Lue keskustelun säännöt.
Haluaisitko sinä lukea syrjäytyneen naisen äitiydestä?
Kommentit (22)
En. Mitä kertomisen arvoista siinä on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluaisin. Omat ongelmat tuntuisivat varmasti paljon pienemmältä ja muutenkin oma elämäni lapsivapaana paljon paremmalta
Täytyy kyllä sanoa että ei voisi vähempää kiinnostaa. Mutta kirjoita, jos se tuntuu sinusta keinolta jäsennellä ajatuksia. Varmaan joku lukee kuitenkin. :) (Mua nyt ei äiti-lapsi-jutut kiinnosta muutenkaan, eikä syrjäytyneisyys noin aspektina kiinnosta myöskään.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos se on hyvin kirjoitettu, kyllä. Jos on tylsää voivottelua niin ei kiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu, kuka sen kirjoittaja on, äidit itse, vai joku ulkopuolinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu, millä tavalla syrjäytynyt? Aika laaja ja monimerkityksellinen sana eikä sellaisenaan kerro vielä yhtään mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En halua, koska en ymmärrä miksi ei laita silläkin aikaa elämäänsä kuntoon kun kertoo tarinaansa!
Vierailija kirjoitti:
Säälittäisi ne lapset vaan.
Miksi?luuletko että lasten elämä on niin kovin erilaista?
Moni yhteiskunnan mielestä syrjäytynyt ei koe itseään syrjäytyneeksi. Eli äidilla pitää olla subjektiivinen kokemus syrjäytymisestä. Tässä väitöskirjassa esim selvästi näkyi, että äidit eivät pidä itseään minään ressukoina;
Krok, Suvi
Väitöskirjan nimi:Hyviä äitejä ja arjen pärjääjiä - yksinhuoltajia marginaalissa
Toki. Itsekkin olen tuleva äiti vaikka masennus päällä ja kaveriporukkaa ei ollenkaan. Työelämästä syrjäytynyt eli ihmisiä näen vain kaupassa....Olisi mukavaa tuntea itsensä "normaaliksi"...ja antaa tämän esityksen olla ainakin hetkeksi. Useat ihmiset ei tiedä sitä että masentunut ihminen saattaa esittää olevansa ok. Mutta jaa, olen puimassa asiaa ammattilaisten kera...tervehtymässä. Mutta kivinen tie on pitkä kävellä ilman kenkiä. Ja jos lukis jonkun muun rehellistä kuvausta matkasta...ei se tuntuisi niin epänormaalilta. Meitä on kumminkin paljon... Eli kirjoita ihmeessä! Tekee varmaan hyvää omalle mielenterveydellisikin. Itse olen liian ujo... enkä tässä tilassa pystyisi edes sitoutumaan esim blogiin.
Syrjäytyneille äideille pitäisi kaikille jakaa syytikkä. Pinnasängyt pitäisi yhteiskunnan hakea postista.
Tuki on tarpeen, sen ymmärrän.
Miksi syrjäytynyt haluaa äidiksi? Syrjäyttääkseen lapsensakin? Päiviensä tarkoitukseksi, ainoaksi valonsäteeksi- jumalaton taakka lapsen harteille, pelastaa mamma.
En haluaisi lukea mutta en haluaisi myöskään, että syrjäytynyt ryhtyy pykäämään kersoja ennekuin on laittanut elämänsä kuntoon.
Totuus on kuitenkin jotain ihan muuta, tehdään lapsi kun ei muuta osata, sehän auttaa että vuotavaan veneeseen tulee lisää lastia!
En. Tylsää.