Lue keskustelun säännöt.
Miksi sanotaan joka asiaan että meillä ei ole enää varaa... miten vielä 80-luvulla oli varaa?
20.01.2017 |
En ymmärrä. Nykyään koneet jauhaa rahaa halvalla paljon enemmän kuin silloin, mutta silloin rahat riitti palveluihin, teihin ja sairaanhoitoon, nyt ei riitä enää mihinkään, hyvinvointiyhteiskunta pitää väkisin ajaa alas.
Kommentit (82)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko 80-luvulla oikeasti varaa?
Mites kävi sille kaikelle velkarahalle jota ahneesti käytettiin? :DD
Eikö 80-90luvun taitteen lama ole enää muistissa?Hyvä pointti. 80-luvulla oli kuulemma joissain kouluissa ihan työ ja tuska saada kaikki määrärahat käytettyä vuoden aikana, ostettiin ties mitä ylimääräisiä mööpeleitä, ettei jäänyt raha käyttämättä jne. Eli vaikka moni asia oli paremmin kuin nykyisin, oltiin aika sokeita.
No joissain, ei todellakaan kaikissa, kyllä meidän ala-asteella kierrätettiin osa kirjoistakin, eikä muutenkaan ollut kaikkea sitä mistä jotkut laman lapset sanovat että joutuivat luopumaan, esim. pehmeästä leivästä joka päivä ja välipaloista ja kyniä ja kumeja ei saanut kuin yhdet per lukukausi... niin meilläkin oli 80-luvulla, itse ostettiin kynät ja kumit, ne koulusta saaduthan oli rumia, ja pehmeä leipä oli korkeintaan kerran viikossa keittopäivänä, ja välipaloja sai vain hyvin satunnaisesti.
En ole koskaan kuullut että lama olisi johtunut siitä että kunnat tai valtio olisi ollut velkaantunut. Firmat otti lainoja ja jotkut yksityishenkilötkin ulkomailta kun sitä kaikki pankkityypit suositteli ja jopa pakotti, korot nousi jopa yli 20% ja sitten loppui idänkauppa ym. Pankit pelastettiin mutta muut firmat päästettiin konkurssiin. Samaan aikaan tuli tietokoneiden aika kunnolla ja EU... firmat sai oikein luvan kanssa siirtää tuotantonsa halvan työvoiman maihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Julkisilla palveluilla, kuten rautatiet, posti, tielaitos, ei ollut osakkeenomistajia, joille olisi pitänyt saada tuottoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko 80-luvulla oikeasti varaa?
Mites kävi sille kaikelle velkarahalle jota ahneesti käytettiin? :DD
Eikö 80-90luvun taitteen lama ole enää muistissa?Muisteleppa tarkemmin. Ahon-Viinasen katastrofihallituksen aloittaessa 1991 Suomi oli käytännössä velaton maa.
Velaton maa, jolla epäonnekseen oli pieni ja raskaasti yliarvostettu valuutta. Sen arvo yritettiin säilyttää nostamalla korot pilviin, mikä kaatoi pk-yrityksiä kuin heinää. Mutta romahtihan se markkakin sitten perässä.
Ei Ahon hallitus mitään ryssinyt, vaan sitä edeltänyt Holkerin hallitus. Aho laitettiin nuorena miehenä korjailemaan vahinkoja, en käsitä miten jotkut luulee että Aho teki laman.
Vierailija kirjoitti:
Julkisilla palveluilla, kuten rautatiet, posti, tielaitos, ei ollut osakkeenomistajia, joille olisi pitänyt saada tuottoja.
Mainitsemissasi tapauksissa osakkeenomistaja on valtio, joka ne tuotot saa. Onko paha juttu?
Vierailija kirjoitti:
2 juttua lisäksi:
- 80-luvulla oli Nokian nousukausi.
- Paperia tarvittiin paljon enemmän kuin nyt.
Nokian nousukausi??? Sehän oli silloin konkurssin partaalla. Nokia nousi vasta 90-luvulla, silloin tuli kännykät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silloin kaikki tuottoisat firmat esim. paperitehtaat pyöri kotimaassa kotimaisella voimalla. Syntymäkaupungissani Varkaudessa paperimiehet (isäni myös) oli kaupungin kermaa korkeine tuloineen. Eri homma joka alalla nykyään kun ahneet ihmiset myy kaiken ulkomaille pienempien kustannusten perässä.
Miksi paperimiehille oli ok olla ahneita mutta ei omistajille? Paperiliitolta tunnetusti ei joustoa löydy mutta etuja kahmittiin keinoja kaihtamatta niin ettei kädet riittäneet.
Joo, oli kaiken maailman saunalisät palkassa jne. En tiedä onko enää. Isänikin oli duunari, ei paperimies kuitenkaan, eikä nykyisin moni koulutettu saa samaa palkkaa kuin hän kansakoulun käynyt (ja lukuisat muut samassa asemassa olleet). Oli turvallinen työpaikka ja helppo työ.
Silloin oli varaa. Olen nelikymppinen ja teinivuosinani perheemme matkusteli jatkuvasti, maailman ympäri ja keskimäärin viisi kertaa vuodessa ulkomailla tuli käytyä. Oli pelit ja vehkeet, autot ja veneet viimeisen päälle. Ja tämä kaikki virkamiehen palkalla. Mahtaako olla enää yhtä hyvä ostovoima kuin silloin. Asuimme tietenkin velattomassa ok-talossa, mökki, vene ja muutama auto päälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhempani ovat suurta ikäluokkaa, he sanoivat että velkaa kannattaa ottaa, koska inflaatio sen syö. Niin tietysti söikin heillä, heillä oli eläkkeelle jäädessä velaton omakotitalo, mökki etelässä ja toinen Lapissa, ja sijoitusasunto. Kaikki tämä paperimiehen palkalla. Edes viisikymppisenä virkamiehenä en pääse sellaisille ansioille enkä omaisuuteen.
Silloin riitti valtiolla ja kotitalouksilla rahaa perustarpeisiin, kun ei kaikkien pitänyt saada kaikkia mahdollisia hömpötyksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Silloin oli varaa. Olen nelikymppinen ja teinivuosinani perheemme matkusteli jatkuvasti, maailman ympäri ja keskimäärin viisi kertaa vuodessa ulkomailla tuli käytyä. Oli pelit ja vehkeet, autot ja veneet viimeisen päälle. Ja tämä kaikki virkamiehen palkalla. Mahtaako olla enää yhtä hyvä ostovoima kuin silloin. Asuimme tietenkin velattomassa ok-talossa, mökki, vene ja muutama auto päälle.
Meillä ei ollu varaa.
Lakisääteisiä palveluita oli 80-luvulla alle 100. Hyvinvoinnin lisääntyesä niiden määrä noussut useampaan sataan. Tässä syy. HS kuukausiliitteessä oli aikoinaan asiasta artikkeli. Hyvät vuodet, jolloin vienti veti (venäjänkauppa, puu, sellu, paperi ja kännykät) toivat lisää palveluita, joita meidän pitää nyt viennin piiputtaessa ties monettako vuotta karsia rankasti. Ja kukaan ei haluaisi luopua saavutetuista eduista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se elämä 1980-luvulla pelkästään ylellistä ollut. Opintotuki oli selvästi alempi kuin nykyisin, ja opiskelija-asunnoissa kahden hengen huoneet olivat yleisiä esim. Teekkarikylässä ja Domuksella. Kunnalliseen päivähoitoon oli automaattinen oikeus vain alle 3-vuotiailla lapsilla. Moniin nykyisin vielä parannettavissa oleviin tauteihin kuoltiin.
Ihmiset olivat töissä, sossun luukku ja yhteiskunnan elättinä oleminen olivat todellinen häpeä. Lisäksi kaikenlaisia loisimistukia oli paljon vähemmän. Vienti veti Venäjän (NL) ansiosta. Nythän meillä on yhtenä ongelmana nuo EU:n määräämät Venäjän-pakotteet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silloin oli varaa. Olen nelikymppinen ja teinivuosinani perheemme matkusteli jatkuvasti, maailman ympäri ja keskimäärin viisi kertaa vuodessa ulkomailla tuli käytyä. Oli pelit ja vehkeet, autot ja veneet viimeisen päälle. Ja tämä kaikki virkamiehen palkalla. Mahtaako olla enää yhtä hyvä ostovoima kuin silloin. Asuimme tietenkin velattomassa ok-talossa, mökki, vene ja muutama auto päälle.
Meillä ei ollu varaa.
Sun isäs ei ollut virkamies
Huoltosuhteen heikkenmisen lisäksi emme maksa enää veroja, koska olemme rakentaneet kannustinloukun. Sellaista ei ollut 80-luvulla, koska ei ollut tukieläjiä nykymittakaavassa.
80-luvulla keskituloinen maksoi yli 30 prosenttia veroa. Nyt saa tienata 60 000 vuodessa että pääsee samaan prosenttiin. Ja 90 000 euroa tienaava maksaa vain 35 prosenttia.
Kaksi lapsistani on syntynyt 80-luvulla. Eroa nykyiseen on mm. äitiysajan hammashoito.
Se oli maksutonta odotusaikana ja vuosi synnytyksen jälkeen. Pääsin mm. erityishammaslääkärille.
Kunnat maksoivat kotihoidontuen päälle muutaman satamarkkasen, jolla voimme palkata oman lastenhoitajan.
Kunnallisen terveydenhuollon saatavuus oli kaikkiaan paljon paremmalla tolalla.
Vierailija kirjoitti:
Yksi tärkeä selittäjä on huoltosuhde, siis työtätekevien määrän suhde muuhun väestöön. 1980-luvulla suuret ikäluokat olivat parhaassa työiässä, eli veronmaksajia riitti. Vastaavasti vanhuksia oli puolet siitä mitä nykyään, ja 1970-luvun ikäluokat olivat pieniä, eli huollettavia lapsiakaan ei ollut liikaa. Oli paljon elättäjiä ja vähän elätettäviä nykytilanteeseen verrattuna.
Tämä
Vierailija kirjoitti:
Lakisääteisiä palveluita oli 80-luvulla alle 100. Hyvinvoinnin lisääntyesä niiden määrä noussut useampaan sataan. Tässä syy. HS kuukausiliitteessä oli aikoinaan asiasta artikkeli. Hyvät vuodet, jolloin vienti veti (venäjänkauppa, puu, sellu, paperi ja kännykät) toivat lisää palveluita, joita meidän pitää nyt viennin piiputtaessa ties monettako vuotta karsia rankasti. Ja kukaan ei haluaisi luopua saavutetuista eduista.
Toi on asia jota en hyväksy enkä edes ymmärrä? Miksi yhteiskunnan pitäisi huolehtia jokaisesta asiasta?
Miksi tästä yhteiskunnasta on tehty tälläinen sairas yhteiskunta missä yksilöllä on oikeudet mutta vastuu on yhteiskunnalla? Jokaikisessä asiassa yhteiskunta tulee ja maksaa viulut.
80-luvulla ei vielä ollut yhtä ahnasta eliittiä suhmuroimassa muhkeita siivuja omiin taskuihin joka asiassa. Rahaa kyllä on, mutta ei kansalle jaettavaksi.
Velaton maa, jolla epäonnekseen oli pieni ja raskaasti yliarvostettu valuutta. Sen arvo yritettiin säilyttää nostamalla korot pilviin, mikä kaatoi pk-yrityksiä kuin heinää. Mutta romahtihan se markkakin sitten perässä.