Lue keskustelun säännöt.
Taas Hesarin sivuilla juttu alle 30v. naisesta, joka ei löydä miestä
Kommentit (612)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinhän se oikeassa elämässä menee että miehet ehdottaa ja naiset valitsee ehdotuksista mieleisensä.
Jos ei miehiltä tule ehdotuksia niin naisella ei ole mistä valita.
Jos naiset lyttäävät miehiä kautta linjan niin ei ole ihme ettei kukaan järkevä mies kohta mitään ehdottele. Nyt jo ihmetyttää mistä te naiset niitä kunnollisia miehiä vielä löydätte. Luulisi että ne ovat jo kaikki painuneet koloihinsa tämän kummallisen arvottavan, erottelevan ja diskriminoivan pariutumiskulttuurin lyöminä.
Ei se tuolla oikeassa elämässä ihan tuollaista ole. Suurin osa miehistä on edelleen parisuhteessa.
Tässä nyt varmaan etsitään niitä miehiä jotka eivät ole?
Kirjoituksista ainakin saa sen kuvan että vapaita miehiä ei löydetä.
Jos ongelmaa ei ole niin miksi nämä kirjoittelut sitten ovat jatkuneet jo viikkoja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä Hesarin Erkki 45 on todennäköisesti toimittajan luoma fiktiivinen hahmo. Mistä Punavuorelainen feministitoimittaja tuntisi 45 vuotiaan Erkin joka pysyttelee omissa oloissaan?
Kuulostatpa varsinaiselta älyn jättiläiseltä. Toimittajathan aina haastattelee omia tuttujaan vain, just näin.
Kirjoitan ensimmäisen lauseen uudestaan, jotta sinäkin sen ymmärrät:
Tämä Hesarin Erkki 45 on todennäköisesti toimittajan luoma fiktiivinen = kuvitteellinen hahmo.
Kun joku epäilee, ettei "erkkiä" oikeasti ole olemassa, vaan Punavuoressa (?) asuva toimittaja on hänet omassa päässään luonut, niin on pakko tuoda kehiin oma erkki-kokemukseni, josta olen muuten kauan sitten tälle palstalle ennenkin kirjoittanut. Minulla oli aikanaan tuttuna eräs "erkki". Hän oli minua huomattavasti vanhempi, homsuinen, huomattavan tukeva ja suurin osa jutuista kulki sen ympärillä, miksi hän ei ollut saanut elämässään mitään aikaan, ja näistä syistä yksikään ei hänen mielestään johtunut hänestä, vaan kaikki oli aina jonkun muun syy.
Kun olin nuori ja kiltti, niin kävin hänen kanssaan kahvilla kuuntelemassa hänen murheitaan, vaikka oli selvä, että itse seurustelen. Minun asioista ei koskaan keskusteltu. Lähinnä puhuimme hänen rakkaasta, sairaasta äidistään, jonka tilanne tuotti huolta sekä haasteista, joiden takia hän ei edennyt työelämässä. Mutta sitten hän paljasti, että elämä olisi parempaa, jos ei aina tarvitsisi olla yksin, vaan saisi oman naisen. OK. Ymmärrän. Toki. Lapsetkin olivat toiveissa. Ok.
Mutta sitten "erkki" (nimi muutettu) alkoi kertomaan, minkälainen naisen pitäisi olla ja meinasin oikeasti tippua tuolilta. Naisen piti olla hoikka, tämä oli ensimmäinen kriteeri, koska "erkillä" oli "tarpeeksi tekemistä omien läskiensä kanssa, niin hän ei kestäisi katsoa kenenkään toisen läskejä", naisen piti olla nuori, lapseton, mielellään töissä, koska "erkin" palkalla ei kaksi elä ja hänen piti olla ehdottoman kuuliainen. Sellainen, joka rakastaisi miestään ehdoitta ja antaisi kaikki (?) töppäykset anteeksi.
Tämän kaiken mies kertoi minulle kahvikupin äärellä aivan tosissaan ja kyyneleet silmissä, koska maailma oli niin epäreilu paikka, että hänelle ei tätäkään oltu suotu.
Eli kyllä, "erkkejä" on olemassa. Ja olen varma, että myös naispuoleisia vastaavia tapauksia on. Mutta olen myös aika varma, että tällaiset tapaukset ovat niidenkin joukossa, jotka eivät ole seurustelleet, pienen pieni vähemmistö.
Vierailija kirjoitti:
Kun joku epäilee, ettei "erkkiä" oikeasti ole olemassa, vaan Punavuoressa (?) asuva toimittaja on hänet omassa päässään luonut, niin on pakko tuoda kehiin oma erkki-kokemukseni, josta olen muuten kauan sitten tälle palstalle ennenkin kirjoittanut. Minulla oli aikanaan tuttuna eräs "erkki". Hän oli minua huomattavasti vanhempi, homsuinen, huomattavan tukeva ja suurin osa jutuista kulki sen ympärillä, miksi hän ei ollut saanut elämässään mitään aikaan, ja näistä syistä yksikään ei hänen mielestään johtunut hänestä, vaan kaikki oli aina jonkun muun syy.
Kun olin nuori ja kiltti, niin kävin hänen kanssaan kahvilla kuuntelemassa hänen murheitaan, vaikka oli selvä, että itse seurustelen. Minun asioista ei koskaan keskusteltu. Lähinnä puhuimme hänen rakkaasta, sairaasta äidistään, jonka tilanne tuotti huolta sekä haasteista, joiden takia hän ei edennyt työelämässä. Mutta sitten hän paljasti, että elämä olisi parempaa, jos ei aina tarvitsisi olla yksin, vaan saisi oman naisen. OK. Ymmärrän. Toki. Lapsetkin olivat toiveissa. Ok.
Mutta sitten "erkki" (nimi muutettu) alkoi kertomaan, minkälainen naisen pitäisi olla ja meinasin oikeasti tippua tuolilta. Naisen piti olla hoikka, tämä oli ensimmäinen kriteeri, koska "erkillä" oli "tarpeeksi tekemistä omien läskiensä kanssa, niin hän ei kestäisi katsoa kenenkään toisen läskejä", naisen piti olla nuori, lapseton, mielellään töissä, koska "erkin" palkalla ei kaksi elä ja hänen piti olla ehdottoman kuuliainen. Sellainen, joka rakastaisi miestään ehdoitta ja antaisi kaikki (?) töppäykset anteeksi.
Tämän kaiken mies kertoi minulle kahvikupin äärellä aivan tosissaan ja kyyneleet silmissä, koska maailma oli niin epäreilu paikka, että hänelle ei tätäkään oltu suotu.
Eli kyllä, "erkkejä" on olemassa. Ja olen varma, että myös naispuoleisia vastaavia tapauksia on. Mutta olen myös aika varma, että tällaiset tapaukset ovat niidenkin joukossa, jotka eivät ole seurustelleet, pienen pieni vähemmistö.
Myös minun elämässäni on "Erkki". Olen ennenkin maininnut tästä kaveristani täällä palstalla. Tuntemani erkki on pitkälti yli kolmekymppinen, kaljamahan omaava, lievän aivovamman omaava (tämän vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä) katkeroitunut mies. Tää mies ei haluis kehittää itseään millään tavalla, vaikka aikaa olisi kyllä päivät pitkät. Kaljan lipittäminen tv:n ja tietokoneen äärellä kyllä kiinnostaa, ja idioottikavereiden kanssa hengailu. Kaverini valittaa usein naisettomuuttaan, mutta sen jälkeen kun kuulin jäbän kriteerit, niin en yhtään ihmettele miksi sopivaa naista ei ole löytynyt. Naisen pitäisi kuulemma olla ehdottomasti nuori/nuorehko, ainakin 8 vuotta nuorempi kuulemma, ja NÄTTI! Noista kriteereistä ei suostu joustamaan. Äijä kun ei suostu edes laihduttamaan, niin miksi se luulee että saisi haaviinsa jonku priima pimun?? Naisenpuute onkin sitten melkein päivittäinen itkun aihe... Muuten ihan suht' fiksu mies, mutta tuossa asiassa logiikka ontuu ja pahasti.
Onneksi on tämä Saritan kirjoitus, että keskuudessamme elävät Erkitkin saavat äänensä kuuluviin. Jokaisella meillä vaan on vastuu omasta onnestaan ja sitä vastuuta ei voi jakaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sori vaan, mutta habitus on kuvan perusteella sellainen, että olisi olettanut ikää olevan 10v todellista enemmän. Olisiko tuossa syy siihen, että vetoaa enemmän setämiesosastoon kuin siihen ryhmään, jota itse katselee mielenkiinnolla? Stailauksella tilanne voisi olla toinen.
Vierailija kirjoitti:
Tämä Hesarin Erkki 45 on todennäköisesti toimittajan luoma fiktiivinen hahmo. Mistä Punavuorelainen feministitoimittaja tuntisi 45 vuotiaan Erkin joka pysyttelee omissa oloissaan?
Erkki toisaalta kuvastaa koko palstan naisten mieskäsitystä. Jos ette todellakaan tunne kuin kaljamahaisia yli 30 kymppisiä miehiä, niin en voi kuin sääliä pientä maailmankuvaanne.
Aivan. Jo nimi "Erkki" lataa peliin joukon stereotypioita menneisyyteen jämähtäneestä peräkammarin aikamiespojasta - itse en tunne yhtään nelivitoista Erkkiä (jotka ovat 10-20 v. sitä vanhempia), vaan tuossa ikäryhmässä on tyypillisemmin esimerkiksi Mikkoja, Petrejä ja Sameja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monesti kirjoitetaan, että naiset ovat niin itsenäisiä ja miehet haluaisivat tuntea itsensä tarpeellisiksi parisuhteessa.
En valitettavasti tarvitse miestä vaihtamaan lamppua, ajamaan nurmikkoa, korjaamaan pönttöä tai tiskikonetta, osaan sen itsekin.
Mutta sitten jätän monesti kaapin ovet auki, treenikamat lattialle ja siivouskin on aika satunnaista ja suurpiirteistä.Siihen minä tarvitsisin apua. Olisiko sellaista kumppania saatavilla?
Vai onko sittenkin kyse siitä, että miehelle käy ainoastaan ne tietyt auttamiset, jotka tuntuu hänestä itsestään kivoilta?Tarpeellisuuden tunteen ymmärrän, mutta miksi se ei voisi tulla siitä, kun kehun miten ihanan siistiä meillä on kotona mieheni ansiosta?
Erittäin hyvä pointti. Moni mies on valittanut miten en tarvitse heitä "mihinkään". Joo, no se mitä apua on ollut tarjolla niin avunkohteet eivät suoranaisesti ole olleet mun heikkouksia eikä kodinhoidon tai parisuhteen tylsiä rutiineja. Harmi, että en ole pystynyt täyttämään näiden miesten prinssi valkealla ratsulla unelmaa vaan tarjolla olisi ollut seksiä ja jaettuja kotitöitä sekä lastenhoitoa.
Vierailija kirjoitti:
Karu totuus on että parisuhdetta toivovista suuriosa jää sitä ilman ja suuri osa heistä on naisia. En puhu tässä niistä baarimiehistä. Mahdollisuudet romahtaa jos ei ole opiskelujen aikana ja viimeistään työuralle siirtyessä onnistunut hankkimaan itselleen miestä. Sillä kolmen kympin korvilla miehillä työura rupeaa vetämään ja perheellistyvien kavereiden myötä riennot ja baari-illat loppuvat. Eli "radalla" niitä kolmekymppisiä parempia miehiä on entistä vähemmän. Seuraavaksi miehiä voi löytää toiselta kierrokselta. Silloin miehet on 40-50 vuotiaita. Suurella osalla on teini-ikäiset lapset. Osa voi olla huonossa kunnossa. Liikuntaa harrastaneet erottautuvat edukseen. Osalla on kertynyt varallisuutta. Osa menettänyt sitä avioerossa ja eletusmaksujen myötä.Piristystä tuovat kansasainvälisen uran ulkomailla luoneet miehet jotka palaavat Suomeen.
Tietynlaisesta elitistisestä kuplasta katsoen ainakin - "työuraa" tehnee sellaiset 10-20% miehistä. Suurin osa vain käy töissä olematta mitään tavoitteellisia uraohjuksia.
Luonnollisesti jos fokus on vain niissä uramiehissä, niin tarjonta on hyvin, hyvin niukkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Treffipalstat ovat pullollaan "erkkejä". Tyyppiesimerkki: 50-vuotias maanviljelijä Itä-Suomesta etsii 35-50- vuotiasta nättiä naista. Ulkonäkö miehellä ei kummoinen. Nämä jaksavat minua ihmetyttää. Ihminen saa toivoa mitä vain, mutta missä on se realismi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä Hesarin Erkki 45 on todennäköisesti toimittajan luoma fiktiivinen hahmo. Mistä Punavuorelainen feministitoimittaja tuntisi 45 vuotiaan Erkin joka pysyttelee omissa oloissaan?
Erkki toisaalta kuvastaa koko palstan naisten mieskäsitystä. Jos ette todellakaan tunne kuin kaljamahaisia yli 30 kymppisiä miehiä, niin en voi kuin sääliä pientä maailmankuvaanne.
Aivan. Jo nimi "Erkki" lataa peliin joukon stereotypioita menneisyyteen jämähtäneestä peräkammarin aikamiespojasta - itse en tunne yhtään nelivitoista Erkkiä (jotka ovat 10-20 v. sitä vanhempia), vaan tuossa ikäryhmässä on tyypillisemmin esimerkiksi Mikkoja, Petrejä ja Sameja.
Olen itse 45 ja kavereiden nimiä on mm. Kimmo, Jani, Sami, Markku, Jari, Olli, ...
Erkki oli viimeksi top 10 vuosina1940-49 Kalevin ja Johanneksen kanssa ja ovat nyt 68-77 vuotiaita.
Toivoisi HS:n toimittajalta hieman silmää nimivalinnoissa vaikka muuten oli ihan kivasti keksitty "Erkin" tarina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monesti kirjoitetaan, että naiset ovat niin itsenäisiä ja miehet haluaisivat tuntea itsensä tarpeellisiksi parisuhteessa.
En valitettavasti tarvitse miestä vaihtamaan lamppua, ajamaan nurmikkoa, korjaamaan pönttöä tai tiskikonetta, osaan sen itsekin.
Mutta sitten jätän monesti kaapin ovet auki, treenikamat lattialle ja siivouskin on aika satunnaista ja suurpiirteistä.Siihen minä tarvitsisin apua. Olisiko sellaista kumppania saatavilla?
Vai onko sittenkin kyse siitä, että miehelle käy ainoastaan ne tietyt auttamiset, jotka tuntuu hänestä itsestään kivoilta?Tarpeellisuuden tunteen ymmärrän, mutta miksi se ei voisi tulla siitä, kun kehun miten ihanan siistiä meillä on kotona mieheni ansiosta?
Erittäin hyvä pointti. Moni mies on valittanut miten en tarvitse heitä "mihinkään". Joo, no se mitä apua on ollut tarjolla niin avunkohteet eivät suoranaisesti ole olleet mun heikkouksia eikä kodinhoidon tai parisuhteen tylsiä rutiineja. Harmi, että en ole pystynyt täyttämään näiden miesten prinssi valkealla ratsulla unelmaa vaan tarjolla olisi ollut seksiä ja jaettuja kotitöitä sekä lastenhoitoa.
Aika harvalla miehellä siivoaminen on elämäntehtävä ja imurilla ajaminen ja vessanpytyn nuohoaminen sen kohokohta. Aika monella uroksella on ihan muuta mielessä. Naisille on kodinkoneita kaupat täynnä ja siivousapua saa kotiin soittamalla. Käyttäkää niitä. Minulle se kodinhoito ja siivous ei ole se elämän ykkösprioriteetti. Käytän siivousapua jos en ehdi siivota itse. Omat intrenssit ovat ihan muualla. Minusta parisuhde ei ole kotitöiden jakamista varten, vaan ihan jotain muuta.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on taas niin katkeria naisia ketjussa, että ei voi kun nauraa. Kannattas pudottaa sitä rimaansa, jos noin koville ottaa.
Minun näköiseni naisen tulisi pudottaa rimaa niin alas, että minun tulisi varmaan huolia jokin vitun palovammapotilas, excuse me mutta ei vain onnistu. Haluan juurikin sen tavallisen miehen, toisinkuin tämä lesbon näköinen pullukka Sarita, mutta en vain kelpaa edes niille vaatimattomille miehille. Voi helvetti, on joillakin niin vaikeaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erkki parka, hän sanoo että naisen pitäisi olla tervepäinen, mutta itsellä on paljon käsittelemättömiä traumoja kiusaamisesta ja äitisuhteesta. Naisella samanlaiset aiheuttavat usein piiloutumista kaapuihin ja lohtusyömistä eli ylipainoa. Tällaiset naiset joiden kanssa Erkillä voisi olla syvällisesti yhteistä, hän kuitenkin karsii pois heti kättelyssä. Timmi, hyväitsetuntoinen, nuori terve nainen taas ei Erkkiä ota, vaan toisen terveen ja hyväitsetuntoisen terveillä elämäntavoilla, niin kuin oikein onkin. Kohtaanto-ongelma tämäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos "rimaa" ei oikein voi enää laskea?
Olen ollut sinkku 5 vuotta, sen jälkeen kun vaimo lähti toisen mukaan.
Olen etsinyt naista aivan avoimin mielin noin neljä vuotta, ilman mitään muita ennakkokriteereitä kuin se, että nainen ei olisi ihan vielä eläkeiässä, eli ei mielellään hirveästi yli 30 vuotta minua vanhempi. Muuten ei ole ollut mitään esteitä. Mutta ei ole kyllä ollenkaan onnistanut. Olen yrittänyt panostaa itseeni, tyyli uusittu, salilla käyty, hygienia aina kunnossa, tukka huoliteltu. Olen ollut ystävällinen, kohtelias, puhelias, hymyilevä, kiinnostunut vastapuolesta, jos joskus olen keskusteluyhteyteen päässyt. Mutta mikään ei onnistu. Tunnen itseni tuomituksi yksinäisyyteen.Kai sinullakin kriteerejä on. Kelpaako nainen, jollla on lapsia?
Ai niin. No yksi ilmiselvä kriteeri unohtui: en voisi olla naisen kanssa, joka systemaattisesti vaatisi minua katkaisemaan välit poikaani, tai tekisi jotakin, joka vahingoittaa häntä.
Muita kriteerejä ei ole - ei mielipiteiden, uskonnon, ulkonäön, terveydentilan, seksuaalisuuden, painon, elämäntapojen, -tilanteen tai muiden senkaltaisten asioiden osalta. Kunhan vain nainen olisi minusta oikeasti - tai edes jollakin tavalla - kiinnostunut ja haluaisi viettää kanssani aikaa.Missä päin Suomea asut?
Itä-Suomessa..
Harmi, oltais voitu tavata :)
Toivottavasti olet kokeillut nettideittiä? Minä olen eronnut yh ja oli samanlainen tilanne. Netistä löytyi ihana myös eronnut mies jolla on myös lapsia. Emme asu samalla paikkakunnalla emmekä ole muuttamassa yhteen, mutta tapaamme usein, ja puhumme ja viestittelemme joka päivä pitkin päivää. Joka aamu toivotamme hyvät huomenet ja iltaisin hyvät yöt. Viikonloput ja lomat vietämme yhdessä. Olemme onnellisia emmekä enää yksin. Ehkä tällainen sopisi sinullekin, jos kotipaikkakunnalla ei ole sopivaa etkä voi muuttaa?
Nainen näyttää stereotyyppiseltä vihervassarilta ja ihmettelee miksi miestä ei löyty. Vinkkinä sanoisin, että miehet tykkäävät naisista, jotka eivät ota asioita henkilökohtaisena loukkauksena silloin kun niitä ei ole sellaiseksi tarkoitettu, eikä näe epäoikeudenmukaisuutta siellä missä sitä ei ole. Eli toisin sanoen mies haluaa älykkään, rennon ja empaattisen naisen. Suoraan sanottuna olisi kamala asua feministin kanssa, joka luulee olevansa älykäs.
Ei lasten määrä ole itsetarkoitus vaan kenelle niitä syntyy. Työttömyydestä kärsiviin epävakaisiin ongelmaperheisiin ei tarvita yhtään lasta. Niistä ei veronmaksajia tule.
Vierailija kirjoitti:
Nettideitti kirjoitti:
helsingin lahja maailmalle kirjoitti:
Hei poika,
mikä sinua pelottaa naisen seksuaalisuudessa? Millä tavalla menneet panot harmittavat sinua naidessasi rakastamaasi ihmistä? Tuleeko exien ajattelusta sinulle heti alemmuudentunne, ehkä olet hieman epävarma siitä, miten juuri sinun pippelisi täyttää muidenkin kokeileman aukon?
Vai ovatko bakteerit yleisestikin sinulle ongelma? Älä huolehdi, siihenkin on hoitoa. Tsemppiä sinne maalle, emme ole pöpöinemme tulossa sänkyysi.
Ei seksuaalisuudessa vaan sijoituksessa. Tälläisen hiljaisen toive olisi olla kumppanille numero yksi eikä 'tyytyminen toistaiseksi parempaa odotellessa'. Maailmanluokan pelimiehen jälkeen aika vaikea päästä ykköseksi paitsi jos nainen hyväksyy pidemmän suhteen, lyhyellä jaksolla aivan liian estoinen villiin naistenmieheen verrattuna.
Maailmanluokan pelimies ei välttämättä ole hyvä rakastaja. Saa ehkä naisen yhdeksi yöksi. Tuskin nainen kertoo, jos seksi oli huonoa. Ei tule sitä toista kertaa. Sellainen rakastaja, joka aidosti kuuntelee kumppaniaan on paras. Kokemusta ei tarvita.
Totta,yleensä nämä alfat ovat huonoja rakastajia,koska ajattelevat vain omia tarpeitaan,nainen on väline vaan siihen.
Omalle alfalle en uskaltanut sanoa.että seksi oli huonoa ja jäi siihen ja viisaana jätin myös alfan(huomasin kyllä,että ei myöskään näyttänyt olevan uskollista sorttia...)
Vierailija kirjoitti:
Ei lasten määrä ole itsetarkoitus vaan kenelle niitä syntyy. Työttömyydestä kärsiviin epävakaisiin ongelmaperheisiin ei tarvita yhtään lasta. Niistä ei veronmaksajia tule.
Höh, no yleistettynä ehkä näin voi ajatella mutta olen itse työttömien ja myöhemmin hieman alkoholisoituneiden aavistuksen syrjäytyneiden vanhempien lapsi, ja olen sinnikkäästi kouluttautunut juristiksi. Siskoni sitten onkin työtön ja vähän narkkari mutta meitä on moneen junaan!
Jep. Niin myös tämä Sarita.