa-arvoa vai vaan erilaisia tyylejä elää? Pitäisikö valtion pakottaa vanhemmat rahastoimaan lapselle jossain muodossa tietynsuuruinen perintö? 

Erilaisia tyylejä elää, joista perinnönsaaja ei itse ole mitenkään vastuussa eikä voi niihin vaikuttaa. Esimerkissä 1 muuten lapsi joutuu maksamaan veroa omaisuudesta, josta esimerkin 2 lapsi ei ole maksanut mitään (koska on saanut sen käyttöönsä jo aiemmin muulla tavoin).

Väärin on se, että perinnönsaaja joutuu maksamaan veroa perheen omasta omaisuudesta. Itseäni ainakin ottaa päähän se, etten voi tehdä vaivalla hankkimallani omaisuudellani mitä haluan (eli antaa sitä lapsilleni), ilman että joku on vetämässä isoja summia välistä.

Huolehtikoon kukin itsestään miten pystyy. Kaikki verot pois vaan...

T: Kunnon ultraliberalistista politiikkaa kannattava.

Vierailija kirjoitti:

Tässä meidän tarinamme:

Äitini meni uusiin naimisiin yli 60-vuotiaana. Mies oli meille tuntematon, alkoholisoitunut taiteilijasielu. Välimme äitiin olivat tämän jälkeen kylmänviileät. Äitini kuoli 68-vuotiaana. Uusi aviomies väitti, että äidin koko omaisuus koostui uudesta kerrostalokolmiosta merinäköalalla, joka oli äidin omistama, mutta heidän yhteinen koti. Maksoimme perintöverot 350.000 arvoisesta asunnosta emmekä saaneet yhtään perintöä. Tästä on kohta 20 vuotta.

Asuntoalue on nykyään slummiutuneessa muuttotappiokunnassa, ymmärtääkseni asuntoa ei ole hoidettu, emme ole päässeet käymään siellä kertaakaan. Asunto ei todellakaan ole enää uusi. Samassa talossa on jo kauan myyty asuntoja 180.000 euron pilkkahintaan.

Maksoimme siis veljieni kanssa perintöveroa omaisuudesta, jota ei tule enää olemaan kun saamme sen haltuumme.

Laitatko mulle linkin asuntoon, joka on maksanut vuonna -96 kaksi miljoonaa markkaa ja jonka arvo on nyt tuon 180000?

voituotarahvasta kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

voituotarahvasta kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kateusvero kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perintöveroa pitäisi ehdottomasti kiristää. Ei niitä ikäviä perintöjä ole mikään pakko ottaa vastaan.:)

Olet selkeästi joku -tun kommunisti/demari sekä elät sosiaalituilla, joita perintöjään valtioille kuittaava väestö maksaa ''sosiaalitukina'' kaltaisillesi. Etkä taida olla perimässä yhtään mitään, joten haluat että kukaan muukaan ei saisi.

Ja sinä taas olet joku kermaperse, jolla on kultalusikka perseessä poikittain ja odotat kielipitkällä että vanhemmat heittäisi veivinsä ja pääsisit käsiksi heidän omaisuuteensa.

Katkeruutesi loistaa kuuhun asti ja kyllä se demaritausta sieltä hyvin pilkistää. Ja kyllä, olen aatelissukua. ;)

Sinähän tässä olet katkera ja märiset perintöveroista.

Äläpä nyt märise siellä. Kyllähän minä toki ymmärrän, että sinua potkii päähän - että olen perimässä kartanon sekä satoja hehtaareja metsää ym ym ym..

Ansionsa mukaan kukin ...

Niih, omia ansioitahan ne.

Juuri tästä syystä perintöverot tuplaksi.

Perintövero pitäisi nostaa 100 prosenttiin. Nykymenolla taloudellinen eriarvoisuus on jo aivan järkyttävää, kun joissain suvuissa ollaan peritty monen sukupolven miljoonaomaisuudet. Lähtökohdat eivät todellakaan ole samat. Ilman perintöä jääneet ovat käytännössä orjan asemassa tässä yhteiskunnassa. Perijät taas elävät pääomatuloillaan, mikä ei todellakaan ole kansantaloudellisesti tehokasta.

Vierailija kirjoitti:

kummitustäti kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en ole koskaan ymmärtänyt perintöveroa. Jos vanhemmat/isovanhemmat yms. ovat omista, jo kertaalleen verotetuista tuloistaan jotain omaisuutta onnistuneet kerryttämään, niin hittojako se valtio siitä enää on mitään vaatimassa kun se omaisuus kuoleman jälkeen siirtyy näiden jälkeläisille. Ja käytetään kaiken lisäksi jotain oletusarvoisia summia omaisuudesta, jota käytännössä ei voi edes realisoida.

Tässä yhteiskunnassa on tapana verottaa (lähes) aina kun raha vaihtaa omistajaa. Kaikesta rahasta on maksettu lukemattomia kertoja veroa, ei pelkästään perinnöistä. Minusta on posketonta valittaa ansiottomien tulojen verotuksesta (lahjat, perintö) ja hyväksyä omalla työllä ansaitun rahan verotus. Ikäänkuin ihmisellä olisi suurempi oikeus vanhempiensa omaisuuteen, jonka eteen ei ole itse laittanut tikkuakaan ristiin, kuin omalla työllä ansaitsemiinsa rahoihin.

Mikä jumala muka Oma työ on. Perintönä annetusta on jo verot maksettu moneen kertaan

Jos luit kommentin johon vastasit, niin kaikesta rahasta on verot maksettu moneen kertaan. Samalla argumentilla voidaan vastustaa kaikkia veroja. Työ ei ole mikään jumala, enkä ole niin väittänytkään, mutta ansaitun tulon ei pitäisi olla verotuksessa ainakaan huonommassa asemassa kuin ansiottoman tulon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten niin perintö on epätasa-arvoinen?

Otetaan kolme perhettä. Jokaisen vanhemmat lähtevät nollasta aikuisuuteen ja työskentelevät keskivertoammateissa . 

1. Vanhemmat hankkivat omistusasunnon ja pienen sijoitussalkun. Rahaa ei ole hassattu ihan huoletta menemään perillisen lapsuudessa, mutta on eletty mukavasti. Lapsi perii aikanaan maltilliset 300 000 euroa. 

2. Vanhemmat asuvat vuokralla ja lapselle on ostettu kaikenlaista lapsuudessa ja aikuisuudessakin, on matkusteltu paljon jne. Lapsi perii 10 000 euroa. 

3. Vanhemmat asuvat vuokralla ja ovat käyttäneet rahat itseensä lapsen lapsuudessa ja aikuisuudessa. Lapsi perii 50 000 euron sijoitussalkun. 

Onko tämä epätasa-arvoa vai vaan erilaisia tyylejä elää? Pitäisikö valtion pakottaa vanhemmat rahastoimaan lapselle jossain muodossa tietynsuuruinen perintö? 

Totta kai se on epätasa-arvoinen, normaalien palkansaajien perintöjä ei nytkään veroteta. Sen sijaan kyse on - ja olisit ottaa oikeankin vertailuparin, jos olisit älyllisesti rehellinen - tällaisista vertailuista:

1) perhe on tavallisia keskituloisia palkansaajia. Asuvat kaupungissa, ja palkka menee elämiseen ja asumiskuluihin. Jo nyt esim. pk-seudulla tavallisen perheasunnon hinta on puolisen miljoonaa, ja sen maksamiseen menee 30 vuotta. Vanhemmat saavat sen maksetuksi vähän ennen eläkkeelle jäämistään ja eläkkeellä ollessa joutuvat käyttämään säästöjään palveluiden saamiseksi, koska - kuten kaikki tiedämme - väestön ikääntyessä ja huoltosuhteen heiketessä yhteiskunnan vanhuspalvelut heikkenvät koko ajan. Lapsille (keskiverto 2 kpl) jää puolikas asunnosta, arvo noin 300 tonnia siinä vaiheessa. Siitä menee veroa noin 35 tonnia, veroprosentti kun on huikeasti tuloveroprosenttia alempi.

2) perhe on varakas pelifirman omistajan ja siitä kymmeniä miljoonia myyntivoittoa saaneen perhe. Rahat on osin siirretty ulkomaille, osin rahastoitu. Perintöä per lapsi vaikkapa 15 miljoonaa. Perintöveroa menee kyllä iso mälli, kolmisen miljoonaa, MUTTA lapsi saa silti 12 miljoonaa.

Sinusta ei ole yhtään eroa noilla, molemmat perheet eläneet yhtä työteliästä elämää kaiketi (paitsi jälkimmäisessä isi jäi eläkkeelle nelikymppisenä), mutta toisen lapsi saa perinnöllään kaksion Jakomäestä, toinen 12 millillä ihan inasen helpomman elämän ja hulppean kattohuoneiston Eirasta.

Ja siis sinä ilmeisesti siis olit sitä mieltä, että tuon kakkospiltin saama 12 milliä on liian vähän, ja hänen oikeasti on saatava se 15 milliä, ettei tule suru puseroon...?

Me puhutaan ihan eri asioista. Minä puhun keskivertoihmisen elämästä, jota on suurin massa tälläkin palstalla ja nuo jotkut muut (sinäkin?) lottovoittajista ja miljonääreistä. 

Olen maksanut perintöveroni ilman katkeruutta ja olen enemmän perintöveron puolella kuin sitä vastaan. 

En suostu allekirjoittamaan väitettä, että perintö on epätasa-arvoinen yhtään sen enempää kuin elämä itsessään on erilainen eri ihmisillä. 

Ja minä taas en allekirjoita tätä 😉

Mä kannatan perintöveroa, vaikka olen sitä itsekin maksanut. Mun perustelut:

- Perintö on aina vastikkeetonta tuloa SAAJALLEEN. Kaikesta on aikanaan maksettu verot, mutta perinnön saaja ei ole maksanut mitään siitä saamastaan tulosta, jonka saa perintönä. Lisäksi rintaperilliset saavat nykyään jo suuria helpotuksia perinnönmaksuun. Esim. puolisovähennys on 90000 euroa ja alaikäiset lapset voivat vähentää 60000 euroa.

- Jos perintövero poistetaan, niin sitten jotain toista veroa olisi nostettava. Jos Suomessa olisi vara vähentää verojen keräämistä, niin ensin leikattaisiin työn verotusta, sillä se estää talouskasvua. Perintövero ei sitä estä.

Vierailija kirjoitti:

Perintövero pitäisi nostaa 100 prosenttiin. Nykymenolla taloudellinen eriarvoisuus on jo aivan järkyttävää, kun joissain suvuissa ollaan peritty monen sukupolven miljoonaomaisuudet. Lähtökohdat eivät todellakaan ole samat. Ilman perintöä jääneet ovat käytännössä orjan asemassa tässä yhteiskunnassa. Perijät taas elävät pääomatuloillaan, mikä ei todellakaan ole kansantaloudellisesti tehokasta.

Keskimääräinen perintö on 100 000 euroa. Nekö nyt pitäisi sitten sosialisoida valtiolle, ettei kukaan jää elämään pääomatuloillaan? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä meidän tarinamme:

Äitini meni uusiin naimisiin yli 60-vuotiaana. Mies oli meille tuntematon, alkoholisoitunut taiteilijasielu. Välimme äitiin olivat tämän jälkeen kylmänviileät. Äitini kuoli 68-vuotiaana. Uusi aviomies väitti, että äidin koko omaisuus koostui uudesta kerrostalokolmiosta merinäköalalla, joka oli äidin omistama, mutta heidän yhteinen koti. Maksoimme perintöverot 350.000 arvoisesta asunnosta emmekä saaneet yhtään perintöä. Tästä on kohta 20 vuotta.

Asuntoalue on nykyään slummiutuneessa muuttotappiokunnassa, ymmärtääkseni asuntoa ei ole hoidettu, emme ole päässeet käymään siellä kertaakaan. Asunto ei todellakaan ole enää uusi. Samassa talossa on jo kauan myyty asuntoja 180.000 euron pilkkahintaan.

Maksoimme siis veljieni kanssa perintöveroa omaisuudesta, jota ei tule enää olemaan kun saamme sen haltuumme.

Tyhmyydestä sakotetaan. Tuosta perinnöstä olisi voinut kieltäytyä. Miksi ette niin tehneet?

No siksi, että ajattelitte saavanne enemmän rahaa kuitenkin maksamalla ne about 40 tonnia perintöveroa yhteensä (parikymmentä tonnia per nassu) ja myymällä kämpän.

Huono tuuri, mutta katso asiaa sijoituksena, mikä se olikin. Teidän tuli tehtyä huono sijoitus. Kyllä te omanne saatte takaisin, ihan varmasti tuon asunnon arvo ei laske alle 40 tonnin, mutta ette varmasti niin paljoa kuin laskeskelitte.

Missä kohtaa teitä piti sääliä?

Nää ne ole siitä asunnosta edes maksaneet kuin muutaman tonnin verot per lätsä, koska asuntojen verotusarvo on alle puolet markkina-arvosta.

Kunhan nyt marisee täällä, ettei hyötynyt äitinsä kuolemasta ihan niin paljon ja heti, kun tämä kuoli.

Onko ahneudella mitään rajaa? Äiti ei olisi saanut rakastua ja mennä naimisiin, koska lasten perintö...

Miksi lähtökohdat pitäisi olla samat. Annatko minunkin panna akkaasi kun itse olen saanut erilaiset lähtökohdat naisen saantiin

Mä haluan Teslan, kun jollain muullakin kerran on. Ja asunnon rantatontilta. Tasa-arvoa.

Jos esi-isät eivät olleet yritteliäitä, se kostautuu seitsemänteen polveen vai miten se nyt meni.. jotain samantapaista kuitenkin..

Miksi heidän, joiden esi-isät OLIVAT yritteliäitä, pitäisi maksaa heidän elatus.. jotka eivät laittaneet tikkua ristiin..??

Vierailija kirjoitti:

Päin vastoin. Perintöveroa pitäisi nostaa siinä tapauksessa että perintö jaetaan kuoleman jälkeen. Sen sijaan eläessään tehtyä omaisuuden siirtoa pitäisi verottaa kevyemmin.

Nykytilanne on ihan järjetön. Lapset tehdään kolmekymppisenä ja eliniän odote on noin 80 vuotta, eli perintöjä ovat saamassa noin 50 vuotiaat, joilla yleensä on jo oma elämä reilassa eikä peritylle omaisuudelle ole ehkä mitään käyttöä.

Olisi paljon fiksumpaa jos perintöverotuksella ohjattaisiin esimerkiksi eläkeitymässä olevia ihmisiä luovuttamaan omaisuutensa jälkiläisilleen, jotka olisivat siinä vaiheessa pikkulapsiperhevaiheessa ja rahan tarve suurimmillaan.

Tätä nykyä vain harvalla 50-vuotiaalla on elämä ns. reilassa. Omista tuttavistani valtaosalla on vielä asunto- ja kulutuslainaa. Ja jos 40-50-vuotiaana jäät työttömäksi, ei ole juuri työllistymismahdollisuuksia. Eli köyhyys odottaa näitäkin ihmisiä. Sitä paitsi ihmiset ovat yksilöllisiä. Myös heidän kuntonsa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä meidän tarinamme:

Äitini meni uusiin naimisiin yli 60-vuotiaana. Mies oli meille tuntematon, alkoholisoitunut taiteilijasielu. Välimme äitiin olivat tämän jälkeen kylmänviileät. Äitini kuoli 68-vuotiaana. Uusi aviomies väitti, että äidin koko omaisuus koostui uudesta kerrostalokolmiosta merinäköalalla, joka oli äidin omistama, mutta heidän yhteinen koti. Maksoimme perintöverot 350.000 arvoisesta asunnosta emmekä saaneet yhtään perintöä. Tästä on kohta 20 vuotta.

Asuntoalue on nykyään slummiutuneessa muuttotappiokunnassa, ymmärtääkseni asuntoa ei ole hoidettu, emme ole päässeet käymään siellä kertaakaan. Asunto ei todellakaan ole enää uusi. Samassa talossa on jo kauan myyty asuntoja 180.000 euron pilkkahintaan.

Maksoimme siis veljieni kanssa perintöveroa omaisuudesta, jota ei tule enää olemaan kun saamme sen haltuumme.

Tyhmyydestä sakotetaan. Tuosta perinnöstä olisi voinut kieltäytyä. Miksi ette niin tehneet?

No siksi, että ajattelitte saavanne enemmän rahaa kuitenkin maksamalla ne about 40 tonnia perintöveroa yhteensä (parikymmentä tonnia per nassu) ja myymällä kämpän.

Huono tuuri, mutta katso asiaa sijoituksena, mikä se olikin. Teidän tuli tehtyä huono sijoitus. Kyllä te omanne saatte takaisin, ihan varmasti tuon asunnon arvo ei laske alle 40 tonnin, mutta ette varmasti niin paljoa kuin laskeskelitte.

Missä kohtaa teitä piti sääliä?

Nää ne ole siitä asunnosta edes maksaneet kuin muutaman tonnin verot per lätsä, koska asuntojen verotusarvo on alle puolet markkina-arvosta.

Kunhan nyt marisee täällä, ettei hyötynyt äitinsä kuolemasta ihan niin paljon ja heti, kun tämä kuoli.

Onko ahneudella mitään rajaa? Äiti ei olisi saanut rakastua ja mennä naimisiin, koska lasten perintö...

Niin, VALTION ahneudella ei ole rajaa. Itse elimme pikkulapsiarkea, rahat oli tiukalla ja minun ja veljien (nuorin opiskeli vielä) oli otettava useamman kymmenen tuhannen euron pankkilaina (7% korolla), jotta saimme verot maksettua varallisuudesta, joka ei ole meidän.