Auttaako tauko suhteessa vai...
Onko se pehmeä lasku erolle?
Eli minulla on tällainen tilanne : Olen seurustellut yli 5 vuotta miehen kanssa. Ei asuta yhdessä ja miehellä on aikaisemmasta liitosta kaksi lasta. Olen kyllästynyt asumaan erillään ja haluan vakautta ja turvallisuutta parisuhteeseen. Rakentaa yhteistä tulevaisuutta. Minulle olisi tärkeää asua yhdessä, varsinkin kun näin pitkään ollaan kuitenkin seurusteltu.
Samoin tämän miehelle, ja tuntui kuin olisi tullut märkä rätti suoraan kasvoille - mies ei halua lasta tai saatika asua yhdessä, kun näkee mahdottomana hoitaa työ,lapset ja parisuhde käytännön elämässä.
Lamaannuin aivan täysin tästä ja mietin pitäisikö pitää tauko, jos asiaan tulisi joku ratkaisu. Vai onko muuta mahdollisuutta kuin erota...
Kommentit (30)
Itse en ainakaan halua olla miehen kanssa, jolla ei ole samanlaisia tulevaisuudensuunnitelmia kuin itsellä. Vielä kun on tuota ikäeroa, niin eipä se varmaan tilannetta helpommaksi muuta
Oikeaoppisesti ei sanota "pitäisikö pitää" vaan "täytyisikö pitää".
Vierailija kirjoitti:
Meillä on myös ikäeroa aika paljon. 15vuotta.
Olen itse alle 30kymppinen itse. (en viitsi tarkkoja ikää tässä nyt sanomaan. )Ja ymmärrän kyllä miehen työkiireet ja lapsilla on harrastuksiin vientiä, mutta se on sanonut tuota jo viimeiset kolme vuotta.
Ja silti sanoo, että haluaa kanssani vakavan suhteen. En oikein tiedä miten se on mahdollista näillä korteilla.
Ap
Annas kun sanon suoraan. Olet miehelle statuksen kohottaja, piika, söpöä seuraa ja vakipillu samalla kun mies haluaa säilyttää vapautensa, muu on sanahelinää. Vähätteleekö mies sua noin muuten? Tauosta ilmoittamisella saat korkeintaan onttoja lupauksia joita ei missään nimessä täytetä, vaan koitetaan saada sinut vaan tukkimaan turpa ja roikkumaan siinä "ehkässä" ja "myöhemmin sitten, kullassa".
Tilanteeni voisi olla sama, mutta miehen näkökulmasta. Kahden lapsen kasvattaminen kunniakkaasti teini-ikään ja mittarissa liki 50. Olisi ihana seurustella vajaan kolmikymppisen kanssa, rakastua uudestaan ja tuntea kaikki se, mikä on mahdollista. Voisin kyllä rakentaa yhteisen pesän ja tulevaisuuden kahdestaan, mutta alusta ei aloittasi lasten kasvatusprosessia.
Eli kysy itseltäsi mikä on tärkeää. Sen jälkeen kysy mieheltäsi, mitä hän todella ajattelee. Pidä rajasi siinä, mikä on tärkeää, sillä muuten vuosien päästä ilmassa saattaa olla katkeruutta ja pettymystä.
Keski-ikäinen ihminen joustaa, mutta ei muutu. Näin uskon.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on myös ikäeroa aika paljon. 15vuotta.
Olen itse alle 30kymppinen itse. (en viitsi tarkkoja ikää tässä nyt sanomaan. )Ja ymmärrän kyllä miehen työkiireet ja lapsilla on harrastuksiin vientiä, mutta se on sanonut tuota jo viimeiset kolme vuotta.
Ja silti sanoo, että haluaa kanssani vakavan suhteen. En oikein tiedä miten se on mahdollista näillä korteilla.
Ap
Onko suhteen vakavuus kiinni yhdessä asumisesta?
Sanoin miehelle, että haluaisin pitää tauon ja miettiä kaikessa rauhassa tätä kuviota, koska tämä alkaa olla mulle jo henkisesti aika raskasta. Mies vastustaa ja kysyy mikä on ongelma. Mietin usein ja turhaudun tilanteesta, en saa nukutuksi ja syöminenkin unohtuu väliajoin.Vertaan myös itseäni miehen ex naiseen. On halunnut hänen kanssa tehdä asioita mitä minä toivon, ja nyt se on miehelle kuin punainen lanka. Stressitaso on tällähetkellä tästä suhteesta aivan maximissaan.
Ärsyttää, kun en tiedä itsekään miksi olen tässä suhteessa ja tuhlaan "nuoruuttani". Olen ihan vetävän näköinen nainen ja työ/opiskeluasiat mallillaan. Toisaalta välitän niin paljon miehestä ja kun ollaan yhdessä on mukavaa.
Ap
^ No ei kai se nyt "saavutetuista eduista" halua luopua, eikä ole ymmärtävinään sinun kantaasi. Et oikeasti saa tuon miehen kanssa vakavaa suhdetta. Puolivakavan vain, sellaisen joka tyydyttää lähinnä miestä.
Kannattaa vielä yrittää...kyllä se siitä