Lue keskustelun säännöt.
Miksi sanotaan joka asiaan että meillä ei ole enää varaa... miten vielä 80-luvulla oli varaa?
20.01.2017 |
En ymmärrä. Nykyään koneet jauhaa rahaa halvalla paljon enemmän kuin silloin, mutta silloin rahat riitti palveluihin, teihin ja sairaanhoitoon, nyt ei riitä enää mihinkään, hyvinvointiyhteiskunta pitää väkisin ajaa alas.
Kommentit (82)
Maailmalla menee todella hyvin tällä hetkellä.
94% maapallon väestöstä voi käydä koulua.
Talouskasvu on niin hyvä että vain puolet maapallon väestöstä kärsii köyhyydestä. Tämä on kasvava trendi. Köyhyys vähenee jatkuvalla kasvulla.
Sinällään omituista on miten meillä tässä maassa selitetään että pitää leikata jne.
Johonkin tai joillekin se raha menee. Herrojen metkut ovat aina samalaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muutamia selittäviä tekijöitä:
- Suuret ikäluokat olivat parhaassa työiässä, huoltosuhde oli Euroopan parhaita. Vanhuksia oli tosiaan vähän, samoin kaiken lisäksi lapsia.
- Nyt, kun me 80-luvun pienet ikäluokat olemme työiässä, on vanhuksia ennätysmäärä. He elävät entistä pitempään, hallitsevat entistä suurempaa osaa koko kansakunnan varallisuudesta ja käyttävät ennennäkemättömän paljon julkisen sektorin palveluita.
- - Tästä suurelta osalta johtuu julkisen sektorin työntekijämäärän kasvu. Sote-palvelut ym. tarvitsevat valtavasti enemmän työntekijöitä ja verovaroja selvitäkseen yhä kasvavista vanhusikäluokkien hoidosta. Lisäksi suuri osa vanhuksista elätetään suoraan valtion varoista - kansaneläkkeet, toimeentulotuet, asumistuet ym. Vanhukset käyttävät runsaasti myös muita verovaroin kustannettavia palveluja (esim. kulttuuripalvelut) sekä tietenkin yhteiskunnan infrastruktuuria (varsinkin kun juuri vanhukset asuttavat syrjäkyliä).
-- Vanhusväestö, kuten tunnettua, ei myöskään tuota mitään, vaan pelkästään kuluttaa. He eivät tee työtä, eivät toimi yrittäjinä eivätkä maksa kovinkaan paljon veroja (ainakaan verrattuna siihen, kuinka paljon he kuluttavat verovaroin kustannettavia palveluja).
- 1980-luvulla Suomen vientitase oli vinoutunut. Idänkaupan bilateraalisysteemit tuottivat esimerkiksi puoli-ilmaista öljyä maahan, ja sitä voitiin kuluttaa surutta. Teollisuuden kilpailukyky romahti idänkaupan sulkeutuessa 1990-luvun alussa - Neuvostoliittoon voitiin viedä tehottomasti tuotettuja tuotteita, joilla ei olisi ollut markkinoita länsimaissa.
- 1990-luvun lama, idänkaupan romahtaminen ja massiivinen pk-yritysten konkurssiaalto jätti Suomeen vaikeita rakenteellisia ongelmia, jotka ovat edelleen suurimmaksi osaksi ratkaisematta. Nämä ovat rasittaneet Suomen kansantaloutta, velkaannuttaneet maan, ja sitä kautta vieneet valtiontalouden vaikeaan tilanteeseen. Ennen 1990-luvun lamaa ja siihen johtaneita finanssipoliittisia töppäilyjä Suomen valtio oli käytännössä velaton. Laman jälkeen jo yksinomaan korkomenot ovat olleet valtava taloudellinen haitta.