Tohtori tylynä opiskelijoista: "Haluavat maksattaa muilla"

Vierailija kirjoitti:

Ensin tulee mieleen, että tohtoria harmittaa oma menetetty nuoruus ja nyt kateus nostaa päätään. Toiseksi ihmettelen, että kun tohtorin omat kokemukset on jostain pissikauppislaisista, niin esimerkkiin otetaan hyvin humanistisen kuuloinen "pajukossa" hyppiminen. Mitä hän siitä tietää? Puhuisi siis ihan reippaasti vaan oman yliopistonsa ja opiskelijoidensa löysyydestä ja kunnianhimon puutteesta (ei varmaan tarvitse paljon panostaa opintoihin, jos on jo työpaikat odottamassa esim sukulaisuussuhteiden kautta).

Ai niin, kolmas unohtui! Se nimittäin, että johan tässä on työttömät olleet jo pitkän aikaa yleisen kateuden ja vihan kohteena, joten nyt on sitten opiskelijoiden vuoro. Ei oikein jaksa enää puhuttaa, niin uusi kohde kehiin. Näin tämä menee, ei mitään uutta auringon alla.

Opiskelijaelämä oli täynnä stressiä. Mitä jos teen liikaa töitä ja opintotukia peritään takaisin, mitä jos teen liian vähän opintopisteitä.. Miten ehdin lukemaan tenttiin, jos minulla on työvuorotkin sotkemassa. En valitettavasti omaa tehosuorittajan aivoja ja aloin välillä olla liian stressaantunut, minkä takia nukuin usein huonosti. Joskus en tajunnut suunnitella vuorojani työnantajalle niin, että ei olisi tullut yhteensä yli kahdentoista tunnin päivää koulupäivä ja työpäivä - yhdistelmää, jossa olin kokoajan tekemässä jotain. Yritin varoa niitä, etten yliväsynyt.

Jotenkin tympäisee tällaiset kannanotot.

Hyvät hänelle, että on tehosuorittaja. Tekikö hän opinnot muuten tavoiteajassa?

Kerrankin asiaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siinä mielessä samaa mieltä, että opiskelijalle taataan toimeentulo, ei mukavuuksia - ne hankitaan itse tai lykätään valmistumisen jälkeiseen aikaan.

Pitäisikö Suomeenkin luoda stipendiohjelmia? Ei voida olettaa yhteiskunnalta enempää kuin ilmainen opiskelu, tae siitä, että on asunto ja ruoka.

Ilmainen opetus, asuminen, käyttöraha ja tuettu terveydenhoito vastaa kyllä komeesti stipendiohjelmaa. 

No siis tarkoitin, että jos se ei tunnu riittävältä. Ei kai sitä sentään yhteiskunnalta voi enempää pyytää.

Käteen jää opintotuesta about 80 euroa, lääkärit ja lääkkeet maksaa sen mitä muillekin. Uudistuksen jälkeen käteen jää 50 euroa. Siitä maksat puhelinlaskut, lääkkeet, lääkärin, ruoat, vaatteet, hygieniatarvikkeet...eikö opiskelijoihin nimenomaan kannata panostaa, koska me olemme tulevaisuuden veronmaksajia? Ja suurin osa meistä on niitä maksajia opintojenkin aikana, sillä 80egee kuussa ei riitä Suomessa mihinkään, jo nykyään on pakko tehdä töitä kaikki likenevä aika. Minä tein eilen tuplavuoron, ensin toisessa yrityksessä täyden päivän, siitä suoraan tunnin ajomatkan päähän toiseen duuniin, joka kesti puolille öin. Siitä taas tunnin ajonatka kotiin. Saat vapaasti olla kateellinen, kun meillä opiskelijoilla on niiiiin helppoa tämä elämä.

Tänään olen muuten taas menossa töihin.

Vierailija kirjoitti:

Opiskelijaelämä oli täynnä stressiä. Mitä jos teen liikaa töitä ja opintotukia peritään takaisin, mitä jos teen liian vähän opintopisteitä.. Miten ehdin lukemaan tenttiin, jos minulla on työvuorotkin sotkemassa. En valitettavasti omaa tehosuorittajan aivoja ja aloin välillä olla liian stressaantunut, minkä takia nukuin usein huonosti. Joskus en tajunnut suunnitella vuorojani työnantajalle niin, että ei olisi tullut yhteensä yli kahdentoista tunnin päivää koulupäivä ja työpäivä - yhdistelmää, jossa olin kokoajan tekemässä jotain. Yritin varoa niitä, etten yliväsynyt.

Jotenkin tympäisee tällaiset kannanotot.

Hyvät hänelle, että on tehosuorittaja. Tekikö hän opinnot muuten tavoiteajassa?

Niinpä. Yliopisto muistuttaa, että pitäis saada 55op/lukuvuosi ja samalla pitää käydä töissä ja usein duunit menevät harkkojen, labrojen ja tenttien päällä. Yritä siinä sitten sumplia

Onhan tämä tohtori itsekin saanut ilmaista koulutusta hyvinkin monta vuotta.

Mielestäni aika ristiriitaista tuo "tein sormet verillä töitä"- asenne ja toisaalta se ettei nostanut tukia.

On taas asia erikseen voiko ylipäätään nostaa tukia, jos töitä on tehtävä enemmän kun tulorajat sallii. Asuminen Helsingissä on niin tyyristä ettei siihen riitä edes tuet. Mielestäni on kohtuutonta asettaa rankkoja taloudellisia paineita jo tässä vaiheessa. Nuoret ovat burn outin partaalla jo alle kolmikymppisinä. Sitten vielä 40vuotta töitä tehtävänä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen Aalto-yliopistossa maisteriopiskelija ja käyn samalla kokopäivätöissä. Ihan rentoa ollut, joten proffahan puhuu asiaa!

Mitähän huuhaa-alaa sinäkin sitten opiskelet, kerta on noin rentoa?

Käy nyt joskus katsomassa, millaisella vaatimustasolla ne kurssit pääsee läpi. Ei siellä paljon lamppua iltaisin tarvitse poltella.

Voit myös ajatella niin, että noin neljännes ikäluokasta menee yliopistoon, ja taso on laskettu sellaiseksi, että kaikki pystyvät läpäisemään sen. Eli maksimissaan keskivertoälyllä varustettu demotivoitunut "nää opitaan sit töissä vittu"-tyyppikin saa paperit ihan kivasti. Mitähän se voisi tarkoittaa koulun ilmapiirin ja opiskelijoiden tason näkökulmasta?

Minä olen katsonut ja usein tulee lahjakkaille ja ahkerille opiskelijoille hylsyjä. Nämä niitä, jotka osaavat lukion matikan ja fyssan L/E-tasolla. Olisi kiva nähdä keskivertoälyllä varustettu peruspate suorittamassa esim. kenttäteorian tai kvanttimekaniikan kursseja

eri

Minulla on kokemusta sekä kahdesta suomalaisesta että kahdesta ulkomaisesta yliopistosta (tutkinto- tai jatko-opiskelijana), ja samalla alalla Suomessa ei paljon vaadita ainakaan kahteen muuhun verrokkiini nähden. Kuten sanoin, erinomaisia opiskelijoita Suomessakin oli, mutta yleisesti asenne opiskelua kohtaan oli käsittämätön. Heti fuksiaikojen alussa kerrottiin, että ei ole väliä, mitä täällä oppii, koska töissä sitten opitaan ja tämä on vain ajokortti työelämään! Sanottiin jopa, että hyvät arvosanat ovat huono juttu. Jes, niillä korteilla sitten lähdetään menestymään tietoyhteiskunnassa.

Sittemmin opin tuntemaan menestyneitä huipputyyppejä, ja tajusin, että jumalauta, he ovat grindanneet koko aikuisikänsä koulussa ja töissä. On siinä ollut kirimistä itsellä, kun luulin olevani jokin kova tyyppi TKK:lla ollessani, ja rapakon takana ikävä totuus paljastui.

Vierailija kirjoitti:

Jotain outoa on siinä, että peruskoulu niittää mainetta maailmalla, mutta yliopistot rämpivät jossain harmaassa keskikastissa parhaimmillaankin.

Ei siinä ole mitään outoa. Noin sen olettaisi menevänkin, jos miettii tasapäistävää peruskoulua. Huippuja pyritään toppuuttelemaan ja kaikki resurssit kohdistetaan heikompiin. Suomen huonoimmat eivät ole läheskään niin huonoja kuin muualla, joten siksi Suomi pärjää tuollaisissa testeissä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä opiskelijoiden kyykyttäminen on Suomessa todellinen häpeäpilkku. 530 €/kk on järjettömän vähän ja siitä vielä kehdataan leikata. Yök

Milloin se noin isoksi on nostettu? Muistaakseni 2000-luvun alussa se oli jotain vähän päälle 400 asumislisineen... Ihan hyvin kyllä riitti, kun maksoin solusta vuokraa 240e.

Mistään et enää edes soluhuonetta tuolla hinnalla. Helsingissä soluhuone on noin 500€.

Opintotuen määrä riippuu myös koulutuksen asteesta. Toisen asteen tuet on jotain 400€ luokkaa ja korkeakouluissa sitten vähän enemmän. Tosin kaikkihan tulee menemään syksyllä ihan uusiksi. Itse tuskin saan mitään tukia, sillä asun huonotuloisen töissäkäyvän poikaystäväni kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Miksi yhteiskunnan pitäisi maksaa toinen tutkinto? Kolmas, neljäs? Kuinka monta vuotta elämästään kansalainen voi viettää opiskellen yhteiskunnan tukemana? Ensin lapsuus ja koulu, sitten "aktiivivuosista" vaikka 20 vuotta opiskellen ja 25 vuotta työelämässä, mistä osa työttömänä ja 20 vuotta eläkeläisenä. Ei ihan toimi. 

Jollei ensimmäinen tutkinto työllistä mihinkään, niin on se yhteiskunnankin etu, että henkilö hankkii toisen ammatin. Vai onko sinusta hyödyllisempää, että ollaan vielä opintojen jälkeen 20 vuotta työttömänä? Työmarkkinatuki on nimittäin 200€ suurempi kuin opintotuki. Tunnen itse jopa 30 vuotta työttömänä olleen, siinä on mennyt hukkaan yksi työelämä.

Vierailija kirjoitti:

Tarviiko käytännön proffan julkaista jotain joskus, siis muuta kuin Gloria-lehdessä?

Täältä voit katsoa, mitä käytännön proffa on julkaissut ihan tutkimuspuolella:

https://people.aalto.fi/index.html?profilepage=isfor#!pekka_mattila

Miten on Sinun julkaisujesi laita, oletko päässyt Gloriaan, tai edes Seiskaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä opiskelijoiden kyykyttäminen on Suomessa todellinen häpeäpilkku. 530 €/kk on järjettömän vähän ja siitä vielä kehdataan leikata. Yök

Milloin se noin isoksi on nostettu? Muistaakseni 2000-luvun alussa se oli jotain vähän päälle 400 asumislisineen... Ihan hyvin kyllä riitti, kun maksoin solusta vuokraa 240e.

Mistään et enää edes soluhuonetta tuolla hinnalla. Helsingissä soluhuone on noin 500€.

Opintotuen määrä riippuu myös koulutuksen asteesta. Toisen asteen tuet on jotain 400€ luokkaa ja korkeakouluissa sitten vähän enemmän. Tosin kaikkihan tulee menemään syksyllä ihan uusiksi. Itse tuskin saan mitään tukia, sillä asun huonotuloisen töissäkäyvän poikaystäväni kanssa.

Soluhuone Otaniemessä merinäköalalla ja omalla terdellä, 240 eur/kk.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen Aalto-yliopistossa maisteriopiskelija ja käyn samalla kokopäivätöissä. Ihan rentoa ollut, joten proffahan puhuu asiaa!

Mitähän huuhaa-alaa sinäkin sitten opiskelet, kerta on noin rentoa?

Käy nyt joskus katsomassa, millaisella vaatimustasolla ne kurssit pääsee läpi. Ei siellä paljon lamppua iltaisin tarvitse poltella.

Voit myös ajatella niin, että noin neljännes ikäluokasta menee yliopistoon, ja taso on laskettu sellaiseksi, että kaikki pystyvät läpäisemään sen. Eli maksimissaan keskivertoälyllä varustettu demotivoitunut "nää opitaan sit töissä vittu"-tyyppikin saa paperit ihan kivasti. Mitähän se voisi tarkoittaa koulun ilmapiirin ja opiskelijoiden tason näkökulmasta?

Minä olen katsonut ja usein tulee lahjakkaille ja ahkerille opiskelijoille hylsyjä. Nämä niitä, jotka osaavat lukion matikan ja fyssan L/E-tasolla. Olisi kiva nähdä keskivertoälyllä varustettu peruspate suorittamassa esim. kenttäteorian tai kvanttimekaniikan kursseja

eri

Minulla on kokemusta sekä kahdesta suomalaisesta että kahdesta ulkomaisesta yliopistosta (tutkinto- tai jatko-opiskelijana), ja samalla alalla Suomessa ei paljon vaadita ainakaan kahteen muuhun verrokkiini nähden. Kuten sanoin, erinomaisia opiskelijoita Suomessakin oli, mutta yleisesti asenne opiskelua kohtaan oli käsittämätön. Heti fuksiaikojen alussa kerrottiin, että ei ole väliä, mitä täällä oppii, koska töissä sitten opitaan ja tämä on vain ajokortti työelämään! Sanottiin jopa, että hyvät arvosanat ovat huono juttu. Jes, niillä korteilla sitten lähdetään menestymään tietoyhteiskunnassa.

Sittemmin opin tuntemaan menestyneitä huipputyyppejä, ja tajusin, että jumalauta, he ovat grindanneet koko aikuisikänsä koulussa ja töissä. On siinä ollut kirimistä itsellä, kun luulin olevani jokin kova tyyppi TKK:lla ollessani, ja rapakon takana ikävä totuus paljastui.

Meillä taas oli paljon porukkaa, jotka olivat huolestuneita, jos tuli nelosta huonompaa (jotkut jopa nelosista) ja kävivät korottamassa. Laskaritehtäviä tehtiin jopa vapaa-ajan riennoissa yms. Kaikille oli selvää, että työelämän vaatimukset ovat kovia (osaaminen ja arvosanat), joten opinnoissa piti rakentaa mahdollisimman hyvä pohja

Varhaiskeski-iän kynnyksellä olevat ikuiset opiskelijat örveltävät haalareissa ympäripäissään ja etsivät vielä itseään ikuisena opiskelijana veronmaksajien rahoilla. Melko säälittävää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä opiskelijoiden kyykyttäminen on Suomessa todellinen häpeäpilkku. 530 €/kk on järjettömän vähän ja siitä vielä kehdataan leikata. Yök

Milloin se noin isoksi on nostettu? Muistaakseni 2000-luvun alussa se oli jotain vähän päälle 400 asumislisineen... Ihan hyvin kyllä riitti, kun maksoin solusta vuokraa 240e.

Mistään et enää edes soluhuonetta tuolla hinnalla. Helsingissä soluhuone on noin 500€.

Opintotuen määrä riippuu myös koulutuksen asteesta. Toisen asteen tuet on jotain 400€ luokkaa ja korkeakouluissa sitten vähän enemmän. Tosin kaikkihan tulee menemään syksyllä ihan uusiksi. Itse tuskin saan mitään tukia, sillä asun huonotuloisen töissäkäyvän poikaystäväni kanssa.

Onkohan hoasilla yhtään tuon hintaista soluhuonetta? Viimeisestä hoasin kämpästä maksoin vuokraa 490e/kk ja se oli 30m2 yksiö. Tämä oli vuonna 2014

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen Aalto-yliopistossa maisteriopiskelija ja käyn samalla kokopäivätöissä. Ihan rentoa ollut, joten proffahan puhuu asiaa!

Mitähän huuhaa-alaa sinäkin sitten opiskelet, kerta on noin rentoa?

Käy nyt joskus katsomassa, millaisella vaatimustasolla ne kurssit pääsee läpi. Ei siellä paljon lamppua iltaisin tarvitse poltella.

Voit myös ajatella niin, että noin neljännes ikäluokasta menee yliopistoon, ja taso on laskettu sellaiseksi, että kaikki pystyvät läpäisemään sen. Eli maksimissaan keskivertoälyllä varustettu demotivoitunut "nää opitaan sit töissä vittu"-tyyppikin saa paperit ihan kivasti. Mitähän se voisi tarkoittaa koulun ilmapiirin ja opiskelijoiden tason näkökulmasta?

Minä olen katsonut ja usein tulee lahjakkaille ja ahkerille opiskelijoille hylsyjä. Nämä niitä, jotka osaavat lukion matikan ja fyssan L/E-tasolla. Olisi kiva nähdä keskivertoälyllä varustettu peruspate suorittamassa esim. kenttäteorian tai kvanttimekaniikan kursseja

eri

Minulla on kokemusta sekä kahdesta suomalaisesta että kahdesta ulkomaisesta yliopistosta (tutkinto- tai jatko-opiskelijana), ja samalla alalla Suomessa ei paljon vaadita ainakaan kahteen muuhun verrokkiini nähden. Kuten sanoin, erinomaisia opiskelijoita Suomessakin oli, mutta yleisesti asenne opiskelua kohtaan oli käsittämätön. Heti fuksiaikojen alussa kerrottiin, että ei ole väliä, mitä täällä oppii, koska töissä sitten opitaan ja tämä on vain ajokortti työelämään! Sanottiin jopa, että hyvät arvosanat ovat huono juttu. Jes, niillä korteilla sitten lähdetään menestymään tietoyhteiskunnassa.

Sittemmin opin tuntemaan menestyneitä huipputyyppejä, ja tajusin, että jumalauta, he ovat grindanneet koko aikuisikänsä koulussa ja töissä. On siinä ollut kirimistä itsellä, kun luulin olevani jokin kova tyyppi TKK:lla ollessani, ja rapakon takana ikävä totuus paljastui.

Meillä taas oli paljon porukkaa, jotka olivat huolestuneita, jos tuli nelosta huonompaa (jotkut jopa nelosista) ja kävivät korottamassa. Laskaritehtäviä tehtiin jopa vapaa-ajan riennoissa yms. Kaikille oli selvää, että työelämän vaatimukset ovat kovia (osaaminen ja arvosanat), joten opinnoissa piti rakentaa mahdollisimman hyvä pohja

Mahtavaa, jos asenneilmasto on muuttunut omista ajoistani! Hyvä!

Vierailija kirjoitti:

Opiskelijaelämä oli täynnä stressiä. Mitä jos teen liikaa töitä ja opintotukia peritään takaisin, mitä jos teen liian vähän opintopisteitä.. Miten ehdin lukemaan tenttiin, jos minulla on työvuorotkin sotkemassa. En valitettavasti omaa tehosuorittajan aivoja ja aloin välillä olla liian stressaantunut, minkä takia nukuin usein huonosti. Joskus en tajunnut suunnitella vuorojani työnantajalle niin, että ei olisi tullut yhteensä yli kahdentoista tunnin päivää koulupäivä ja työpäivä - yhdistelmää, jossa olin kokoajan tekemässä jotain. Yritin varoa niitä, etten yliväsynyt.

Jotenkin tympäisee tällaiset kannanotot.

Hyvät hänelle, että on tehosuorittaja. Tekikö hän opinnot muuten tavoiteajassa?

Miten ajattelit pärjätä työelämässä?

Itse olen opiskelija ja tulee aina surullinen fiilis, kun ihmiset vaan haukkuu opiskelijoita laiskoiksi ja turhiksi. Opintotukea saan käteen noin 470€ kuukaudessa. Ssilloin kun aloitin, oli opintotuki tämän suuruinen ja on vieläkin minulle. Opintotuki on mielestäni aivan mahtava asia. Hienoa, että Suomen valtio pystyy tukemaan opiskelijoita. Mutta... Saan sen alle 500€ käteen sillä, että teen täyspäiväisesti opintoja, kun työttömät saavat enemmän tekemättä mitään. Koska opintotuki ei riitä elämiseen, teen töitä opintojen ohella. Teen noin 20 tuntia viikossa töitä koulun ohella, mikä on heti pois opinnoista ja opintotuesta (opintotuessa on tienestirajat, eli saa tienata opintotuki-kuukautta kohden 660€/kk ja tuetonta kuukautta kohden 1960€/kk). Kesällä sitten täydet tunnit töissä. Ja jatkuva työnteko näkyy valitettavasti opinnoissa. En tule valmistumaan ajoissa, vaikka kuinka haluaisin. Mutta ilman töitä en pärjäisi taloudellisesti. Teen paljon viikonloppuja ja iltavuoroja, jolloin ei vapaa-aikaa ole paljon. Ja luentojen sun muiden laskuharkkojen jälkeen pitää vielä tehdä itsenäistä opiskelua. Ja niin, tämän hetken muotisana: verkostuminen. Missä se tapahtuu? Valitettavan usein niissä illanvietoissa eikä luennoilla tai kirjastossa. 

Ja rehellisesti sanottuna alan olla loppu. Useasti olen miettinyt, että pidän taukoa joko opinnoista tai töistä, mutta töitä ei saa tosta vaan ja opintojen keskeyttäminen ei ole mitenkään fiksu veto. Olen viimeisen vuoden valehtelematta  ollut aivan loppu ja mikään ei enää nappaa. Nyt mennään aika rajalla täällä. Pakolla vaan koitan saada asioita tehtyä. Sen siitä saa, kun ei ole kunnolla vapaa-aikaa eikä lomaviikkoja, kuten "normaalilla" työntekijällä.

Meitä paljon töitä tekeviä ja vaivaa näkeviä opiskelijoita on myös olemassa. Viikottain ryyppäävä opiskelija on valitettava stereotypia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen Aalto-yliopistossa maisteriopiskelija ja käyn samalla kokopäivätöissä. Ihan rentoa ollut, joten proffahan puhuu asiaa!

Mitähän huuhaa-alaa sinäkin sitten opiskelet, kerta on noin rentoa?

Käy nyt joskus katsomassa, millaisella vaatimustasolla ne kurssit pääsee läpi. Ei siellä paljon lamppua iltaisin tarvitse poltella.

Voit myös ajatella niin, että noin neljännes ikäluokasta menee yliopistoon, ja taso on laskettu sellaiseksi, että kaikki pystyvät läpäisemään sen. Eli maksimissaan keskivertoälyllä varustettu demotivoitunut "nää opitaan sit töissä vittu"-tyyppikin saa paperit ihan kivasti. Mitähän se voisi tarkoittaa koulun ilmapiirin ja opiskelijoiden tason näkökulmasta?

Minä olen katsonut ja usein tulee lahjakkaille ja ahkerille opiskelijoille hylsyjä. Nämä niitä, jotka osaavat lukion matikan ja fyssan L/E-tasolla. Olisi kiva nähdä keskivertoälyllä varustettu peruspate suorittamassa esim. kenttäteorian tai kvanttimekaniikan kursseja

eri

Minulla on kokemusta sekä kahdesta suomalaisesta että kahdesta ulkomaisesta yliopistosta (tutkinto- tai jatko-opiskelijana), ja samalla alalla Suomessa ei paljon vaadita ainakaan kahteen muuhun verrokkiini nähden. Kuten sanoin, erinomaisia opiskelijoita Suomessakin oli, mutta yleisesti asenne opiskelua kohtaan oli käsittämätön. Heti fuksiaikojen alussa kerrottiin, että ei ole väliä, mitä täällä oppii, koska töissä sitten opitaan ja tämä on vain ajokortti työelämään! Sanottiin jopa, että hyvät arvosanat ovat huono juttu. Jes, niillä korteilla sitten lähdetään menestymään tietoyhteiskunnassa.

Sittemmin opin tuntemaan menestyneitä huipputyyppejä, ja tajusin, että jumalauta, he ovat grindanneet koko aikuisikänsä koulussa ja töissä. On siinä ollut kirimistä itsellä, kun luulin olevani jokin kova tyyppi TKK:lla ollessani, ja rapakon takana ikävä totuus paljastui.

Minun lapsillani taas on täysin päinvastainen kokemus eli ne maailman 30 parhaan yliopiston listalla olevat opinahjot eivät ole läheskään niin vaativia kuin vaikka Aalto ja siellä pääaineena rahoitus. Vaihto-oppilasaikaa kuvasivat lomaksi, jonka aikana piti suorittaa tietty määrä opintopisteitä ja ne tulivat helposti, vaikka aihealueet olivat sellaisia, että niistä on töissä oikeasti hyötyä. Eikä ainakaan kauppatieteiden puolella Aallossa tai oikeustieteellisesstä väitetä huonon opintomenestyksen olevan avain työelämään vaan nimenomaan päinvastoin.

Työmarkkinatuki on keskimäärin 700 e/kk. Yleinen asumistuki päälle. Opintoraha 270-330 e aloitusvuodesta riippuen + asumislisä (max 202 e/kk vuokran ollessa 252 e/kk). Työmarkkinatuki siis 370-430 euroa suurempi, ja mitä kalliimmin asutaan, sitä isomman eron työttömän tuet opiskelijaan vetää. Opiskelija siis saa keskimäärin noin 500 euroa kuussa vähemmän kuin työtön. Lainaa toki voi elämiseen ottaa, mutta käyttölainoja tarjotaan myös työttömälle.