Kerro miten ja millaisessa elämänätilanteessa "paino vain putosi"

Mielenterveysongelmat ovat laihduttaneet aina välillä. En silti suosittele hankkimaan sellaista laihdutustamistarkoituksiin.

Saman syksynä mut jätettiin, koirani kuoli syöpään ja sain uuden stressaavan työpaikan. Laihduin tämän syksyn aikana 10kg ihan huomaamatta, tätä ennen olin yrittänyt noin 6 vuotta saada kiloja pois tuloksetta. Tästä nyt aikaa kome vuotta, ei ole tullut takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Stressi ja masennus laihduttaa.

JOITAKIN ihmisiä kyllä. Masentunut ihminen yleensä joko ylensyö tai ei syö mitään. Itse kuulun ensimmäiseen ryhmään. Olisi kiinnostavaa kuulla, jos av:lla sattuisi olemaan oikea psykologi, mistä johtuu se että ihmiset reagoivat eri tavoin suruun/masennukseen/rakastumiseen/stressiin mitä tulee syömiseen?

Suru ja rakkaus on minulle tunteita, jolloin en halua syödä mitään. 

-Ap

No ainakin masennuksen tapauksessa se riippuu masennuksen tyypistä. Ns. epätyypillisessä masennuksessa paino kasvaa ja unentarve lisääntyy. Tämä on itse asiassa masennuksen yleisin muoto. Koska masennus harvoin ilmenee yksin, eli mukana voi olla esim. persoonallisuushäiriöitä tai ahdistusta, kokonaisuus ratkaisee hyvin pitkälle tämän syömisasian.

Minulla paino putosi alipainoon, kun pitkäaikainen aviomies vaihtoi minut toiseen. Ahdisti niin ja ruoka etoi.

Mieheni kuoli yllättäen. Laihduin ekana kahtena viikkona 7 kiloa ja puolessa vuodessa tippui 15 kiloa lisää pois.

Lopetin sokerin ja vehnän muutamaksi kuukaudeksi. Tarkoitus oli kurittaa psoriasis ja se kurittiolin, söin kuitenkin aika reippaasti koska kävin salilla. Paino putosi silti kilon per kk. vaikka treeni kulki ja voimat kasvoi. Lähti tuosta keskivartalolta, kaikki öiklosolerit on niitä halpoja glukoosisiirappeja ja maissisotkua - ne jäävät pahasti keskivartalolle. Tarkoitus ei siis ollut laihduttaa mutta näin jälkeenpäin ei tietty mikään ylläri.

- Vakituinen työ + työpaikkaruokailu

- Selkävaivat, jotka pakottivat muuttamaan elämäntapoja - lisää liikuntaa, terveellisempää ruokaa. alkoholi pois

- Ulkomaan reissut joissa on tullut käveltyä paljon. Viikossa lähti kaksi kiloa kun hummailun sijaan tuli liikuttua tosi paljon jalkaisin ja iltaisin oli niin rättipoikki ettei jaksanut enää vedellä viinejä ja herkkuja.

Esikoinen oli vuoden vanha ja saatuin noro. Pari kiloa tippui oman sairastamisen takia ja kun tyttö siirtyi täysimetykseen pariksi viikoksi, niin lähti vielä monta lisää. Vaatteet oli tippua päältä, kun alkupaino oli 62 kg, reilusti normaaliksion sisällä.

Imetys ja vauva-arki veivät kaikki kilot hetkessä. En laihduttanut. BMI oli 18. Nyt BMI 26 kun lapset isoja. Vituttaa.

Mulle on käynyt useammankin kerran noin että laihdun elämäntilanteen takia. Eka kerta liittyi koiran hankkimiseen. Toisella kerralla laihduin kuukaudessa 5 kiloa, kun exä jätti mut ja reagoin siihen fyysisesti siten, että en saanut ruokaa menemään alas kuin muutaman lusikallisen per ruokailu tai muuten oksensin (lapsuudesta hylkäämistraumat, jotka aiheuttivat noin voimakkaan reaktion). Ja nyt juuri hiljattain punnitsin itseni ja huomasin, että oon laihtunut reilussa vuodessa 10 kiloa ilman varsinaista laihduttamista, aika vähällä liikunnalla ja vähän epäterveellisellä ruokavaliolla. Johtuu ilmeisesti siitä että oon saanut tyroksiinitasoni kuntoon, mulla on siis kilpirauhasen vajaatoiminta, ja mieliala on parantunut sen verran että en oo myöskään enää mässännyt herkkuja ihan niin paljoa huonoon olooni.

Olin 19, muuttanut pois kotoa ja siirtynyt opiskeluista työelämään. Asuin poikaystävän kanssa, joka oli viikot töissä muualla ja tuli viikonloppuisin kotiin, oma työni oli ehkä reippaan kilometrin päässä kotoa ja aika fyysistä, työmatka meni aina kävellen. Söin aika niukasti, ehkä kerran päivässä "oikean" aterian joka saattoi olla tölkki limsaa ja mikropitsa, kanankoipi tai mitä lieneekään - en nyt enää muista niin kauas, mutta yleensä tuo päivän ateria oli sitten työpäivän lomassa. Viikonloppu meni bailatessa ja ehkä sitten se syöminenkin unohtui ja kalorit tuli alkoholista, sunnuntaina kebab/pitsa.

Laihduin reippaasta 50 kilosta 40 kiloon huomaamatta, olo oli aina hyvä mutta huomasin kuvista etten näytä enää normaalilta.

Elämäntilanne sitten vähän muuttui, mun työ muuttui vähemmän fyysiseksi ja sijaitsi niin että jouduin kulkemaan autolla ja mies alkoi olla viikot kotona niin tuli yhdessä tehtyä ruokaa ja syötyä säännöllisesti niin normalisoiduin :)

Maniassa painoni putosi 52 kg:sta 45 kiloon ihan vain itsestään. Liikuin ihan tolkuttomia määriä, monta tuntia päivässä enkä juuri syönyt ja nukuin vain muutaman tunnin yössä. Silti energiaa riitti vaikka muille jakaa. Those were the days of my life. Nyt lääkityksellä mania kurissa ja painoakin kertynyt 58 kg :(

Surullisena laihdun ja onnellisena ruoka maistuu. Kun olin nuorempana oikein onneton ja surullinen, ruokahalu katosi ja oli välillä ihan pakotettava itsensä syömään. Nyt olen ollut jo parikymmentä vuotta onnellisessa parisuhteessa ja ruoka maistuu niin hyvin, että nyt on taas välillä toppuuteltava syömistä etten lihoisi liikaa.

Eron jälkeen -15kg, tahattomasti. Ei terveellisin tapa laihtua, mutta nykyään olen onnellisesti parisuhteessa enkä lihonut kiloakaan pudotetuista kiloista takaisin.

Avioero-valkoviini-dieetti: kaikkea sai syödä mut ku mitään ei tehny mieli, mitä nyt pari lasillista vinkkua illassa ja kerran parissa viikossa joku hese-ateria.

Kun ryhdyin vegaaniksi, paino tippui 5 kg ensimmäisten 6 viikon aikana. Nälkää en nähnyt sen enempää kuin sekasyöjänäkään :) Lisäksi erinomainen ja energinen olo, mutta sitähän tässä ei kysytty.

Vierailija kirjoitti:

Rakastuneena.

Aikanaan mies petti, laihduin surusta ja vihasta 8kg.

- uusi työ, stressaava elämäntilanne

- imetys

- norovirus ja sitä seurannut usean kuukauden ruokahaluttomuus

- kilpirauhasen liikatoiminta

Kilpirauhasen liikatoiminta. 15 kiloa lähti ihan itsestään. Valitettavasti kaikki kilot tulivat takaisin ja ehkä vähän lisääkin kun sain lääkityksen.