Luetellaan "Finnish Nightmares" tilanteita

Vierailija kirjoitti:

Virkistyspäivä on pahinta, mitä tiedän! Ja ryhmäytymisleikit.

Apua, ryhmäytysleikit!

Mies kertoi että heillä oli ollut sellainen ryhmäytymisleikki, että olivat istuneet ringissä ja tehtävä oli kehua aina seuraavaa ringissä istujaa jollain tämän etunimen kirjaimella alkavalla adjektiivilla. Kuvitelkaa kymmenen jöröä keski-ikäistä varastomiestä rigissä takellellen vuorotellen "Ööh, no tuota... Antti on aika... auttavainen"

:D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Virkistyspäivä on pahinta, mitä tiedän! Ja ryhmäytymisleikit.

Apua, ryhmäytysleikit!

Mies kertoi että heillä oli ollut sellainen ryhmäytymisleikki, että olivat istuneet ringissä ja tehtävä oli kehua aina seuraavaa ringissä istujaa jollain tämän etunimen kirjaimella alkavalla adjektiivilla. Kuvitelkaa kymmenen jöröä keski-ikäistä varastomiestä rigissä takellellen vuorotellen "Ööh, no tuota... Antti on aika... auttavainen"

:D

Apua :'D Kuin pahimmasta painajaisestani!

Finnish nightmare pahimmasta päästä on se, kun kävelet kadulla rauhassa ja joku julkeaa kävellä vastaan. Siinä hermostuu itse kukin.

Olet kaupassa ja ostoksia on vain pari, tyyliin maitopurkki ja leipäpaketti. Edessäsi kassajonossa olevalla on paljon isompi kasa ostettavaa. Seisot hiirenhiljaa hänen takanaan ja pelkäät kuollaksesi, että hän kääntyy ja sanoo, että mene sinä ensin kun sinulla on vain pari tavaraa.

Tai sitten olet itse se, jolla on isot ostokset ja pitäisi tarjota takana tulevalle paikkaa, koska tällä on vain pari tavaraa, ja esität, ettet muka huomaa häntä.

Molemmissa tilanteissa olen käynyt seuraavan kiusallisen keskustelun:

"Mene sinä vain ensin kun sinulla on noin vähän ostoksia."

"Ei minulla ole mikään kiire."

"Ei kun mene vaan."

"Kyllä minä joudan tässä odottamaan."

Tätä jatkuu kunnes jompi kumpi viimein antaa periksi.

Finnish nightmare on se, kun istut luennolla ja opettaja alkaa kysymyään luokalta kysymyksiä. Yrität tällöin muuttua näkymättömäksi, ettei vain sinulta kysyttäisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun joku soittaa ovikelloasi, kun et odota vieraita saapuvaksi.

Ja voi helkkari jos ovessa ei ole ovisilmää :/

Ahh, mulla on ovisilmä MUTTA! Olen niin lyhyt, etten yletä katsomaan siitä! =D

Vierailija kirjoitti:

Tämä ei varmaan ole mikään kauhean yleinen käytäntö, mutta naapurini pakenee rapusta takaisin asuntoonsa, jos kuulee/näkee että joku muu liikkuu rapussa.

Mulla oli soluasunnossa kämppis, joka ennen keittiöön menemistä kuunteli huoneensa oven takana, onko joku juuri yhteisissä tiloissa. Kävi vähän sääliksi, että jollekin omassa kodissa oleminen on noin hemmetin vaikeaa.

Kun kävelet tai ajat pyörällä ja huomaat kuinka auto hiljentää kohdallesi ja hetken päästä avaa ikkunan ja huikkaa kysyäkseen neuvoja jonnekin. Kiusaantuneena katsot vain muualle ja olet kuin et kuulisi ja kovennat vauhtia.

Luennon/ seminaarin/ koulutuksen jälkeen esiintyjä sanoo "Ja nyt otan kysymyksiä vastaan". Seuraa hyvin tiivis hiljaisuus ja yleisö tuijottelee kattoon.

Luennolla, kurssilla tms: "otetaanpa esittelykierros tähän alkuun". Eih.

Kun käsketään valitsemaan pari, etkä tunne ketään ryhmästä ja näet muiden pariutuvan sujuvasti. Lopulta joudut johonkin kolmanneksi pyöräksi tai sen toisen yksinäisen kanssa.

Jo mainitut naapurit pihalla ja rapussa. Ikävää joutua aamuisin muutenkin kiireessä odottamaan, että naapuri ehtii alta pois.

Kun lapsen tarhakaverin vanhempi tulee esim. kaupassa vastaan. Teeskentelet ettet huomaa.

Eikö se erivärinen voi olla suomalainen suvaitsevainen taas provosoi porukkaa trump on pressa tsemppii teille  

Yks tuttu oli kerran tulossa käymään vanhemmillaan samalla paikkakunnalla missä mä asun. Tää kaveri on sellanen, että saattaa ajaa esim. jo mun pihan parkkipaikkaan ja soittaa sitten sieltä että ootko kotona, tulisin käymään. No ei huvittanut nähdä just sinä viikonloppuna niin olin sitten koko viikonlopun pimeässä asunnossa peläten, että se kaveri soittaa mulle mun pihasta. Onneksi oli kämppä pimeenä kun kyllähän se sitten soittikin enkä tietenkään vastannut, kertoi jälkeenpäin että oli ollut käymässä.

Sain muuten sentään tv:stä ja tietokoneesta vähän valoa tänne, etten säkkipimeessä kuitenkaan istunut..

Niihin herkkuostoksiin verrannollinen: hoidan 90% ostoksistani naapurikylän Lidlissä, "omassa" sokkarissa käyn ostamassa vaan maitoa, hedelmäpilttejä, glut. Pastat ym. Ja tupakkaa minulle.

Eli ostoksia, jotka näyttää siltä että me eletään jollain pastalla ja pilteillä ja minä vaan tuhlaisin veeteesti koko perheen rahat tupakkaan :D

Monesti oon miettiny että mitähän nuo myyjät ajattelee, syödään kuitenki tosi monipuolisesti ja terveellisesti mutta Lidlissä hedelmät ym. Halvempia.. :D

Mulla oli tuttu, joka esim. juhannukset vietti kotinsa nurkassa istuen, lukein kirjoja ja kuunnelleen radiota ruuat vierellä, koska häntä hävetti olla yksin juhannuksena. Konttaamalla vessaan jne. Naapureilta oli suora näköyhteys.

Tämä saattaa olla jo mainittu, mutta tulipahan eilen taas tämä painajainen. Olin lenkillä pimeään aikaan, valaistulla pitkällä polulla. Kävelin aika reippaalla vauhdilla, ei ristinsielua lähellä. Kunnes: edessäni menee aavistuksen minua hitaammin tarpova lenkkeilijä (moi vaan jos käyt av:lla) jonka perässä huomaan käveleväni. Ensin kauempana, sitten ihan muutaman metrin päässä, ja tajuan että ohittamisesta tulee tuskallista saman nopeuden takia, mutta en tietenkään ala suomalaisena höpisemään siinä mitään, ties vaikka olisi joku kunnon takertuva hölisijä. Jos edellämenevä vielä vilkuilee taakseen tai säikähtää minua, siitä tulee aika vaivaannuttavaa. Vaihtoehtoina on suunnan vaihtaminen tai juoksuaskeleiden ottaminen ohituksessa, mutta jälkimmäisessä on aina taas se riski että aiheuttaa toiselle pimeässä metsässä kunnon paskahalvauksen. Nuo ohitustilanteet on joka paikassa painajaista, mutta miettikää nyt jotain synkkää korpea :D

Vierailija kirjoitti:

Joku työpaikallani käy wc:ssä kakkosella päivittäin. Itse käyn raskauden takia usein ykkösellä. Eilen se joku oli taas käynyt kakkosella, hajun kanssa kun menen wc. Ulos tullessani oven taakse on muodostunut jonoa. Ja se p*skanhaju on siellä edelleen!! Teki mieli huutaa kaikille että en se minä ollut. Mutta en kehdannut vaan häpeillen luikin nopeasti tieheni.

Kaveri aina siivoaa muiden jarrutusjäljet yleisissä vessoissa ennen kuin suostuu asioimaan. Varmaan kans pelkää tätä, että muut luulevat hänen olleen se jäljet jättänyt kakkaaja.

Vierailija kirjoitti:

Voi hyvänen aika. Koko valtava ketju täynnä autisteja. :(

Nuuhki vituas

Tunnetko olosi nyt hyväksi ja ylemmyydentuntoiseksi kun sait nimitellä anonyymina muita? Kyllä sinä olet erinomainen, hieno ja niin paljon muita parempi ihminen! Hyvin hoidettu.

Vierailija kirjoitti:

Tunnetko olosi nyt hyväksi ja ylemmyydentuntoiseksi kun sait nimitellä anonyymina muita? Kyllä sinä olet erinomainen, hieno ja niin paljon muita parempi ihminen! Hyvin hoidettu.

Kirjoittajalle nro 200.

Vierailija kirjoitti:

Kerrostalon pihatalkoot, jotka olet unohtanut (/etkä aio mennä). Kuinka päästä luikkimaan kotiin, kun naapurit siinä reippaana huhkii pihalla. Loppuiltaa meneekin sitten sisällä. Ilman valoja.

Mun isä teki sillain jos oli talkoot, kun asui vielä rivarissa joka oli sellasen pienen "metsän" vieressä, niin hän tuli kotiin aina sen metsän kautta ja meni takaovesta sisään ettei kukaan saisi tietää että hän on kotona ja ettei kukaan pyydä mukaan :D Ei hän sitten kauaa asunut siinä rivarissa kun rupes yhteisöllisyys ja "liian tuttavalliset" naapurit ahdistamaan. Toisaalta kun isän tyttö olen, niin tekisin varmaan samalla tavalla. Fiksumpana en vain muuta rivariin :D