Lue keskustelun säännöt.
Miksi sanotaan joka asiaan että meillä ei ole enää varaa... miten vielä 80-luvulla oli varaa?
20.01.2017 |
En ymmärrä. Nykyään koneet jauhaa rahaa halvalla paljon enemmän kuin silloin, mutta silloin rahat riitti palveluihin, teihin ja sairaanhoitoon, nyt ei riitä enää mihinkään, hyvinvointiyhteiskunta pitää väkisin ajaa alas.
Kommentit (82)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakisääteisiä palveluita oli 80-luvulla alle 100. Hyvinvoinnin lisääntyesä niiden määrä noussut useampaan sataan. Tässä syy. HS kuukausiliitteessä oli aikoinaan asiasta artikkeli. Hyvät vuodet, jolloin vienti veti (venäjänkauppa, puu, sellu, paperi ja kännykät) toivat lisää palveluita, joita meidän pitää nyt viennin piiputtaessa ties monettako vuotta karsia rankasti. Ja kukaan ei haluaisi luopua saavutetuista eduista.
Toi on asia jota en hyväksy enkä edes ymmärrä? Miksi yhteiskunnan pitäisi huolehtia jokaisesta asiasta?
Miksi tästä yhteiskunnasta on tehty tälläinen sairas yhteiskunta missä yksilöllä on oikeudet mutta vastuu on yhteiskunnalla? Jokaikisessä asiassa yhteiskunta tulee ja maksaa viulut.
Juu ja ei. Yksilö ei pysty vaikuttamaan omiin asioihinsa ja ansioihinsa sillä tavalla kuin on aiemmin pystynyt. Jos nyt asuu jossain maaseudulla missä voi elää omavaraisempaa elämää maata viljellen, kotipuutarhaa pitäen, kalastaen, metsästäen ja metsän antimia hyödyntäen,ilman autoa niin lapsia ei voi ainakaan tehdä. Sillä kaikki palvelut on säästöjen nimissä viety keskuksiin. Yhteiskunta on siis koko ajan kiristänyt rahahanojaan viemällä palvelut pois sieltä missä voisi ainakin teoriassa voi elää edullisesti.
Toisaalta olen saaa mieltä kanssasi, että niiden, jotka ei tuota yhteiskunnalle tekemällä palkallista tai vapaaehtoista työtä ei pitäisi asua siellä, missä elämä on kallista. Se on yhteiskunnalle kalliimpaa maksaa elämäntapatyöttömälle Helsingissä vaadittava elintaso kuin elintaso jossain maaseudulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rahat menee Sipilän ja Bernerin yrityksiin.
Vierailija kirjoitti:
Julkisen sektorin työntekijöiden määrä on kasvanut noin 50 % 1980-luvulta lähtien. On siinä kustannettavaa.
Tutkin tilastoa julksien sektorin työntekijämäärien kehityksestä:
Valtionhallinnossa suunta on laskeva, ollut jo pitkään, 90-luvun lamasta lähtien. Eniten kasvua on tapahtunut paikallishallinnossa , lähinnä siis kunnissa.
Kunnilla on 535 läkisääteistä tehtävää ja yli 1000 velvoitetta. Nämä tehtävät niille määrätään hallitusten ja eduskunnan toimesta. Mielenkiintoinen oli tieto, että nämä tehtävät ovat kasvaneet kaikkein eniten 2000-luvulla.
Vasemmistoa on aina syytetty julkisen sektorin kasvusta. Meillä on ollut oikeistohallitukset 2003 lähtien, Vallassa Kepu ja Kokoomus...
Vierailija kirjoitti:
Kaksi lapsistani on syntynyt 80-luvulla. Eroa nykyiseen on mm. äitiysajan hammashoito.
Se oli maksutonta odotusaikana ja vuosi synnytyksen jälkeen. Pääsin mm. erityishammaslääkärille.
Kunnat maksoivat kotihoidontuen päälle muutaman satamarkkasen, jolla voimme palkata oman lastenhoitajan.
Kunnallisen terveydenhuollon saatavuus oli kaikkiaan paljon paremmalla tolalla.
Tämä näkyy tilastoissakin. Perusterveydenhuollon menot ovat kasvaneet, mutta on vahvasti tingitty juuri hammashuollosta, neuvolapalveluista, psykologipalveluista - ja erikoissairaanhoidosta.
Perusterveydenhuollon menojen kasvua selittää pitkälti väestörakenne, eli kasvava vanhusten määrä.
Vierailija kirjoitti:
"Entäpä vielä aikaisemmin. Esimerkiksi 60-luvulla maa oli rutiköyhä, mutta rakennettiin ja ylläpidettiin sekä tiestöä että rautatieverkkoa. Esimerkiksi tiestö on päällystetty kokonaisuudessaan tuon jälkeen, mutta 90-luvun alussa alkaneen, ja jossain määrin edelleen jatkuvan, laman jälkeen ei ole ollut varaa edes tiestön välttämättömään kunnossapitoon."
60-luvulla esim. turunväylää oli rakentamassa( tai ainakin lapioimassa) ilmainen työvoima, rattijuopot. Tiedän kun isäni sai rangaistuksen rattijuopumuksesta ja joutui tuonne hommiin vankilan sijaan.
Nyt nämä hommat tekee yksityiset yritykset, jolta kunta ja valtio ostaa palvelut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Entäpä vielä aikaisemmin. Esimerkiksi 60-luvulla maa oli rutiköyhä, mutta rakennettiin ja ylläpidettiin sekä tiestöä että rautatieverkkoa. Esimerkiksi tiestö on päällystetty kokonaisuudessaan tuon jälkeen, mutta 90-luvun alussa alkaneen, ja jossain määrin edelleen jatkuvan, laman jälkeen ei ole ollut varaa edes tiestön välttämättömään kunnossapitoon."
60-luvulla esim. turunväylää oli rakentamassa( tai ainakin lapioimassa) ilmainen työvoima, rattijuopot. Tiedän kun isäni sai rangaistuksen rattijuopumuksesta ja joutui tuonne hommiin vankilan sijaan.
Nyt nämä hommat tekee yksityiset yritykset, jolta kunta ja valtio ostaa palvelut.
Ai niin, unohdin mainita, että ostopalvelujen myötä saimme mm. asvalttikartellit...
Oli varaa, koska ihmiset kävivät töissä! Kotihoidontuesta ei oltu kuultukaan, KAIKKI kävivät töissä.
Herranjumala, juttelin äsken yhden naisen kanssa joka oli ollut seitsemän vuotta kotona! Parhaassa työiässä. Ei tuollaista olisi voinut kuvitellakaan 80-luvulla. Uskokaa nyt, että hyvinvointivaltiota ei voi pitää pystyssä kotona olemalla!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset olivat töissä, sossun luukku ja yhteiskunnan elättinä oleminen olivat todellinen häpeä. Lisäksi kaikenlaisia loisimistukia oli paljon vähemmän. Vienti veti Venäjän (NL) ansiosta. Nythän meillä on yhtenä ongelmana nuo EU:n määräämät Venäjän-pakotteet.
Periaatteessa olen kanssasi samaa mieltä, mutta työllisyysasteen heikkeneminen EI johdu siitä, että omasta tahdostaan työttömien määrä olisi räjähtänyt julmetun korkeaksi, vaan siitä, että 90-luvun laman huono hoitaminen jätti jälkeensä niin köyhyyden kuin pitkäaikaistyöttömyydenkin, joita ei ole kyetty ratkaisemaan vieläkään. 5000 pk teki silloin konkurssin.
Lisäksi 2010-luvulla työttömyys on kasvanut joukkoirtisanomisten johdosta.
Tuo 90-luvun lama kummittelee tämän päivän elämässä vielä vahvasti. Suomen Akatemia teetti sadan tutkijan tutkijaryhmällä 2000-luvun vaihteessa tutkimuksen 90-luvun lamasta ja sen hoitamisesta.
90-luvun lamaa hoitivat Kepu ja Kokoomus lääkkeillä, jotka tutkimuksessa osoitettiin vääriksi. Nyt samat puolueet käyttävät aivan samoja lääkkeitä ja aivan samoja argumentteja.
Väärä talouspolitiikka johti pankkikriisiin ja devalvaatioon ja sitten markan kelluttamiseen. Vientisektori elpyi, mutta kotimarkkinasektori joutui pahoihin vaikeuksiin hallituksen leikkauspolitiikan takia.
Pahin virhe kuitenkin oli se, että työttömyyden annettiin kasvaa liian suureksi ja sille ei tutkimuksissa löytynyt taloudellisia perusteita. Kun työttömyys kasvaa liian suureksi, sitä on entistä vaikeampi alentaa.
Etenkin julkisen sektorin irtisanomisilla saavutettiin vähän todellisia säästöjä, koska samalla verotulot laskivat ja työttömyysmenot kasvoivat.
Suomeen muotoutui 3-vaiheinen lama, jossa taloudellista lamaa seurasi työmarkkinoiden lama ja sen jälkeen sosiaalipoliittinen lama. Jatkuvasti toimeentulotuella elävien kasvava määrä viittaa siihen, ettei viimeinen vaihe ole ehkä vieläkään ohi. Tämän lisäksi saimme sitten globaalin investointilaman, joka on heikentänyt Suomen vientiä olennaisesti.
Maailman laajuinen heikko taloustilanne, vienti ei vedä, paljon työttömyyttä, ikärakenne jne.
Väitän, että moni elää tänä.päivänä paljon korkeampaa elintasoa ja saa yhteiskunnalta parempaa palvelua, kuin 80-luvulla esim. terv.hoito/hammashoito, kunnallinen päivähoito, alakoululaisten iltapäiväkerhot, kirjastopalvelut/tietotekniikka, vanhusten kotipalvelut, tuet harrastustoimintaan, pitkät perhevapaat, työelämässä pitemmät vuosilomat, rahalliset tuet esim. toimeentulo- ja asumistuet ja erityisesti valtion tukema vuokratuotanto, joka on mahdollistanut pienituloisille paremmat asumismahdollisuudet, matalampi kynnys omistaa asunto tai auto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huoltosuhteen heikkenmisen lisäksi emme maksa enää veroja, koska olemme rakentaneet kannustinloukun. Sellaista ei ollut 80-luvulla, koska ei ollut tukieläjiä nykymittakaavassa.
80-luvulla keskituloinen maksoi yli 30 prosenttia veroa. Nyt saa tienata 60 000 vuodessa että pääsee samaan prosenttiin. Ja 90 000 euroa tienaava maksaa vain 35 prosenttia.
Nyt on pakko oikaista:
Suomen verotuksen painopiste on siirretty palkkaveroista välillisiin veroihin. Valtion kokonaisverokertymässä välilliset verot muodostavat jo suuremman osuuden kuin palkkaverot .
Siksi palkkaverotus on laskenut. Maksat aivan yhtä paljon, itse asiassa hieman enemmänkin veroja nyt, mutta osa niistä on ikäänkuin piilossa, koska ne eivät näy tilinauhassa.
Nämä välilliset verot ovat tasaveroja, toisin kuin palkkaverot.
Välilliset verot ovat päättäjillemme kätevä väline juuri sikis, että niiden olemassaoloa eivät ihmiset hahmota. Sipilänkin hallitus on korottanut kaikkia välillisä veroja , alv:a lukuunottamatta. Suurella mainostuksella laskettiin palkkaveroja, mutta se alennus ei riitä kattamaan välillisten verojen nousua kuin suurituloisilla.
Vierailija kirjoitti:
Maailman laajuinen heikko taloustilanne, vienti ei vedä, paljon työttömyyttä, ikärakenne jne.
Väitän, että moni elää tänä.päivänä paljon korkeampaa elintasoa ja saa yhteiskunnalta parempaa palvelua, kuin 80-luvulla esim. terv.hoito/hammashoito, kunnallinen päivähoito, alakoululaisten iltapäiväkerhot, kirjastopalvelut/tietotekniikka, vanhusten kotipalvelut, tuet harrastustoimintaan, pitkät perhevapaat, työelämässä pitemmät vuosilomat, rahalliset tuet esim. toimeentulo- ja asumistuet ja erityisesti valtion tukema vuokratuotanto, joka on mahdollistanut pienituloisille paremmat asumismahdollisuudet, matalampi kynnys omistaa asunto tai auto.
Niin, nämä asiat ovat juuri niitä, joita kasvatettiin ns, hyvinä vuosina.
Palkansaajien ostovoima on kuitenkin, palkkojen noususta huolimatta, 80-luvun tasolla.
Suomen Pankkkikin myönsi, että Suomi on euroalueen kallein maa elää.
Tilastokeskus tiesi kertoa, että viimeisten kahdenkymmen vuoden aikana palkansaajien ansiokehitys on ollu selvästi heikompaa kuin yrittäjien ja maatalousyrittäjien.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yksi tärkeä selittäjä on huoltosuhde, siis työtätekevien määrän suhde muuhun väestöön. 1980-luvulla suuret ikäluokat olivat parhaassa työiässä, eli veronmaksajia riitti. Vastaavasti vanhuksia oli puolet siitä mitä nykyään, ja 1970-luvun ikäluokat olivat pieniä, eli huollettavia lapsiakaan ei ollut liikaa. Oli paljon elättäjiä ja vähän elätettäviä nykytilanteeseen verrattuna.
Moni ei tiedä, mutta palkoista menee. 24-25% eläkemaksuihin kun ottaa työnantajan osuuden huomioon. Näillä maksetaan suurten ikäluokkien isot eläkkeet. Siellä ne rahat ovat pihien eläkeläisten nollakorkoisilla säästötileillä. Ja sitten kehdataan valittaa että on pieni eläke (paljon parempi kuin pätkätyöläisen palkka ja tulot on taattu loppuiäksi ilman pelkoja yt-neuvotteluista).
Monia asioita on jo lueteltukin, mutta en huomannut kenenkään vielä maininneen asumisen kalleutta. 80-luvulla asuttiin paljon ahtaammin ja vuokra-asuntoa valitessa otettiin mieluummin pienempi asunto halvemmalla vuokralla kuin isompi kalliimmalla vuokralla. Nykyisin joillakin paikkakunnilla on jo tilanne, jossa työssäkäyvillä ei ole enää varaa asua kaupungin vuokra-asunnoissa. Taloyhtiöissä on asuntoja tyhjillään, kun työssäkäyvien on etsittävä edullisempia vuokra-asuntoja muualta. Tästä seuraa, että taloyhtiöihin jäljelle jäävien asukkaiden vuokrat nousevat entisestään, mutta heidän vuokransa maksetaankin asumistuen ja toimeentulotuen muodossa, joten kallistuneet vuokrat kustannetaan yhteiskunnan lompakosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tää nyt ei liity 80-lukuun, mutta vuosien 2005-2015 välillä valtion verotulot kasvoivat 20% ja menot kasvoivat 40%. Että sellainen säästölinja.
Vierailija kirjoitti:
Silloin riitti valtiolla ja kotitalouksilla rahaa perustarpeisiin, kun ei kaikkien pitänyt saada kaikkia mahdollisia hömpötyksiä.
Aivan. Elintaso oli paljon nykyistä matalampi. Hyvänä puolena elintaso kasvoi lähes joka vuosi.
Hyvin riitti puucee, potkukelkka ja tarjouslenkkimakkara. Ei vaadittu perheelle modernia omakotitaloa ja kahta katumaasturia. Ei koskaan käyty ulkona syömässä eikä kahvilla, banaani oli eksoottinen hedelmä. Aikuiset marjastivat ja lapset leikkivät lähimetsässä salilla käynnin ja satubaletin sijaan. Kännit vedettiin eukon näkemättä liiterin takana eikä viiniravintolassa hänen kanssaan. Sukulaisille soitettiin lyhyitä kaukopuheluita juhlapyhinä.
Vierailija kirjoitti:
Vaatimukset kovenevat. 80-luvulla lapset menivät siinä sivussa, keskoset olivat keskenmenoja, ei kuolleita vauvoja, lemmikit lopetettiin jos oli paha ongelma, vanhukset kuolivat eivätkä kituneet kymmentä vuotta laitoksessa...
Näin juuri, iltapäivähoitoja ei koululaisille ollut, päiväkotiin ei päässeet työssäkäyvien lapset, eskarinkin kävivät harvat, ei ollut kotihoidontukea, ei kunnallista hammashoitoa kuin lapsille, lista jatkuu loputtomiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silloin oli varaa. Olen nelikymppinen ja teinivuosinani perheemme matkusteli jatkuvasti, maailman ympäri ja keskimäärin viisi kertaa vuodessa ulkomailla tuli käytyä. Oli pelit ja vehkeet, autot ja veneet viimeisen päälle. Ja tämä kaikki virkamiehen palkalla. Mahtaako olla enää yhtä hyvä ostovoima kuin silloin. Asuimme tietenkin velattomassa ok-talossa, mökki, vene ja muutama auto päälle.
Meillä ei ollu varaa.
Sun isäs ei ollut virkamies
Kyllähän nykyisinkin on ihmisiä, joilla on varaa. Ei kannata kenenkään tulla vastaamaan ap:n kysymykseen "silloin oli varaa", jos sillä tarkoitetaan lähinnä vain omaa perhettä, tai vain virkamiesten lapsia.
Rahaa on koko ajan jossain yllin kyllin. Sitä ei vaan ole jaettavaksi työntekijöille entiseen malliin.
Yksi syy on tuottavuus.
Suomen tuottavuus työntekijää kohden oli 2001-2013 euroalueen keskiarvoa korkeampi. (Tuotanto kehittyi palkkoja nopeammin) Elektroniikkateollisuuden tuotannon vähentyminen Suomessa aiheutti tuottavuuden laskun (elektroniikkateollisuus kuului ns. nopean tuottavuuden toimialaan, toisena syynä oli heikko suhdanne.
Elektroniikkateollisuuden tilalle ei kuitenkaan ole syntynyt uutta nopean tuottavuuden kasvun toimialaa eikä muiden toimialojen tuottavuuskehitys ole pystynyt kompensoimaan elektroniikkateollisuuden vaikutuksen hiipumista. Tämä kehitys johtaa siihen, että ainakin lähivuodet tuottavuuskasvu koko kansantaloudessa jää aiempaa hitaammaksi.
Suomen yksikkötyökustannukset kasvoivat huomattavasti euroalueen keskiarvoa ripeämmin vuosina 2008–2009. Tähän oli syynä Kokoomuksen Sari Sairaanhoitaja -kampanja, jolla puolue kalasteli ääniä. Sairaanhoitjat saivat korotuksensa, mutta se poiki korotukset muillekin aloilla. Pahimpaan mahdolliseen aikaan, kansainvälisen finanssikriisin ollessa päällä. Tämä johti Suomen kilpailukyvyn heikkenemiseen yksikkötyökustannusten kasvaessa.
Vuonna 2014 Suomen yksikkötyökustannukset kasvoivat pitkästä aikaa euroalueen keskiarvoa hitaammin. Suomen yksikkötyökustannusten kasvu jäänee myös vuosina 2015–2017 hieman euroaluetta vaimeammaksi. Maltillisista palkkaratkaisuista johtuen Suomen kustannuskilpailukyky on siten käänty- mässä paranevalle uralle suhteessa muuhun euroalueeseen ja etenkin Saksaan. Tämä tarkoittaa viennin hienoista elpymistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huoltosuhteen heikkenmisen lisäksi emme maksa enää veroja, koska olemme rakentaneet kannustinloukun. Sellaista ei ollut 80-luvulla, koska ei ollut tukieläjiä nykymittakaavassa.
80-luvulla keskituloinen maksoi yli 30 prosenttia veroa. Nyt saa tienata 60 000 vuodessa että pääsee samaan prosenttiin. Ja 90 000 euroa tienaava maksaa vain 35 prosenttia.
Nyt on pakko oikaista:
Suomen verotuksen painopiste on siirretty palkkaveroista välillisiin veroihin. Valtion kokonaisverokertymässä välilliset verot muodostavat jo suuremman osuuden kuin palkkaverot .
Siksi palkkaverotus on laskenut. Maksat aivan yhtä paljon, itse asiassa hieman enemmänkin veroja nyt, mutta osa niistä on ikäänkuin piilossa, koska ne eivät näy tilinauhassa.
Nämä välilliset verot ovat tasaveroja, toisin kuin palkkaverot.
Välilliset verot ovat päättäjillemme kätevä väline juuri sikis, että niiden olemassaoloa eivät ihmiset hahmota. Sipilänkin hallitus on korottanut kaikkia välillisä veroja , alv:a lukuunottamatta. Suurella mainostuksella laskettiin palkkaveroja, mutta se alennus ei riitä kattamaan välillisten verojen nousua kuin suurituloisilla.
Otitko huomioon, että moni suurituloinen (tällainen kohtuullisen summan suurituloinen eli 60 - 90 000 e/vuosi) ei kuluta kaikkea palkkaansa mihinkään verotettavaan hyödykkeeseen vaan rahaa makaa ihan pankkitileillä valtavia määriä sekä ne laitetaan omistusasuntoon, missä varallisuus on passiivisena vuosikymmenet.
Eli en osta tuota väittämääsi ellet pysty perustelemaan sitä paremmin. Omista 60 000 euron vuosituloista jää säästöön ja menee asunnon lainanlyhennykseen noin 15 000 euroa. Veroja menee noin 20 000 euroa. Noin 5 000 euroa menee vastikkeisiin. Noin 20 000 euroa menee kulutukseen. Siitäkin moni laittaa ison osan ulkomaanmatkailuun ja ostoksiin ulkomailta, vaikka itse kulutankin pääosin Suomessa (mikä ei sekään vielä takaa mitään muuta kuin arvonlisäveron sekä myyjän työllistämisen ja ennakonpidätykset tänne, koska monen liikkeen omistus on kokonaan tai osin ulkomaalainen).
"Entäpä vielä aikaisemmin. Esimerkiksi 60-luvulla maa oli rutiköyhä, mutta rakennettiin ja ylläpidettiin sekä tiestöä että rautatieverkkoa. Esimerkiksi tiestö on päällystetty kokonaisuudessaan tuon jälkeen, mutta 90-luvun alussa alkaneen, ja jossain määrin edelleen jatkuvan, laman jälkeen ei ole ollut varaa edes tiestön välttämättömään kunnossapitoon."
60-luvulla esim. turunväylää oli rakentamassa( tai ainakin lapioimassa) ilmainen työvoima, rattijuopot. Tiedän kun isäni sai rangaistuksen rattijuopumuksesta ja joutui tuonne hommiin vankilan sijaan.