Lue keskustelun säännöt.
Tohtori tylynä opiskelijoista: "Haluavat maksattaa muilla"
28.01.2017 |
http://www.iltalehti.fi/uutiset/201701282200061462_uu.shtml
Onko tuossa joku pahasti pieleen mennyt kauneusleikkaus?
Kommentit (332)
No siis kävin koko opintojen ajan töissä, mutta tuloraja 660 e/kk ja työnteko ihan oikeasti vaikeutti ja pitkitti opintoja. Eikö tää herra oikeesti osaa ajatella?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yleensä siellä "opiskeljaörvellyksessä" luodaan niitä arvokkaita verkostoja, joiden avulla sitten myöhemmin voi edetä uralla.
Vielä kun joku oppisikin jotain, niin bueno. Vaatimustaso on niin matala, että lapsen tasolla ajattelevakin pystyy läpäisemään tentit ykkösellä, kunhan vaan kopioi vanhat tenttikysymykset. Toki erinomaisia opiskelijoitakin on joukossa, mutta yleinen taso ei ole kannustava. Vaativassa ympäristössä ihmiset huomaamattaan vaativat itseltään huomattavasti enemmän kuin löysässä ympäristössä. Kansainvälinen huippu- ja jopa keskitaso työmarkkinoilla alkaa olla sitä luokkaa, että parinkymmenen hengen opiskelijaporukan verkostolla ei pitkälle pötkitä.
Opiskelijana mä haluaisin vain, että olisi tulevaisuudessa se vakaa työelämä johon siirtyä ja maailma, jonka luonnonvaroja ei olisi kulutettu loppuun, ja joka ei ole kssvihuonekaasujen pilaama.
Vähän tuntuu turhalta tää opiskelu just nyt, eikä kauheasti auta kun kokoomuslaiset professorit kertoo, että pitäisi nyt vain kituuttaa, jotta pääsen sitten myöhemmin osaksi tätä meidät tuhoavaa kulutusjuhlaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen Aalto-yliopistossa maisteriopiskelija ja käyn samalla kokopäivätöissä. Ihan rentoa ollut, joten proffahan puhuu asiaa!
Mitähän huuhaa-alaa sinäkin sitten opiskelet, kerta on noin rentoa?
Pakko kyllä sanoa, että Aallossa ei huuhaata opiskella ellei meillä nyt satu olevan joku taideopiskelija kyseessä.
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijana mä haluaisin vain, että olisi tulevaisuudessa se vakaa työelämä johon siirtyä ja maailma, jonka luonnonvaroja ei olisi kulutettu loppuun, ja joka ei ole kssvihuonekaasujen pilaama.
Vähän tuntuu turhalta tää opiskelu just nyt, eikä kauheasti auta kun kokoomuslaiset professorit kertoo, että pitäisi nyt vain kituuttaa, jotta pääsen sitten myöhemmin osaksi tätä meidät tuhoavaa kulutusjuhlaa.
Ei sun ole mikään pakko kuluttaa niitä palkkarahojasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yleensä siellä "opiskeljaörvellyksessä" luodaan niitä arvokkaita verkostoja, joiden avulla sitten myöhemmin voi edetä uralla.
Ei ne parhaat tekijät ole örveltämässä. Ehkä jonkun Kouvolan lukion vararehtoriksi voi päästä haalarisuhteilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen Aalto-yliopistossa maisteriopiskelija ja käyn samalla kokopäivätöissä. Ihan rentoa ollut, joten proffahan puhuu asiaa!
Mitähän huuhaa-alaa sinäkin sitten opiskelet, kerta on noin rentoa?
Pakko kyllä sanoa, että Aallossa ei huuhaata opiskella ellei meillä nyt satu olevan joku taideopiskelija kyseessä.
Onhan siellä nykyään kauppakorkean puolikin. Noppia tulee melkein itsestään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen Aalto-yliopistossa maisteriopiskelija ja käyn samalla kokopäivätöissä. Ihan rentoa ollut, joten proffahan puhuu asiaa!
Mitähän huuhaa-alaa sinäkin sitten opiskelet, kerta on noin rentoa?
Käy nyt joskus katsomassa, millaisella vaatimustasolla ne kurssit pääsee läpi. Ei siellä paljon lamppua iltaisin tarvitse poltella.
Voit myös ajatella niin, että noin neljännes ikäluokasta menee yliopistoon, ja taso on laskettu sellaiseksi, että kaikki pystyvät läpäisemään sen. Eli maksimissaan keskivertoälyllä varustettu demotivoitunut "nää opitaan sit töissä vittu"-tyyppikin saa paperit ihan kivasti. Mitähän se voisi tarkoittaa koulun ilmapiirin ja opiskelijoiden tason näkökulmasta?
Huoh. Miten edes tohtoriksi pääsee, kun käsityskyky on tuo?
Siis tämä Aalto-yliopiston tohtori Mattila kommentoi Ylen juttua, jossa kerrotaan Opiskelun ja koulutussäätiön tekemän Opiskelijabarometrin tuloksista. Juttu valottaa sitä kuinka suuri prosentti opiskelijoista (amk, yliopistot) kokevat olevansa toimeentulon rajoilla.
Tuo tutkimus on siis pelkkää tilastotietoa, joten Ylen juttua varten haastateltiin yhtä opiskelijaa, joka tekee toista tutkintoaan eikä siten saa mitään tukia, vaan tekee osa-aikatyötä. Hän konkretisoi omaa tilannettaan niin että hänelle jää enintään 15 e per päivä ja siitä pitää maksaa kaikki eli eletään kädestä suuhun ja lisää: "Mitään ylimääräistä ei tietenkään ostella. Vakutuuksia ei pysty ottamaan, lomamatkoja ei tietenkään pysty tekemään eikä mistään luksustuotteista kannata edes haaveilla vielä moneen vuoteen."
Verratkaa tätä sitten Mattilan ulostuloon, jossa hän vetää johtopäätöksiä kaikista ammattiin opiskelevista näin: "Haluavat maksattaa varhaiskeski-ikään jatkuvat identiteettiprojektinsa muilla", ja "Ei ole veronmaksajan asia tarjota hedonismiin hoitoa. Kaikenlaisia kitisijöitä sitä nykyään [on]", sekä viittaa siihen kuinkä hän itse ei "haahuillut etsimässä itseään jossain keskiaasialaisessa pajukossa" tai "örveltänty haalareissa".
Sanoisin, että Mattila yrittää itse näillä käsittämättömillä kommentoillaan kerätä poliittisia irtopisteitä (haki viime kokoomuksen kuntavaaliehdokkaakksi mutta jäi varatilalle viime vaaleissa) eli herralla lienee itsellään on menossa keski-iän identiteettikriisi, eli haluaa päästä poliitikoksi eli maksattaa sen muilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä opiskelijoiden kyykyttäminen on Suomessa todellinen häpeäpilkku. 530 €/kk on järjettömän vähän ja siitä vielä kehdataan leikata. Yök
Milloin se noin isoksi on nostettu? Muistaakseni 2000-luvun alussa se oli jotain vähän päälle 400 asumislisineen... Ihan hyvin kyllä riitti, kun maksoin solusta vuokraa 240e.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen Aalto-yliopistossa maisteriopiskelija ja käyn samalla kokopäivätöissä. Ihan rentoa ollut, joten proffahan puhuu asiaa!
Mitähän huuhaa-alaa sinäkin sitten opiskelet, kerta on noin rentoa?
Pakko kyllä sanoa, että Aallossa ei huuhaata opiskella ellei meillä nyt satu olevan joku taideopiskelija kyseessä.
Taitaa Aallon brändi olla menneen talven lumia kun sitä noin pitää vakuutella. Eikö toi markkinointi, jota tää opettaa, ole just huuhaata.
Ensin tulee mieleen, että tohtoria harmittaa oma menetetty nuoruus ja nyt kateus nostaa päätään. Toiseksi ihmettelen, että kun tohtorin omat kokemukset on jostain pissikauppislaisista, niin esimerkkiin otetaan hyvin humanistisen kuuloinen "pajukossa" hyppiminen. Mitä hän siitä tietää? Puhuisi siis ihan reippaasti vaan oman yliopistonsa ja opiskelijoidensa löysyydestä ja kunnianhimon puutteesta (ei varmaan tarvitse paljon panostaa opintoihin, jos on jo työpaikat odottamassa esim sukulaisuussuhteiden kautta).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen Aalto-yliopistossa maisteriopiskelija ja käyn samalla kokopäivätöissä. Ihan rentoa ollut, joten proffahan puhuu asiaa!
Mitähän huuhaa-alaa sinäkin sitten opiskelet, kerta on noin rentoa?
Käy nyt joskus katsomassa, millaisella vaatimustasolla ne kurssit pääsee läpi. Ei siellä paljon lamppua iltaisin tarvitse poltella.
Voit myös ajatella niin, että noin neljännes ikäluokasta menee yliopistoon, ja taso on laskettu sellaiseksi, että kaikki pystyvät läpäisemään sen. Eli maksimissaan keskivertoälyllä varustettu demotivoitunut "nää opitaan sit töissä vittu"-tyyppikin saa paperit ihan kivasti. Mitähän se voisi tarkoittaa koulun ilmapiirin ja opiskelijoiden tason näkökulmasta?
Yliopistojen tasoa voisi eriyttää selvästi. Esimerkiksi Aallosta puolet paikoista pois, opiskelijakohtainen ohjaus tuplaksi ja vaatimustaso triplaksi. Siitä tulisi oppimisen ja kehittymisen huippupaikka, jossa opiskelu olisi jo meriitti itsessään. Vaikkapa Kuopion yliopisto voi sitten jatkaa kansanopistomaisempaa akateemista tehtäväänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä mielessä samaa mieltä, että opiskelijalle taataan toimeentulo, ei mukavuuksia - ne hankitaan itse tai lykätään valmistumisen jälkeiseen aikaan.
Pitäisikö Suomeenkin luoda stipendiohjelmia? Ei voida olettaa yhteiskunnalta enempää kuin ilmainen opiskelu, tae siitä, että on asunto ja ruoka.
Ilmainen opetus, asuminen, käyttöraha ja tuettu terveydenhoito vastaa kyllä komeesti stipendiohjelmaa.
No siis tarkoitin, että jos se ei tunnu riittävältä. Ei kai sitä sentään yhteiskunnalta voi enempää pyytää.
Käteen jää opintotuesta about 80 euroa, lääkärit ja lääkkeet maksaa sen mitä muillekin. Uudistuksen jälkeen käteen jää 50 euroa. Siitä maksat puhelinlaskut, lääkkeet, lääkärin, ruoat, vaatteet, hygieniatarvikkeet...eikö opiskelijoihin nimenomaan kannata panostaa, koska me olemme tulevaisuuden veronmaksajia? Ja suurin osa meistä on niitä maksajia opintojenkin aikana, sillä 80egee kuussa ei riitä Suomessa mihinkään, jo nykyään on pakko tehdä töitä kaikki likenevä aika. Minä tein eilen tuplavuoron, ensin toisessa yrityksessä täyden päivän, siitä suoraan tunnin ajomatkan päähän toiseen duuniin, joka kesti puolille öin. Siitä taas tunnin ajonatka kotiin. Saat vapaasti olla kateellinen, kun meillä opiskelijoilla on niiiiin helppoa tämä elämä.
Vierailija kirjoitti:
Huoh. Miten edes tohtoriksi pääsee, kun käsityskyky on tuo?
Siis tämä Aalto-yliopiston tohtori Mattila kommentoi Ylen juttua, jossa kerrotaan Opiskelun ja koulutussäätiön tekemän Opiskelijabarometrin tuloksista. Juttu valottaa sitä kuinka suuri prosentti opiskelijoista (amk, yliopistot) kokevat olevansa toimeentulon rajoilla.
Tuo tutkimus on siis pelkkää tilastotietoa, joten Ylen juttua varten haastateltiin yhtä opiskelijaa, joka tekee toista tutkintoaan eikä siten saa mitään tukia, vaan tekee osa-aikatyötä. Hän konkretisoi omaa tilannettaan niin että hänelle jää enintään 15 e per päivä ja siitä pitää maksaa kaikki eli eletään kädestä suuhun ja lisää: "Mitään ylimääräistä ei tietenkään ostella. Vakutuuksia ei pysty ottamaan, lomamatkoja ei tietenkään pysty tekemään eikä mistään luksustuotteista kannata edes haaveilla vielä moneen vuoteen."
Verratkaa tätä sitten Mattilan ulostuloon, jossa hän vetää johtopäätöksiä kaikista ammattiin opiskelevista näin: "Haluavat maksattaa varhaiskeski-ikään jatkuvat identiteettiprojektinsa muilla", ja "Ei ole veronmaksajan asia tarjota hedonismiin hoitoa. Kaikenlaisia kitisijöitä sitä nykyään [on]", sekä viittaa siihen kuinkä hän itse ei "haahuillut etsimässä itseään jossain keskiaasialaisessa pajukossa" tai "örveltänty haalareissa".
Sanoisin, että Mattila yrittää itse näillä käsittämättömillä kommentoillaan kerätä poliittisia irtopisteitä (haki viime kokoomuksen kuntavaaliehdokkaakksi mutta jäi varatilalle viime vaaleissa) eli herralla lienee itsellään on menossa keski-iän identiteettikriisi, eli haluaa päästä poliitikoksi eli maksattaa sen muilla.
Yrittääkö talousnobelistimme myös kerätä irtopisteitä kun tuomitsee ilmaisen opiskelun jonka veronmaksajat maksavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen Aalto-yliopistossa maisteriopiskelija ja käyn samalla kokopäivätöissä. Ihan rentoa ollut, joten proffahan puhuu asiaa!
Mitähän huuhaa-alaa sinäkin sitten opiskelet, kerta on noin rentoa?
Käy nyt joskus katsomassa, millaisella vaatimustasolla ne kurssit pääsee läpi. Ei siellä paljon lamppua iltaisin tarvitse poltella.
Voit myös ajatella niin, että noin neljännes ikäluokasta menee yliopistoon, ja taso on laskettu sellaiseksi, että kaikki pystyvät läpäisemään sen. Eli maksimissaan keskivertoälyllä varustettu demotivoitunut "nää opitaan sit töissä vittu"-tyyppikin saa paperit ihan kivasti. Mitähän se voisi tarkoittaa koulun ilmapiirin ja opiskelijoiden tason näkökulmasta?
Minä olen katsonut ja usein tulee lahjakkaille ja ahkerille opiskelijoille hylsyjä. Nämä niitä, jotka osaavat lukion matikan ja fyssan L/E-tasolla. Olisi kiva nähdä keskivertoälyllä varustettu peruspate suorittamassa esim. kenttäteorian tai kvanttimekaniikan kursseja
eri
Miksi yhteiskunnan pitäisi maksaa toinen tutkinto? Kolmas, neljäs? Kuinka monta vuotta elämästään kansalainen voi viettää opiskellen yhteiskunnan tukemana? Ensin lapsuus ja koulu, sitten "aktiivivuosista" vaikka 20 vuotta opiskellen ja 25 vuotta työelämässä, mistä osa työttömänä ja 20 vuotta eläkeläisenä. Ei ihan toimi.
Jotain outoa on siinä, että peruskoulu niittää mainetta maailmalla, mutta yliopistot rämpivät jossain harmaassa keskikastissa parhaimmillaankin.
Tarviiko käytännön proffan julkaista jotain joskus, siis muuta kuin Gloria-lehdessä?