Jos lapsi ja vanhemmat ovat eri mieltä siitä mihin 9. luokkalaisen pitäisi hakea jatkokoulutukseen, niin kuka päättää?

Ai että lapsi saa tehdä tämmöisestä päätöksiä mutta ei esim. äänestää tai harrastaa seksiä setämiesten kanssa?

Argh! Vanhemmat ei voi tuon ikäistä pakottaa, antakaa tehdä omat ratkaisunsa. Voi lukion käydä myöhemminkin. Usein lukioon pakotetut ei kauheesti jaksa panostaa ja niillä pakkopullapapereilla ei ainakaan moneen jatkokoulutukseen sitten haetakkaan... Ennemmin hyvillä amispapereilla. Näitä pakotettuja näin paljon tuttavapiirissä. Omat vanhempani antoivat itse päättää.

Lapsi päättää.

Toki lapsen kanssa voi keskustella palkasta. Istu lapsen kanssa alas, ota paperia ja kynä. Lasket allekkain, mitä maksaa kaksion/kolmion vuokra tai vaihtoehtoisesti asuntolaina, sähkö, vesi, hoitovastike, kännykkä, vakuutukset, autoverot, bensa, ajokortti, ruoka yhdelle. Jos lapsi haluaa joskus maailmassa perheen, tuplaa tai triplaa summa (riippuen siitä, tekeekö vaimoke aikanaan hänen kanssaan kaksi vai neljä lasta). Näytä netistä, kuinka paljon autot maksavat, vaikka olisivat käytettyjäkin, ja mitä kaikkia maksuja auton omistamiseen liittyy.

Sitten lasket summan yhteen.

Teet selväksi, että jos hän ryhtyy kampaajaksi, hän saa tämän verran palkkaa. Jos hän haluaa ostaa joskus vaatteita tai reissata tai uuden kännykän tai huonekalun jne., sitten hän tinkii noista aiemmista, koska sitä rahaa ei tule mistään sen enempää koskaan.

Hänen on myös hyvä huomata, että jos hänellä on lapsia yksi tai useampi, häneltä täytyy riittää rahaa lasten tavaroihin, kännyköihin, harrastuksiin jne. ja jälleen hänen on luovuttava jostain omastaan.

Sitten voit puhua siitä, että jos hän opiskelee pidemmälle ja jotain toista alaa, hän saa palkkaa tuplaten, ja silloin kaikki em. hankinnat voi tehdä ihan sillä palkalla. Ja saa vielä säästöönkin jotain.

Rahan arvo on jotain, mitä lapsi ei oikeasti ymmärrä. Lapsi ei osaa miettiä raha-asioita.

Samaa mieltä eli lapsi päättää.

Jos totta puhutaan, niin pettyisin, jos menisi ammattikouluun. Mutta lapsi tekee oman päätöksen ja minä en puutu asiaan. Lukioon ei kannata pakottaa, jos toisella ei ole lukuhaluja. Toivon vain kaikkea hyvää hänelle ja toivottavasti hän löytää alan joka on hänen alansa.

Lukioon ehtii myöhemminkin jos niin haluaa.

Entäs jos lapsi aikoo lukioon mutta ei tule siellä pärjäämään lukivaikeuksien vuoksi. Jos menee kokeilemaan ja keskeyttää, menettää ensisijaisuuspisteensä, jonka jälkeen mahdollisuudet ammatilliselle puolelle kapenevat merkittävästi.

Lapsi, kyse on hänen elämästään ja on siis hänen päätöksensä.

Vierailija kirjoitti:

Entäs jos lapsi aikoo lukioon mutta ei tule siellä pärjäämään lukivaikeuksien vuoksi. Jos menee kokeilemaan ja keskeyttää, menettää ensisijaisuuspisteensä, jonka jälkeen mahdollisuudet ammatilliselle puolelle kapenevat merkittävästi.

Tuossakin tapauksessa lapsi päättäköön itse, mielestäni. Jos ei onnistu lukion käyminen, niin hän on kuitenkin itse sinne (toivottavasti) halunnut ja ottaa siipeensä, elämä toi pettymyksen, oppi rajojaan ja elämä jatkuu siitä sitten! Jos taas päättää mennä amikseen suoraan yrittämättä lukiota, sitten hän kantaa sen ratkaisun mukanaan ja mahdollisen harmin siitä ettei edes lukiota kokeillut.

Lapsi. Joka vuosi raahataan mukana turhaan muutamaa oppilasta joista näkee että lukiossa ollaan vain äidin mieliksi. Opiskelu ei suju kun äly tai motivaatio (tai molemmat) puuttuu ja siinä väännössä haaskataan vain kaikkien aikaa, erityisesti lapsen.

T. Lukio-ope

Mutta vanhemman allekirjoitus siinä vaaditaan! Lapsi ei ole tuohon kelpoinen valitsemaan itse. Eli vanhempi päättää.

Moraalisesti ei kyllä pitäisi pakottaa. Miten menestyy siellä, mkhin ei halunnut.

Tai kompromissi: menee lukioonbjohonkin sellaiselle höplhöpö-linjalle, jossa joustetaan sit pakollisissa lukuaineissa.

Vierailija kirjoitti:

Mutta vanhemman allekirjoitus siinä vaaditaan! Lapsi ei ole tuohon kelpoinen valitsemaan itse. Eli vanhempi päättää.

Moraalisesti ei kyllä pitäisi pakottaa. Miten menestyy siellä, mkhin ei halunnut.

Tai kompromissi: menee lukioonbjohonkin sellaiselle höplhöpö-linjalle, jossa joustetaan sit pakollisissa lukuaineissa.

EIkö ne haut tehdä nykyään koulupäivän aikana netissä?

Vierailija kirjoitti:

Mutta vanhemman allekirjoitus siinä vaaditaan! Lapsi ei ole tuohon kelpoinen valitsemaan itse. Eli vanhempi päättää.

Moraalisesti ei kyllä pitäisi pakottaa. Miten menestyy siellä, mkhin ei halunnut.

Tai kompromissi: menee lukioonbjohonkin sellaiselle höplhöpö-linjalle, jossa joustetaan sit pakollisissa lukuaineissa.

Se allekirjoitus tulee "alustavaan versioon". Virallinen tehdään netissä esim. koulussa ja siihen ei vanhempien allekirjoitusta tarvita. Periaatteessa lapsi voi laittaa viralliseen versioon ihan eri hakukohteet kuin mitä oli alustavassa versiossa.

Kyllä opo vahtii, ettei lapsukainen laita koulussa eri kuin mitä vanhempi allekirjoitti.

Niinsanotulle keskiasteelle tuossa kai haetaan, eikä jatkokoulutukseen...

Yksi lapsi ja lapsi oli sitä mieltä että lukioon ja niin minäkin. Ei sentään reilusti yli 9 ka lla amikseen. 

Lapsi päättää.

Eikö ketään huolestuta se, että lapsi ei ole valmis päättämään tuollaisesta asiasta? Saako päättää myös olla menemättä mihinkään kouluun, kun ei jaksa aamulla nousta sängystä. Samat argumentit: lapsen elämähän siinä on kyseessä, ja mitä niistä opinnoista tulisi ilman motivaatiota.

Minut ainakin aikoinaan vanhemmat "pakottivat" lukioon. Silloin kyllä raivosin, mutta jälkikäteen olen kiitollinen. Parturi/kampaajaksi en ollut menossa lukemaan, mutta vähän vastaavaan höpöhöpö linjaan. Ei tuon ikäinen tiedä vielä mistään mitään, jos lapsella on selvästi potentiaalia ja päätä opiskella niin tottakai lukioon vähän kasvamaan.

Aina vähän kauhulla seuraan näitä höpölinjalta valmistuneita, kaikki jäivät kotikylään nysväämään eikä kukaan ole saanut elämässään aikaan mitään. Paitsi jos lasten pukkaaminen eri isille lasketaan.

Vierailija kirjoitti:

Jos vanhemmat esim. vaativat lasta menemään lukioon, mutta lapsi haluaa ehdottomasti parturi-kampaaja / autokorjaajalinjalle, niin kumpi lopulta päättää mitä hakulomakkeeseen syötetään, vanhempi vai lapsi? Saako 15 - 16 -vuotias tehdä tällaisen päätöksen itsenäisesti, ilman vanhempiaan?

Täysi-ikäisempi.

Mitä sitten jos lapsen ka on koulussa yli 9 ja haluaa kampaajaparturiksi. ??? Ootte sitä mieltä että ok. 

Periaatteessa lapsi päättää, mutta jos lapsi haluaakin jonkun tietyn ammattikoulun tietylle linjalle toiselle puolelle maata, niin en kyllä pystyisi hyväksymään valintaa. Mieluiten kuitenkin opinnot, joita voi tehdä kotoa käsin, jos vaan paikkakunnalla sellainen mahdollisuus on. Lukioita lienee joka kylässä tai vähintään naapurikunnan puolella.