Lue keskustelun säännöt.
En mene enää töihin. Pieraisin kokouksessa, jossa olin minä ja kymmenen miestä.
31.01.2017 |
Kuolen. Olin töissä kokouksessa ja yhtäkkiä varoittamatta minulta pääsi paukku. Ei mikään hirveä rutina, mutta sen verran äänekäs, että kaikki varmasti kuulivat. Muutamana mies hymyili, mutta onneksi kukaan ei sanonut mitään. Poistuin kokouksesta vähin äänin ja taidan hakea sairaslomaa pariksi viikoksi.
Kommentit (75)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten se onkin niin noloa. Niin luonnollinen asia.
Miehisistä työkavereista suurin osa on käynyt intin. Siellä kilpaa piereminen on ihan perusjuttu. Olet nyt yksi jätkistä, onnittelen !
Vierailija kirjoitti:
Miten se onkin niin noloa. Niin luonnollinen asia.
Kaikki luonnolliset asiat on noloja esim. pieru, kakkaaminen, pissaaminen, röyhtäily, aivastaminen jne. jos ne tapahtuu jossain julkisesti...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älä mitään lomia hae, olet nyt yksi jätkistä ja ura lähtee nousuun. Joka pierua pidättää, siinä on muutakin vilppiä.
Vanha Suomalainen sananlasku mikä tänäkin päivänä pitää täysin paikkansa :-)
Vierailija kirjoitti:
Heh he, ja vielä vaaditaan, että naisten pitäisi päästä johtoasemiin työpaikoilla. Kun tämänkin avauksen lukee, niin voi vaan todeta, että vielä on matkaa huipulle.
Ei ole meillä naisilla helppoa, jos yksi anonyymi kirjoitus av-palstalla estää kaikkien muiden naisten pääsyn johtoasemiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
marko- kirjoitti:
Aika vähällä pääsit. Olin työmatkalla ja lentokone laskeutui Frankfurtin kentälle. Lentokentän sisääntuloaulassa vatsassa alkoi kiertää niin rankasti, että silmät hakivat wc-kylttiä kuin itsestään. Kiireellä sipsutin kevyellä askeleella wc-tiloja kohti, kunnes pudotin laukkuni. Kyykistyin nostamaan laukkua niin ripulia ryöpsähti housuun aimo annos. Jatkoin matkaa vessaan ja kopissa tarkastin vahingot. Haju oli aivan kamala ja kalsareihin paskaa levinnyt kunnolla. Onneksi satsi oli pysynyt alushousuissa eikä levinnyt muihin vaatteisiin. Kello kävi siihen malliin, että ulostaa piti kiireessä. Tein valinnan ja heitin paskaiset kalsarit lentokentän wc:n roskikseen ja jatkoin matkaa. Vedin koko seminaaripäivän pokkana ilman kalsareita, koska ei tullut sopivaa taukoa lähteä kauppaan ostoksille. Paluumatkalla kentälle kävin ostamassa eteen osuneesta marketista puhtaat kalsarit. Lentokentän vessassa ympyrä vihdoin sulkeutui ja pääsin vetämään puhtaat alusvaatteet ylle. Loppumatka menikin sitten ihan hyvin. Mietin kyllä päivän aikana pariin otteeseen, että sanonko vaan rehellisesti niille saksalaisille, että nyt pitää lähteä hakemaan kaupasta kalsarit, kun paskoin matkalla housuuni. Päätin, että parempi olla vaan hiljaa...
Mahtava tarina! Nauroin ääneen! Itselleni on käynyt samantyylinen tapahtuma - vatsaa kiersi aivan sairaasti, todella kova ja kipeä vatsa, alkoi oikein pyörryttää. Olin metroportaissa (Venäjällä) ja tunsin että pieru on tulossa ja ajattelin että "jess, se varmasti auttaa tähän hirveään vatsakipuun", ja kyllä, auttoihin se. Suolesta tuli paskat ihan vetenä ja tunsin miten housut kasvoivat 10 cm - matkaa kämpille vielä yhden bussimatkan verran eikä vessoja missään. Läheisen tyhjän työmaan pihalle kyykkyyn ja revin alushousut rikki ja jätin sinne kilon paskaa. Kakkaiset kädet pyyhin lumihankeen. Olo oli kyllä mahtava sen jälkeen kun ei vatsaa enää kivistänyt :-). Sitten bussissa ihan hirvittävä haju, mutta onneksi se meni vieressä seisovan laitapuolen kulkijan piikkiin. Nyt tarina naurattaa, mutta silloin oli aika epätoivoinen olo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opettele mokailemaan enemmän ...
Kukaan ei muista tapahtunutta. Itse sen muistaa, mutta muut ei.
No se vasta koomista olisi ollut jos joku olisi sitä kommentoinut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuo on kyllä noloa. Mulla joskus koulussa kesken esitelmän pääsi vahinkopaukku. Opettaja oli vihdoin saanut luokan hiljaiseksi ja kaikki keskittyivät kuuntelemaan esitelmääni. Noin puolessa välissä esitelmää aivastin ja heti perään tärähti oikeen terävä napsahdus takapuolesta. No koko luokkahan siinä rupesi nauramaan ja arvatkaa vaan, oliko vaikeaa keskittyä enää sen jälkeen. Opettaja tunnin jälkeen yritti vielä lieventää tuskaani ja sanoi tyyliin "vahinkoja nyt sattuu kaikille joskus, ei tuo vakavaa ole blablablaa." Ei helpottanut opettajan lohdutukset kyllä tippaakaan.
Sinulla oli kiva ope. Itse pieraisin vahingossa ala-asteen 2. luokalla omalla pulpetillani istuessa. Koko luokka nauroi ja ope lähti siihen mukaan käskien toisten avata ikkunan ja käskien minun mennä ulos luokasta haisemaan. Tämä tapahtui joskus 2002. Ja vielä useampana vuonna luokan pojat muistelivat ja haukkuivat minua aiheesta.
Ai hitsi tää oli paras! :D Huikea oli myös tuo Frankfurtin ripulikakkapöksyjuttu :D
Mullakin on todella estoton mielikuvitus kun höpöttelen koirilleni. Ollaan kehitetty ihan oma kieli, jolla lässytän piskeille kun ollaan kolmistaan kotona tai lenkillä. Siinä ei ole mitään tunnistettavaa sanaa, on vaan sellaista siansaksaa puhuttuna ikään kuin koiran äänenpainoilla. Ei mitään järkeä, mutta sellaiseksi sitä tulee kun riittävän kauan viettää aikaansa näiden kanssa. No joo, olen miettinyt just tuota etäpalaveri - mikrofonijuttua, ai hitsi että pitää koettaa skarpata kun etätyöt taas alkaa...
Itse aloitukseen: miettikääpä tuo aloittajan kuvailema tilanne mutta emätinpieruilla! Niin, vielä nolompaa eikö! No kaikkihan duunissa tietää että useamman lapsen meikäläinen on haaroistaan tiristänyt, että ei se värkki varmaan ole enää yhtä tiukka kuin koskematon veräjä. Mutta silti.