Lue keskustelun säännöt.
Miksi sanotaan joka asiaan että meillä ei ole enää varaa... miten vielä 80-luvulla oli varaa?
20.01.2017 |
En ymmärrä. Nykyään koneet jauhaa rahaa halvalla paljon enemmän kuin silloin, mutta silloin rahat riitti palveluihin, teihin ja sairaanhoitoon, nyt ei riitä enää mihinkään, hyvinvointiyhteiskunta pitää väkisin ajaa alas.
Kommentit (82)
Vihainen kirjoitti:
Oli varaa, koska ihmiset kävivät töissä! Kotihoidontuesta ei oltu kuultukaan, KAIKKI kävivät töissä.
Herranjumala, juttelin äsken yhden naisen kanssa joka oli ollut seitsemän vuotta kotona! Parhaassa työiässä. Ei tuollaista olisi voinut kuvitellakaan 80-luvulla. Uskokaa nyt, että hyvinvointivaltiota ei voi pitää pystyssä kotona olemalla!!
Tottakai me tarvitsemme työllisyyden kasvua. Sitä ei voi tulla ilman investointeja. Investoinneilla niitä työpaikkoja tehdään, nyt niitä ei ole, koska ei ole investointeja.
Olemme saaneet ulkolaisia investointeja. Saksalainen Meyer osti Turun telakan ja melkoinen määrä miestyövuosia on plakkarissa täyttyneen tilauskirjan ansiosta. Meyerille suomalainen palkkataso ei ollut ongelma - he ilmoittivat, että hyvää laatua ei tarvitse myydä alihintaan.
Uudessakaupungissa samoin saksalainen investointi ja haussa ensialkuun 250 työntekijää.
Rakentaminen on vauhdissa, mutta kokonaan toinen juttu on se, kuinka paljon se työllistää suomalaisia.
Äänekoskelle rakennetaan sellutehdas, joka työllistää rakentamisvaiheessa (pääasiassa ulkolaisia, taas) , mutta valmistuttuaan se työllistää melko vähän, koska robotiikka.
Ongelmana on se, että meiltä puuttuu nopean tuottavuuden toimialoja.
Naiset pysyvät kotona, koska ei ole töitä. Miehet ovat kotona, koska ei ole töitä.
Hallitus vähensi t&k- rahoitusta, millä Suomi ampuu itseään jalkaan. Ainoastaan uusilla innovaatioilla meillä on mahdollisuus saada suomalaiset työllistettyä.
Vanhat vientialat eivät kannattele, bulkkitavaran kanssa joutuu aina kilpailemaan hinnalla ja laadulla ja suomalainen laatu on parhaassakin tapauksessa keskinkertaista.
Syynä ovat pitkälti valtion suorat ja epäsuorat yritystuet, jotka on suunnattu tuottamattomille aloille. Niiden avulla nåämä yritykset tuottavat kyllä voittoa omistajilleen, mutta eivät mitään hyvää kansantaloudelle. Yritystukien ansiosta niiden ei edes tarvitse panostaa tuotekehittelyyn.
Minä käännän tässä asiassa syyttävän sormen nöihin yrityksiin ja hallitukseen, en suinkaan työttömiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska juuri 80-luvulla tuli tämä hyvinvointivaltio joka silloin "antoi liikaa" eli siis rahaa alettiin pistää liikaa kaikkeen ja eihän sillä nyt kauas pötkitä. Nykyään ei ole enää varaa samaan kuin silloin oli äkkiseltään kun Suomi vaurastui mm Nokian yms takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi tärkeä selittäjä on huoltosuhde, siis työtätekevien määrän suhde muuhun väestöön. 1980-luvulla suuret ikäluokat olivat parhaassa työiässä, eli veronmaksajia riitti. Vastaavasti vanhuksia oli puolet siitä mitä nykyään, ja 1970-luvun ikäluokat olivat pieniä, eli huollettavia lapsiakaan ei ollut liikaa. Oli paljon elättäjiä ja vähän elätettäviä nykytilanteeseen verrattuna.
Moni ei tiedä, mutta palkoista menee. 24-25% eläkemaksuihin kun ottaa työnantajan osuuden huomioon. Näillä maksetaan suurten ikäluokkien isot eläkkeet. Siellä ne rahat ovat pihien eläkeläisten nollakorkoisilla säästötileillä. Ja sitten kehdataan valittaa että on pieni eläke (paljon parempi kuin pätkätyöläisen palkka ja tulot on taattu loppuiäksi ilman pelkoja yt-neuvotteluista).
Moni ei näköjään tiedä, että Suomessa on eläkkeissä käytössä ns. osittain rahastoiva malli.
Toinen maailmassa oleva vaihtoehto olisi se, että työssäkäyvät maksaisivat eläkkeet kokonaan .
Kumpi miellyttää enemmän? Veikkaan kuitenkin Suomen mallia.
Kerropa minulle, mitä ne ylisuuret eläkkeet ovat. Itse kun tarkastelen tilastoa, niin huomaan, että suurin osa eläkettä saavista naisista saa bruttona 1000- 1249. Seuraavaksi suurin ryhmä muodostuu kahdesta tasosta; 750-999€ ja 1250-1499€. Ovatko nämä teistä ylisuuria?
Miesten tilanne on parempi, koska miehet ovat yleensä keskeytymättä työssä sukupuolestaan johtuen.
Miesten suurin ryhmä saa 1000-1249 ja toiseksi suurin ryhmä 2000-2499. Tuo suurempi eläke edellyttää jo melko hyviä ansiotuloja ja vähintään 44 vuoden yhtäjaksoista työskentelyä.
Tässä linkki Eläketurvakeskuksen sivulle. Skrollaa sivua alaspäin, niin näet graafin.
http://www.etk.fi/elakejarjestelmat/suomi/elakkeensaajien-kokonaistulot…
Suuri eläke edellyttää tiettyä asemaa ja palkaa työssäollessa. Niitä on naisilla hyvin vähän, miehillä tietysti enemmän, koska miehiä on ollut (ja on edelleen) johtajina enemmän, mutta ei heitäkään paljoa ole.
Jos ne miljardit mitä menee esim. Kreikkaan jäisi tänne, niin olisi varaa.
Eihän nyt vielä ihan hullusti asiat oo, tietyn rajan alitus ja saat asumistukea, kela jakaa toimeentulotukia tarvitseville, terveydenhoito on halpaa, pääset sydänleikkauksiin ilmaiseksi, mitä nyt vähän kai joutuu maksamaan kun sairaalassa makaa, koulut ilmaisia, kirkkokaan ei peri maksua jos käy synnit tunnustamassa jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakisääteisiä palveluita oli 80-luvulla alle 100. Hyvinvoinnin lisääntyesä niiden määrä noussut useampaan sataan. Tässä syy. HS kuukausiliitteessä oli aikoinaan asiasta artikkeli. Hyvät vuodet, jolloin vienti veti (venäjänkauppa, puu, sellu, paperi ja kännykät) toivat lisää palveluita, joita meidän pitää nyt viennin piiputtaessa ties monettako vuotta karsia rankasti. Ja kukaan ei haluaisi luopua saavutetuista eduista.
Toi on asia jota en hyväksy enkä edes ymmärrä? Miksi yhteiskunnan pitäisi huolehtia jokaisesta asiasta?
Miksi tästä yhteiskunnasta on tehty tälläinen sairas yhteiskunta missä yksilöllä on oikeudet mutta vastuu on yhteiskunnalla? Jokaikisessä asiassa yhteiskunta tulee ja maksaa viulut.
Juu ja ei. Yksilö ei pysty vaikuttamaan omiin asioihinsa ja ansioihinsa sillä tavalla kuin on aiemmin pystynyt. Jos nyt asuu jossain maaseudulla missä voi elää omavaraisempaa elämää maata viljellen, kotipuutarhaa pitäen, kalastaen, metsästäen ja metsän antimia hyödyntäen,ilman autoa niin lapsia ei voi ainakaan tehdä. Sillä kaikki palvelut on säästöjen nimissä viety keskuksiin. Yhteiskunta on siis koko ajan kiristänyt rahahanojaan viemällä palvelut pois sieltä missä voisi ainakin teoriassa voi elää edullisesti.
Toisaalta olen saaa mieltä kanssasi, että niiden, jotka ei tuota yhteiskunnalle tekemällä palkallista tai vapaaehtoista työtä ei pitäisi asua siellä, missä elämä on kallista. Se on yhteiskunnalle kalliimpaa maksaa elämäntapatyöttömälle Helsingissä vaadittava elintaso kuin elintaso jossain maaseudulla.
Kysymys ei ole vain asumisesta. Vaan kaikesta muustakin.
Yhteiskunta (valtio, kunnat ja kaupungit) maksavat oikeastaan kaiken. Meillä on suurin ja laajin kirjastojärjestelmä maailmassa (nyt siellä voi lainata pelejä, suksia ja porakoneitakin), kaikenmaailman ilmaisia urheilupaikkoja rakennetaan koko ajan, kaikki elokuvat on tehty valtionrahoituksella (suurin osa rahoituksesta tulee valtiolta), meillä on erittäin paljon museoita ja muuta kulttuuri touhua.
Jos tekee lapsia niin yhteiskunta maksaa oikeastaan kaiken. Jos velkaantuu omasta syystä niin yhteiskunta maksaa.
Lista on loputon.
Erittäin suuri osa "yksityisistä" työpaikoista tässä maassa on koska yhteiskunta niitä tukee.
Ei ole oikein yhtäkään asiaa mihin yhteiskunta ei ole rahojaan tunkenut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi tärkeä selittäjä on huoltosuhde, siis työtätekevien määrän suhde muuhun väestöön. 1980-luvulla suuret ikäluokat olivat parhaassa työiässä, eli veronmaksajia riitti. Vastaavasti vanhuksia oli puolet siitä mitä nykyään, ja 1970-luvun ikäluokat olivat pieniä, eli huollettavia lapsiakaan ei ollut liikaa. Oli paljon elättäjiä ja vähän elätettäviä nykytilanteeseen verrattuna.
Moni ei tiedä, mutta palkoista menee. 24-25% eläkemaksuihin kun ottaa työnantajan osuuden huomioon. Näillä maksetaan suurten ikäluokkien isot eläkkeet. Siellä ne rahat ovat pihien eläkeläisten nollakorkoisilla säästötileillä. Ja sitten kehdataan valittaa että on pieni eläke (paljon parempi kuin pätkätyöläisen palkka ja tulot on taattu loppuiäksi ilman pelkoja yt-neuvotteluista).
Moni ei näköjään tiedä, että Suomessa on eläkkeissä käytössä ns. osittain rahastoiva malli.
Toinen maailmassa oleva vaihtoehto olisi se, että työssäkäyvät maksaisivat eläkkeet kokonaan .
Kumpi miellyttää enemmän? Veikkaan kuitenkin Suomen mallia.
Kerropa minulle, mitä ne ylisuuret eläkkeet ovat. Itse kun tarkastelen tilastoa, niin huomaan, että suurin osa eläkettä saavista naisista saa bruttona 1000- 1249. Seuraavaksi suurin ryhmä muodostuu kahdesta tasosta; 750-999€ ja 1250-1499€. Ovatko nämä teistä ylisuuria?
Miesten tilanne on parempi, koska miehet ovat yleensä keskeytymättä työssä sukupuolestaan johtuen.
Miesten suurin ryhmä saa 1000-1249 ja toiseksi suurin ryhmä 2000-2499. Tuo suurempi eläke edellyttää jo melko hyviä ansiotuloja ja vähintään 44 vuoden yhtäjaksoista työskentelyä.
Tässä linkki Eläketurvakeskuksen sivulle. Skrollaa sivua alaspäin, niin näet graafin.
http://www.etk.fi/elakejarjestelmat/suomi/elakkeensaajien-kokonaistulot…
Suuri eläke edellyttää tiettyä asemaa ja palkaa työssäollessa. Niitä on naisilla hyvin vähän, miehillä tietysti enemmän, koska miehiä on ollut (ja on edelleen) johtajina enemmän, mutta ei heitäkään paljoa ole.
Eläkeläisten tulot ylittää jo työssäolevien tulot. Eläkeläisten omaisuus on paljon suurempi kuin työssäkäyvien. Noin keskimääräisesti.
Suurin osa eläkkeellä olevista EI OLE MAKSANUT lähellekkään sitä mitä ne on eläkkeellä olessaan saanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
80-luvulla oli sekä täystyöllisyys että pienemmät julkiset kustannukset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Välillä tuntuu, että elää jossain rinnakkaistodellisuudessa toisten kanssa. Itse olen keskiluokkaisesta perheestä pk-seudulta ja ihan selkeä on ymmärrys siitä, että elintaso oli 80-luvulla kokonaisuudessaan paljon vaatimattomampi kuin nyt. Tukienkin kuvittelen olleen pienemmät, mutta en toki voi olla varma, koska perheessä ei ole ollut pienituloisuutta tai työttömyyttä.
Vielä 80-luvulla Espoo oli Suomen autoistunein kunta. Ei siksi, että välimatkat olisivat pitkät ja maalla olleet lyhyet vaan siksi, että vain hyvätuloisilla perheillä oli varaa kahteen autoon.
90-luvulla kasikymppisen syöpää ei lähdetty hoitamaan (sukulainen). Eleli sitten pari vuotta ilman hoitoja. Toissa vuonna 95-vuotiaalta leikattiin syöpä, oli leikkauksen jälkeen 3 kk sairaalassa ja kuoli lopulta pääsemättä kotiin.
Vierailija kirjoitti:
2 juttua lisäksi:
- 80-luvulla oli Nokian nousukausi.
- Paperia tarvittiin paljon enemmän kuin nyt.
Ei ollut Nokian nousu,se oli vuosikymmen myöhemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko 80-luvulla oikeasti varaa?
Mites kävi sille kaikelle velkarahalle jota ahneesti käytettiin? :DD
Eikö 80-90luvun taitteen lama ole enää muistissa?Muisteleppa tarkemmin. Ahon-Viinasen katastrofihallituksen aloittaessa 1991 Suomi oli käytännössä velaton maa.
Velaton maa, jolla epäonnekseen oli pieni ja raskaasti yliarvostettu valuutta. Sen arvo yritettiin säilyttää nostamalla korot pilviin, mikä kaatoi pk-yrityksiä kuin heinää. Mutta romahtihan se markkakin sitten perässä.
Ei Ahon hallitus mitään ryssinyt, vaan sitä edeltänyt Holkerin hallitus. Aho laitettiin nuorena miehenä korjailemaan vahinkoja, en käsitä miten jotkut luulee että Aho teki laman.
Juuri tämä.Aho-Viinasella ei ollut paljon tehtävissä käsiin jätetyllä katastrofilla.
Ei 80-luvulla mitään julkisia palveluja ollut enemmän kuin nykyään. Esimerkiksi julkishallinnossa oli työntekijöitä noin 30 % nykyisestä määrästä. Porissa on tänään 80 000 asukasta, joista 20 000 on töissä kaupungilla. 70- luvulla Porissa oli 80 000 asukasta, joista 2000 oli kaupungilla töissä.
Luokat olivat isompia. Sairaanhoito oli halvempaa, kun hoidot olivat yksinkertaisempia ja halvempia. Suomi oli suljettu markkina. Kiina oli vielä kommunistimaa, joka myi vain riisiä. Demarihallitukset siirsivät kunnan kontolle sellaisiakin palveluja, jotka eivät niille oikeastaan kuuluisi.
Lisäksi meillä menee yli 10 miljardia joka vuosi toimettomien mamujen hyysäämiseen ja täyshoitoon. Ei siis turvapaikanhakijoihin, vaan niihin, jotka tänne on kyörätty jo aiemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isovanhempamme auttoivat vanhempia, sekä taloudellisesti että tukivat henkisesti. Isot sukupolvet perivät vanhempansa, rikastuivat ja käyttävät rahat omaan elämään. Ei lapsille anneta mitään tukea. Nuoret ja perheet ovat yksin, omillaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos ne miljardit mitä menee esim. Kreikkaan jäisi tänne, niin olisi varaa.
Suomelta ei ole mennyt miljardeja Kreikkaan.80-luvun huoltosuhde oli eri maailmasta kuin nyt,tämä on suurin syy.
En ymmärrä miksi eläkkeille ei saada kattoa. Eläkeläiset ovat eläneet pitkän nousukauden ja monet onnistuneet keräämään siinä sivussa valtavan omaisuuden. Sen lisäksi pitäisi vielä jakaa muhkeat rahat ihmisille, jotka eivät enää edes tarvitse rahaa juuri mihinkään. Kyllä siitä rahasta enemmän on hyötyä opiskelijalle tai perheelliselle kuin elämänsä takasuoralla eteenpäin lykkivälle eläkeläiselle. Eläkekatto ja rikkailta eläkkeet kokonaan pois. Myykööt omaisuuttaan, jos eivät muuten saa leipää pöydälle.
Vierailija kirjoitti:
Ei 80-luvulla mitään julkisia palveluja ollut enemmän kuin nykyään. Esimerkiksi julkishallinnossa oli työntekijöitä noin 30 % nykyisestä määrästä. Porissa on tänään 80 000 asukasta, joista 20 000 on töissä kaupungilla. 70- luvulla Porissa oli 80 000 asukasta, joista 2000 oli kaupungilla töissä.
Luokat olivat isompia. Sairaanhoito oli halvempaa, kun hoidot olivat yksinkertaisempia ja halvempia. Suomi oli suljettu markkina. Kiina oli vielä kommunistimaa, joka myi vain riisiä. Demarihallitukset siirsivät kunnan kontolle sellaisiakin palveluja, jotka eivät niille oikeastaan kuuluisi.
Lisäksi meillä menee yli 10 miljardia joka vuosi toimettomien mamujen hyysäämiseen ja täyshoitoon. Ei siis turvapaikanhakijoihin, vaan niihin, jotka tänne on kyörätty jo aiemmin.
Kuntien taloudelliset lakisääteiset velvoitteet ovat kasvaneet valtavasti 1980-luvun jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Julkisen sektorin työntekijöiden määrä on kasvanut noin 50 % 1980-luvulta lähtien. On siinä kustannettavaa.
Tilastolähde, kiitoksia?
Talous on noussut jatkuvasti sotien jälkeen ja on paljon korkeammalla kuin 80-luvulla.
Tyhmiä ihmisiä viilataan silmään ja rahat menee rikkaille veroparatiiseihin.
Useimmilla pörssiyrityksillä on nyt rahaa enemmän kuin juuri koskaan. Siitä kertoo se, että meillä on ollut jo useampi ennätyssuuri osinkokevät ja ensi keväänä yritykset valmistautuvat taas jakamaan tuloksestaan ulos 70-80% osinkoina.
Kyse on siitä, että ei ole kiinnostavia investointikohteita, jotka antaisivat ns. nopeaa tuottoa.
Rahaa olisi kyllä työntekijöillekin jaettavaksi, mutta olemme sitoutuneet maltillisin korotuksiin ja tänä vuonna 0-korotuksiin kikyn myötä, tarkoituksena parantaa vientiteollisuutemme kilpailukykyä.
Rakennemuutosta käytetään nyt siihen, että palkkoja yritetään ajaa alemmas. Melko moni päättäjä ja vaikuttaja on tullut ulos tämän asian kanssa, valtiovarainministeriön Martti Hetemäki, Kokoomuksen Juhana Vartiainen ja Wahlroos ovat kaikki esittäneet, että meidän suomalaisten tulisi tyytyä matalapalkkoihin. Sehän ei mitenkään ole mahdollista euroalueen kalleimmassa maassa.
Lisäksi vaaditaan tarveharkinnan poistamista ETA-alueen ulkopuolelta tulevalle työvoimalle. Tämä koskee ennenkaikkea akateemisia, koska halpatyövoiman maista haluttaisiin tuoda asiantuntijoita - työskentelemään halvemmalla kuin suomalaiset asiantuntijat.
Nokiahan tätä jo teki - toi satoja insinöörejä tytäryhtiöistään, mm. Kiinasta ja Intiasta, työskentelemään Suomeen 750 euron kuukausipalkalla. Nokia sai toiminnastaan vain pienet sakot.