Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kun mies ei vaan siivoa (ja tajua miten se väsyttää ja turhauttaa)
19.01.2017 |
Pohjustuksena; suhteen alussa mies siivosi itsenäisesti, mutta se vaan "jäi" yhden työttömyyspätkäni aikana pois. Meillä on muuten rakastava suhde (mies kannustaa ja tukee minua, ymmärtää enimpiä oikkujani ja ongelmiani yms), mutta tämä jäytää pahasti. Tilannetta on jatkunut jo useamman vuoden eikä vaikuta olenko ollut työttömänä vai töissä tai sairaana.
Olen kertakaikkiaan kyllästynyt siihen että saan jatkuvasti patistaa miestä siivoamaan. Aina tulee lupaus että hän hoitaa, ja aina saan pettyä. Esimerkki tältä kuulta; mies lupasi kaksi viikkoa sitten että seuraavan kerran kun lämmitetään sauna, niin hän pesee sen. Mutta aina on tullut jokin painava este (oho meni näin myöhään, väsyttää, no huomenna, nyt heikottaa) miksi sitä ei ole nyt voinut hoitaa. Sama homma imuroinnissa, lupasi että hoitaa maanantaina. No kaivoi imurin esiin tiistaina ja imuroi yhden huoneen, tuli puhelu ja imuri on yhä tuossa odottamassa loppukämpän imurointia.
Ja tämä on kuitenkin jo edistystä, kun aiemmin hän vaan lupasi että joskus hoitaa eikä koskaan hoitanut. Sitten tajusin että pitää sopia päivämäärät milloin asiat hoidetaan (ja siltikin venkoillaan eikä mies edes tajua hävetä).
Mies hokee että ei jaksa viikolla siivota. No joo, on fyysinen työ, mutta kun ei hoida hommia edes viikonloppuna! Sovittiin että pyritään siivoamaan yhdessä lauantaisin aamupalan jälkeen. Aina tulee jotain "tärkeää" miksei voi hoitaa. Käytännössä minä hoidan viikkosiivoukset. Ollaan saatu sovittua tiski- ja pyykkivuorot jotka sentään on pitäneet.
Olen kokeillut jättää täysin siivoamatta. Ei toimi ja minua vaan alkaa oksettaa kun vessa haisee pistävälle virtsalle kuukauden jälkeen eikä mies herää. Joten olen siirtynyt takaisin omaan viikkosiivousrutiiniini ettei kämppä mene ihan paskaksi siivoamattomuuden takia. Olen kokeillut listoja, mutta mies ei niitä käytä ja katso. Ja nyt vähitellen sopinut vuoroja, mutta luistelee niistäkin tosiaan pois. Olen yrittänyt että yhdessä päätetään säännöt (kun valitti listojen kohdalla että yksin ne päätin), vaan ei ala keskustelemaan asiasta (koska aina on jotain "tärkeämpää").
Olen monet kerrat jutellut tästä miehelle, ja ei vaan näytä ymmärtävän miten turhautunut olen jatkuvasti patistamaan ja miten se loukkaa kun tuntuu että mies ei vaan välitä. Jos suutun, niin nalkutan. Jos itken niin silloin mies lupailee tyhjiä. Jos masennun taas siitä kun siivoan yksin niin käskee minun piristyä kun hänelle tulee huono omatunto.
Sentään tekee ruokaa puolet ajasta ja kesäisin ajaa pienen nurmikkomme. Mutta olen kyllästynyt olemaan se joka on päävastuussa ja orkesterinjohtaja siivouksessa. Olen hokenut että jos jotain haluaa lahjaksi antaa niin siivoaa spontaanisti kodin. Ei ole tapahtunut. Olen sanonut että lapsia en ala tehdä, ennenkuin näen että osaa olla omatoiminen siivouksen kanssa. Toteaa vaan että kyllä hän silloin kun lapsi on niin muuttaa tavat (joo niin varmaan). Joten mitä voin enää tehdä?
Kommentit (307)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on mies ei hän tietenkään siivoa eikä hänen tarvitsekaan.
Tiedätkö että jossainpäin maailmaa nainen saisi välittömästi keppiä mieheltään tuollaisesta valittamisesta ja kepin antaminen siellä jossain se on jopa miehen velvollisuus mikäli nainen alkaa rebellöimään.
Tiesitkö että näissä maissa mies myös elättää perheen mukisematta, usein nainen päätää perheen rahoista ja antaa miehelle taskurahaa.
Miehet myös arvostavat ihan eri tavalla naista ja myös perheellisyys on ihan eri tasoa. Näissä maissa myös usein jos mies ei kykene elätämään ja suojelemaan perhetään vaan nainen joutuu menemään töihin niin katsotaan miehen epäonnistuneen niin miehenä kuin aviomiehenä ja isänä.Älä lässytä paskaa, noissa maissa nainen ei käsittele minkäänlaisia raha asioita eikä saa mennä töihin, se on ehdoton no go.
Oletko oikeasti tyhmä vai olitko mielestäsi nokkela?Sinällään kyllä täytyy myöntää, että tuolla miehet ymmärtävät naista ja naisen sielunelämän erinomaisesti, vaikka en kaikesta olisikaan heidän kanssaan samaa mieltä.
Aika järkyttävää, että joku puhuu tuohon sävyyn toiselle henkilölle. Olkoonkin nimettömänä ja kasvottomana. Ilmentää jotenkin täydellisiä käytöstapojen puutetta ja lisäksi myös häiriintynyttä luonnetta, huonotapainenkaan ei välttämättä ole paha. Surullista ja vähän säälittävääkin. Elämässä täytyy olla paljon aihetta katkeruuteen?
Itse syyllistyt siihen mistä toista syytät ja vielä mitä törkeämmin, syyttämällä häntä katkeroituneeksi ja häiriintyneeksi.
Ja mitä käytöstapoihin tulee niin minusta hänen vastauksensa ei suinkaan ollut huonoa käytöstä, vaan ainoastaan kannanotto toisen kirjoittajan valehteluun.
Kanna siis ensin huolta omasta käytöksestäsi ennenkuin arvostelet muiden käyttäytymistä.
Kyllä, voidaan tässä keskustella siitä, oliko sisältö törkeää vai ei. Sen sijaan siitä varmaan sinäkin olet samaa mieltä, että tapa puhutella oli vastoin kaikkea soveliaisuutta. Kuka ihme sanoo tai kirjoittaa toiselle "älä lässytä paskaa"?? Kyllä silloin ihan faktana on jotain pielessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olemme varmaan poikkeus, mutta homma toimi meillä vauva-aikana. Mies jollain raivorutiinilla pyykkäsi jne teki kotitöitä. Vaikka oli kestotkin käytössä ja pyykkiä siksi paljon. En tiedä, mistä johtui. Oliko hommaa vaan niin paljon, että oli pakko tehdä. Tai mieskin orientoitui, että vauva-aikaan kuuluu kotityöt. En tiedä.
Nyt meillä riidellään kotitöistä. Mutta ehkä se meillä johtuu siistä, että parisuhteessa muitakin ongelmia. Kotityöt ja niiden tekemättömyys yksi keino kertoa, että minä voin huonosti. Mielenosoitus. Mieheni jättää myös pytyn kannen ylös auki, kun haluaa pahoittaa mieltäni.
En ole koskaan ymmärtänyt naisen logiikkaan tässä pyttynkansia asiassa. Miksi hitossa siitä pitää hikeä ottaa?
Koska se viemärivesi on oksettavaa. Miksi siinä pytyssä olisi kansi ihan turhaan koristeena?
Miksi siitä pitää miehelle kiukutella? Ei kai se viemäriveden oksettavuus miehen vika ole? Ja onko itsenäiselle ja vahvalle naiselle kannen alas laskeminen liian raskas ponnistus? Kovin on ailahtelevaista tuo naisen vahvuus, kun ei yhtä kantta alas saa kiukuttelematta.
En vaan tajua. Sen kannen kuuluu olla alhaalla ja se aukko avataan toimituksen ajaksi ja suljetaan taas. Kulkeeko mies sitten sepaluskin auki ja nainen sulkee sitten, kun sattuu omaa silmää häiritsemään? Olen kyllä toisaalta kuullut juttuja miehistä, jotka jättävät auki kaappienkin ovia. Itse en ole tällaista onnekseni nähnyt, joten en tiedä liiottelevatko jotkut vaimot.
Se sulkee, jota häiritsee. Sen sepaluksenkin. Omasta puolestani kansi saa olla auki ja mies kulkea sepalukset levällään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on mies ei hän tietenkään siivoa eikä hänen tarvitsekaan.
Tiedätkö että jossainpäin maailmaa nainen saisi välittömästi keppiä mieheltään tuollaisesta valittamisesta ja kepin antaminen siellä jossain se on jopa miehen velvollisuus mikäli nainen alkaa rebellöimään.
Tiesitkö että näissä maissa mies myös elättää perheen mukisematta, usein nainen päätää perheen rahoista ja antaa miehelle taskurahaa.
Miehet myös arvostavat ihan eri tavalla naista ja myös perheellisyys on ihan eri tasoa. Näissä maissa myös usein jos mies ei kykene elätämään ja suojelemaan perhetään vaan nainen joutuu menemään töihin niin katsotaan miehen epäonnistuneen niin miehenä kuin aviomiehenä ja isänä.Älä lässytä paskaa, noissa maissa nainen ei käsittele minkäänlaisia raha asioita eikä saa mennä töihin, se on ehdoton no go.
Oletko oikeasti tyhmä vai olitko mielestäsi nokkela?Sinällään kyllä täytyy myöntää, että tuolla miehet ymmärtävät naista ja naisen sielunelämän erinomaisesti, vaikka en kaikesta olisikaan heidän kanssaan samaa mieltä.
Aika järkyttävää, että joku puhuu tuohon sävyyn toiselle henkilölle. Olkoonkin nimettömänä ja kasvottomana. Ilmentää jotenkin täydellisiä käytöstapojen puutetta ja lisäksi myös häiriintynyttä luonnetta, huonotapainenkaan ei välttämättä ole paha. Surullista ja vähän säälittävääkin. Elämässä täytyy olla paljon aihetta katkeruuteen?
Itse syyllistyt siihen mistä toista syytät ja vielä mitä törkeämmin, syyttämällä häntä katkeroituneeksi ja häiriintyneeksi.
Ja mitä käytöstapoihin tulee niin minusta hänen vastauksensa ei suinkaan ollut huonoa käytöstä, vaan ainoastaan kannanotto toisen kirjoittajan valehteluun.
Kanna siis ensin huolta omasta käytöksestäsi ennenkuin arvostelet muiden käyttäytymistä.
Kyllä, voidaan tässä keskustella siitä, oliko sisältö törkeää vai ei. Sen sijaan siitä varmaan sinäkin olet samaa mieltä, että tapa puhutella oli vastoin kaikkea soveliaisuutta. Kuka ihme sanoo tai kirjoittaa toiselle "älä lässytä paskaa"?? Kyllä silloin ihan faktana on jotain pielessä.
Rehellinen ihminen kirjoittaa noin, siis vastaa valheeseen noin. Sinusta on jotain vialla ja häiriintynyttä katkeruutta kun joku ei hyväksy valheita ja usko vielä niihin?
No nyt ymmärän sinua paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on mies ei hän tietenkään siivoa eikä hänen tarvitsekaan.
Tiedätkö että jossainpäin maailmaa nainen saisi välittömästi keppiä mieheltään tuollaisesta valittamisesta ja kepin antaminen siellä jossain se on jopa miehen velvollisuus mikäli nainen alkaa rebellöimään.
Tiesitkö että näissä maissa mies myös elättää perheen mukisematta, usein nainen päätää perheen rahoista ja antaa miehelle taskurahaa.
Miehet myös arvostavat ihan eri tavalla naista ja myös perheellisyys on ihan eri tasoa. Näissä maissa myös usein jos mies ei kykene elätämään ja suojelemaan perhetään vaan nainen joutuu menemään töihin niin katsotaan miehen epäonnistuneen niin miehenä kuin aviomiehenä ja isänä.Älä lässytä paskaa, noissa maissa nainen ei käsittele minkäänlaisia raha asioita eikä saa mennä töihin, se on ehdoton no go.
Oletko oikeasti tyhmä vai olitko mielestäsi nokkela?Sinällään kyllä täytyy myöntää, että tuolla miehet ymmärtävät naista ja naisen sielunelämän erinomaisesti, vaikka en kaikesta olisikaan heidän kanssaan samaa mieltä.
Aika järkyttävää, että joku puhuu tuohon sävyyn toiselle henkilölle. Olkoonkin nimettömänä ja kasvottomana. Ilmentää jotenkin täydellisiä käytöstapojen puutetta ja lisäksi myös häiriintynyttä luonnetta, huonotapainenkaan ei välttämättä ole paha. Surullista ja vähän säälittävääkin. Elämässä täytyy olla paljon aihetta katkeruuteen?
Itse syyllistyt siihen mistä toista syytät ja vielä mitä törkeämmin, syyttämällä häntä katkeroituneeksi ja häiriintyneeksi.
Ja mitä käytöstapoihin tulee niin minusta hänen vastauksensa ei suinkaan ollut huonoa käytöstä, vaan ainoastaan kannanotto toisen kirjoittajan valehteluun.
Kanna siis ensin huolta omasta käytöksestäsi ennenkuin arvostelet muiden käyttäytymistä.
Kyllä, voidaan tässä keskustella siitä, oliko sisältö törkeää vai ei. Sen sijaan siitä varmaan sinäkin olet samaa mieltä, että tapa puhutella oli vastoin kaikkea soveliaisuutta. Kuka ihme sanoo tai kirjoittaa toiselle "älä lässytä paskaa"?? Kyllä silloin ihan faktana on jotain pielessä.
Eli tässä ohitat vielä kauniisti oman huomattavasti törkeämmän vastauksesi jatkamalla syyttelyäsi ? Kertoo kyllä sinusta itsestäsi paljon.
Sano sille loinivalle miehelles, että jos hän haluaa kuvion jossa hän on pikkulapsi ja sinä äiti, niin siihen kuvioon ei oikein seksielämä sovi. Puolisoiden välillä on seksiä, äiti-poika-suhteen välillä ei. Molempia ei voi saada. Sitä saa mitä tilaa.
En siis tarkoita, että seksiä käytettäisi aseena, mutta itselleni eksäni kanssa tuli tää ajatus mieleen. Sen vessakäynnit oli semmosia, että keltasia tippoja lensi pytyn ympärille lattialle, pytyn reunoille, kanteen, joka suuntaan. Ei siivonnut koskaan niitä ja jätti vielä sen rinkulan ylös, jotta kaikki oli siinä näkyvillä aina. Sen lisäksi se vessa oli tosi pieni ja olematon ilmanvaihto, pölyä kerääntyi sinne ihan päivässä kahdessa, joten ne pölyt sitten liimautui niihin tippoihin... Mä jouduin siivoomaan ne jäljet joka vitun kerta. Siinä niitä puunatessani mietin, että on se kumma että se edelleen odottaa, että mä kokisin jonkinlaista seksuaalista vetovoimaa häneen kaiken tän jälkeen. Tommosiin kulminoitui kaikki ongelmakohdat; arvostuksen ja kunnioituksen puute, sekä välinpitämättömyys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sano sille loinivalle miehelles, että jos hän haluaa kuvion jossa hän on pikkulapsi ja sinä äiti, niin siihen kuvioon ei oikein seksielämä sovi. Puolisoiden välillä on seksiä, äiti-poika-suhteen välillä ei. Molempia ei voi saada. Sitä saa mitä tilaa.
En siis tarkoita, että seksiä käytettäisi aseena, mutta itselleni eksäni kanssa tuli tää ajatus mieleen. Sen vessakäynnit oli semmosia, että keltasia tippoja lensi pytyn ympärille lattialle, pytyn reunoille, kanteen, joka suuntaan. Ei siivonnut koskaan niitä ja jätti vielä sen rinkulan ylös, jotta kaikki oli siinä näkyvillä aina. Sen lisäksi se vessa oli tosi pieni ja olematon ilmanvaihto, pölyä kerääntyi sinne ihan päivässä kahdessa, joten ne pölyt sitten liimautui niihin tippoihin... Mä jouduin siivoomaan ne jäljet joka vitun kerta. Siinä niitä puunatessani mietin, että on se kumma että se edelleen odottaa, että mä kokisin jonkinlaista seksuaalista vetovoimaa häneen kaiken tän jälkeen. Tommosiin kulminoitui kaikki ongelmakohdat; arvostuksen ja kunnioituksen puute, sekä välinpitämättömyys.
kyllähän se varmaan sopii kunhan äiti maksaa kulut ja antaa viikkorahaa.
Sama ongelma täälläkin. Kun aloimme seurustelemaan, osasi mies vielä tehdä itselleen ruokaa ja imuroida. Vuosien varrella tuo taito katosi. EI silti voi MYÖNTÄÄ minun tekevän enemmän, vaan kivenkovaan väittää tekevänsä osansa. Nyt mies on ruvennut haukkumaan minua neuroottiseksi siivoushulluksi... Paljoa en häneltäkään vaadi. Kai hän tarvitsisi yksinkin asuessaan puhtaita astioita, vaatteita jne..? Joskus saan miehen pakotettua tekemään jotain, mutta silloinkin hän pahoittaa mieleni kertomalla, kuinka tekeekin asian paljon minua paremmin. Eli minä teen jonkin asian monta kertaa viikossa ja hän pari kertaa vuodessa, mutta kuvittelee voivansa arvostella minun tapaani tehdä. Kun valitan vaikkapa siitä, ettei hän laita edes tiskikonetta koskaan päälle, hän ärsyttävästi vähättelee hommaa. Eli sanoo, että onko niin iso homma, ettenkö jaksaisi sitä tehdä! Samaa en voi mistään asiasta kysyä häneltä kuitenkaan...
Olen yrittänyt kaikkea. Ollaan keskusteltu, riidelty, tehty vuorolistaa, olen lopettanut itse siivouksen... Mikään ei toimi. Eroaminen toimisi, ja sitä täällä aina ehdotetaan, mutta... Luulen tällaisen olevan ihan sukupolven ongelma ja kasvatuksesta johtuvaa. Tuskin noita siivoustaitoisia sinkkumiehiä riittäisi meille kaikille naisille... Olemme olleet yhdessä pian kymmenen vuotta. Lapsi alkaisi olla ajankohtainen. Hirvittää ajatuskin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mäkin muistan, että suhteen alkuaikoina mies teki ruokaa ja pesi pyykkiä, mutta sitten vuosien aikana se alkoi väittää ettei osaa(?).
Odotti myös pokaalia aina kun pari kertaa vuodessa innostui tiskaamaan. Sit se myös puunasi koko keittiön niin viimisen päälle, että ilmeisesti luuli että siten se pysyis tiskittömänä kauemmin. Ja jälleen odotti punaista mattoa ja fanfaaria. Kummallista, ku mä tein tota joka päivä enkä odottanu saavani kutsua Linnan juhliin.
t. pölytippa
Eikö äidit laita poikiaan hommiin vai miten niistä kasvaa tuollaisia saamattomia lapamatoja? Mun nuorin poika on 4 ja vie itse joka ruuan jälkeen astiansa tiskiin ja viikonloppuisin piirrettyjä ei katsota ennen kuin on kerännyt levinneet lelunsa yhteen ja laittanut muutenkin huoneessaan tavarat paikoilleen. Iltaisin on tarkastus että vaatteet on pyykkikorissa ja aamulla sänky pedataan. En voi kuvitellakaan, että hän luistaisi näistä hommista sukupuolensa vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sama ongelma täälläkin. Kun aloimme seurustelemaan, osasi mies vielä tehdä itselleen ruokaa ja imuroida. Vuosien varrella tuo taito katosi. EI silti voi MYÖNTÄÄ minun tekevän enemmän, vaan kivenkovaan väittää tekevänsä osansa. Nyt mies on ruvennut haukkumaan minua neuroottiseksi siivoushulluksi... Paljoa en häneltäkään vaadi. Kai hän tarvitsisi yksinkin asuessaan puhtaita astioita, vaatteita jne..? Joskus saan miehen pakotettua tekemään jotain, mutta silloinkin hän pahoittaa mieleni kertomalla, kuinka tekeekin asian paljon minua paremmin. Eli minä teen jonkin asian monta kertaa viikossa ja hän pari kertaa vuodessa, mutta kuvittelee voivansa arvostella minun tapaani tehdä. Kun valitan vaikkapa siitä, ettei hän laita edes tiskikonetta koskaan päälle, hän ärsyttävästi vähättelee hommaa. Eli sanoo, että onko niin iso homma, ettenkö jaksaisi sitä tehdä! Samaa en voi mistään asiasta kysyä häneltä kuitenkaan...
Olen yrittänyt kaikkea. Ollaan keskusteltu, riidelty, tehty vuorolistaa, olen lopettanut itse siivouksen... Mikään ei toimi. Eroaminen toimisi, ja sitä täällä aina ehdotetaan, mutta... Luulen tällaisen olevan ihan sukupolven ongelma ja kasvatuksesta johtuvaa. Tuskin noita siivoustaitoisia sinkkumiehiä riittäisi meille kaikille naisille... Olemme olleet yhdessä pian kymmenen vuotta. Lapsi alkaisi olla ajankohtainen. Hirvittää ajatuskin...
Mikä sen mahdollisti, että taito katosi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siivooja, mies maksaa. Maksaa tai tekee osansa kotitöistä. Jos on tiukkaa, tingitte muusta. Ei missään nimessä yhtään lasta ennen kuin homma on sujunut kitkatta muutaman vuoden. Jos lusmuilee muissakin asioissa, ei sittenkään.
Meillä on yhteiset rahat, joten ei toimi (onneksi raha-asioissa on samanlaiset mielipiteet). Ja edelleenkin mies pääsee itse luistelemaan vastuusta. Joku antoi jo loistavan vertauksen tuossa "se siivoaa ketä häiritsee". Miten siivoojan palkkaus korjaa sitä ongelmaa, että mies ei osallistu arkeen? Joo kämppä on siistimpi, mutta mies luistaa vastuusta. Se ei osoittaisi mitään kuinka tulisi auttamaan lapsen hoidossa. Palkkaisi siihenkin sitten hoitajan? Kaipaan arvostusta ja välitystä, ei sitä voi ostaa rahalla, vaan se tehdään ja näytetään! Muissa asioissa onneksi näyttää välityksensä, mutta tämä on vain jotenkin ylitsepääsemätön asia.
ApOiot mutkat suoriksi koska et näe muutakuin omat näkemyksesi.
Perustele millä tavalla oman lapsen hoitaminen ja siivoaminen ovat verrannollisia?
Vinkki: perusteluksi ei käy "koska mä niin haluun"
En ole ap, mutta onhan se selvä, että lapsen myötä sitä siivottavaa ja pyykättävää tulee tuplasti enemmän, mitä yksi aikuinen saa aikaan. Jos vauvan pyllyn pesaisee ja vaihtaa vaipan, niin likaista vaippaa ja märkää pyyhettä ei voi jättää hoitotasolle vaan nekin pitää laittaa paikoilleen. Sama asia, jos syötyään jättää likaiset astiat pöytään.
Tai sitten niin, että lapsen myötä siivoilulle on jokin todellinen tarve.
BTW, vauvan perseestä pyyhe ei niin märäksi tule, että sen tasolle jättäminen olisi katastrofi muuta kuin äitihahmon pienessä päässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo tiiän tunteen. "Kyl mä siivoisin enemmän ja itsenäisesti jos sä et kokoajan patistais ja nalkuttais asiasta" juu niin vissiin.
Myöntänyt kyllä sen että ei häntä häiritse sotku niin paljoa. Mut en vaan ymmärrä kun edes pöytää ei osata pyyhkiä muruista!!!
Ei ne muruset siinä päydällä ruokaa pyydä.
Se siivoaa kumpaa sotku häiritsee.
No ei! Se siivoaa joka on sotkenut. Ap:n on turha odottaa että mies alkaisi aktiivisemmaksi lastenteon jälkeen. Pahemmaksi se yleensä menee.
Olen samaa mieltä, pahemmaksi menee lasten myötä. Voin sanoa, että tämä on painajaista. Meillä on ihan tismalleen samanlaista kuin ap:lla paitsi että meillä on monta lasta. Silloin, kun mies oli sinkku hän kykeni siivoamaan omatoimisesti. Mutta jostain syystä (en ole aivan tietoinen itsekkään mistä) pikkuhiljaa kaikki siivous jäi minulle, vaikka kaikkeni tein, kuten ap:kin on tehnyt, ettei niin kävisi. Mies ei osaa enää korjata edes lautastaan pöydästä kun on syönyt. Tuntuu todella typerältä patistaa aikuista ihmistä.
Sanomattakin on selvää, että olemme tekemässä eroa. Kun mikään ei enää auta, enkä minä enää jaksa taipua, vaan olen täysin katkennut, niin ei ole enää mitään muuta mahdollisuutta kuin laittaa toi yksi iso jättivauva pellolle. Eläköön sitten miten parhaakseen näkee. Surullista, mutta rajansa on ihan kaikella.
No ne lautaset nyt on helppo jättää siihen pöydälle. Kai sitä mieskin herää, kun alkaa omalla paikalla olla viisi lautasta haisemassa. Toisaalta, en tajua miksi hänen pitäisi nostaa pelkästään oma lautanen ja lasi pöydästä. Joko hoitaa puolet tai kaiken, mutta ihan älytöntä nostaa joku yksi lautanen tiskikoneeseen.
Ei hän herää. Olen tehnyt lukuisia siivouslakkoja ja jättänyt ne hänen jälkensä siivoamatta. Mutta loputtomasti sitäkään ei voi tehdä, kun meillä on noita lapsia. Haluan opettaa heidät korjaamaan jälkensä, niin onhan se aivan urpoa, että yksi aikuinen aina jättää jälkeensä sotkun ja häipyy vaan jonnekkin kännykkää roplaamaan. Eikä se ole vaan se yksi lautanen, vaan se kertaantuu. Astiat on vain yksi esimerkki. Sitten lisäksi on kaikki vaatteensa levällään, käytetyt ja käyttämättömät. Kaikki mihin koskee jää siihen, kaikki on aina hukassa, epämääräisessä paikassa, tyhjiä kahvikuppeja hattuhyllyssä. Mitään ei tee, vaikka kaikki keinot on koitettu. Tekemättömät työt seisoo vuosikausia. Minä teen meillä ne "miestenkin" työt. Poraan seinät, vaihdan lamput, korjaan rikkinäiset asiat.
Olen vain ymmälläni, että miksi näin on. Tuliko minusta hänen äitinsä?
Ap, älä vaan tee lapsia tuon miehen kanssa. Älä jos hän ei muutu.
Jos mies vastaa että onko se tiskikoneen käynnistäminen niin rankka homma naiselle niin käännä asia toisinpäin. Onhan se iso työ jos mies ei siihen kykene.
Meillä minä siivoan yleensä yksin viikkosiivouksen jne. Mutta mies sitten tekee yhdessä isot siivoukset ja pesee silloin kaikki ikkunat väleineen, pyyhkii katot jne. Meillä mies tekee mielellään sellaiset isot ja nopeasti näkyvää työt. Tekee ne hieman hutaisten ja paljon nopeammin kuin minä. Minä taas teen tarkempaa nysväystä. Siksi jaamme työt niin että kumpikin tekee sitä missä parempi.
Minulle kävisi myös mies joka ei siivoa ollenkaan jos hän ei sotkisi kuitenkaan (levitä astioita, pyykkejä ym ympäri kotia). Ja jos mies tekisi sitten jotain muuta esim laittaisi ruuan. Mutta sellaista miestä en suostuisi omaani pitämään joka jättäisi kohtuuttoman paljon tai kaikki kotityöt minulle vaan omaa laiskuuttaan. Koen että yhteisen kodin ylläpito kuuluu molemmille. Töiden ei tarvi mennä tasan enkä jaksa laskea kumpi tekee enemmän. Mutta sellainen reilu yhdessä tekemisen meininki pitää olla.
Minävastaan meidän ruokahuollosta. Kuitenkin jos minua laiskottaa niin mieskin saattaa laittaa ruuan tai hakea valmista ruokaa meille. Mies vastaa yleensä talon lämmityksestä mutta jos miestä laiskottaa mennä pannuhuoneeseen niin saatan minäkin käydä laittamassa tulet.
Jos mies ei osallistuisi kotitöihin niin kokisin sen arvostuksen puutteena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö äidit laita poikiaan hommiin vai miten niistä kasvaa tuollaisia saamattomia lapamatoja? Mun nuorin poika on 4 ja vie itse joka ruuan jälkeen astiansa tiskiin ja viikonloppuisin piirrettyjä ei katsota ennen kuin on kerännyt levinneet lelunsa yhteen ja laittanut muutenkin huoneessaan tavarat paikoilleen. Iltaisin on tarkastus että vaatteet on pyykkikorissa ja aamulla sänky pedataan. En voi kuvitellakaan, että hän luistaisi näistä hommista sukupuolensa vuoksi.
Tässä on jo useassa viestissä kerrottu, että miehet on ihan tehneet ja osallistuneet. Mutta jokin on saanut tilanteen menemään siihen pisteeseen, että enää eivät tee. Joten kotikasvatusta ei yksin voida syyttää. Palataan asian sinunkin osaltasi 10-vuoden päästä miten kiltisti se sinun poikasi tiskit koneeseen vie. ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on mies ei hän tietenkään siivoa eikä hänen tarvitsekaan.
Tiedätkö että jossainpäin maailmaa nainen saisi välittömästi keppiä mieheltään tuollaisesta valittamisesta ja kepin antaminen siellä jossain se on jopa miehen velvollisuus mikäli nainen alkaa rebellöimään.
Tiesitkö että näissä maissa mies myös elättää perheen mukisematta, usein nainen päätää perheen rahoista ja antaa miehelle taskurahaa.
Miehet myös arvostavat ihan eri tavalla naista ja myös perheellisyys on ihan eri tasoa. Näissä maissa myös usein jos mies ei kykene elätämään ja suojelemaan perhetään vaan nainen joutuu menemään töihin niin katsotaan miehen epäonnistuneen niin miehenä kuin aviomiehenä ja isänä.Älä lässytä paskaa, noissa maissa nainen ei käsittele minkäänlaisia raha asioita eikä saa mennä töihin, se on ehdoton no go.
Oletko oikeasti tyhmä vai olitko mielestäsi nokkela?Sinällään kyllä täytyy myöntää, että tuolla miehet ymmärtävät naista ja naisen sielunelämän erinomaisesti, vaikka en kaikesta olisikaan heidän kanssaan samaa mieltä.
Aika järkyttävää, että joku puhuu tuohon sävyyn toiselle henkilölle. Olkoonkin nimettömänä ja kasvottomana. Ilmentää jotenkin täydellisiä käytöstapojen puutetta ja lisäksi myös häiriintynyttä luonnetta, huonotapainenkaan ei välttämättä ole paha. Surullista ja vähän säälittävääkin. Elämässä täytyy olla paljon aihetta katkeruuteen?
Itse syyllistyt siihen mistä toista syytät ja vielä mitä törkeämmin, syyttämällä häntä katkeroituneeksi ja häiriintyneeksi.
Ja mitä käytöstapoihin tulee niin minusta hänen vastauksensa ei suinkaan ollut huonoa käytöstä, vaan ainoastaan kannanotto toisen kirjoittajan valehteluun.
Kanna siis ensin huolta omasta käytöksestäsi ennenkuin arvostelet muiden käyttäytymistä.
Kyllä, voidaan tässä keskustella siitä, oliko sisältö törkeää vai ei. Sen sijaan siitä varmaan sinäkin olet samaa mieltä, että tapa puhutella oli vastoin kaikkea soveliaisuutta. Kuka ihme sanoo tai kirjoittaa toiselle "älä lässytä paskaa"?? Kyllä silloin ihan faktana on jotain pielessä.
Eli tässä ohitat vielä kauniisti oman huomattavasti törkeämmän vastauksesi jatkamalla syyttelyäsi ? Kertoo kyllä sinusta itsestäsi paljon.
Hei voidaanko siirtyä pois ruokkimasta trollia? Kun itse olen se joka ensin hänelle vastasin, yrittäen selvittää kultuuri eroja mutta koska tämä henkilö nyt jääräpäisesti on kaivaitunut omaan kantaansa niin keskusteleminen on kuin kuivaan kaivoon vettä kantaisi.
Vierailija kirjoitti:
Eikö äidit laita poikiaan hommiin vai miten niistä kasvaa tuollaisia saamattomia lapamatoja? Mun nuorin poika on 4 ja vie itse joka ruuan jälkeen astiansa tiskiin ja viikonloppuisin piirrettyjä ei katsota ennen kuin on kerännyt levinneet lelunsa yhteen ja laittanut muutenkin huoneessaan tavarat paikoilleen. Iltaisin on tarkastus että vaatteet on pyykkikorissa ja aamulla sänky pedataan. En voi kuvitellakaan, että hän luistaisi näistä hommista sukupuolensa vuoksi.
Sinäkin sorrut samaan, kysyt että miksi ÄIDIT eivät laita poikia hommiin. Onko se äitien tehtävä opettaa lapsilleen kotitöitä, eikö isät ole yhtä lailla vastuussa kasvatuksesta? Tässä on asian ydin: nykyään vanhemmat kyllä osaisivat kasvattaa lapset tasa-arvoisiksi, mutta homma ei enää toimikaan, kun lapset kasvavat aikuisiksi. Parisuhteissa ja perheissä tasa-arvo ei toteudu, ja siitä taas siirtyy eteenpäin malli, missä nainen tekee kotitöitä, ja mies yrittää luistaa niistä. Kasvatus pitää siis kohdistaa aikuisiin miehiin ja naisiin eikä lapsiin.
Vierailija kirjoitti:
Jos on mies ei hän tietenkään siivoa eikä hänen tarvitsekaan.
Tiedätkö että jossainpäin maailmaa nainen saisi välittömästi keppiä mieheltään tuollaisesta valittamisesta ja kepin antaminen siellä jossain se on jopa miehen velvollisuus mikäli nainen alkaa rebellöimään.
Muuta sinä sinne Vinkuintiaan jakamaan orjanaisesi koko syrjäkylän ukkojen kanssa - elleivät ensin hakkaa sinua kepeillään kuoliaaksi, ulkolainen kun olet.
Suomessa vuonna 2017 meno on se, että tasa-arvo ja tasajako ovat kaikkien järkevien ihmisten oletukset suhteeseen alettaessa, ja poikkeukset tästä tulee neuvottelemalla sopia.
Voin luvata, että kun antaisin tuon oman sottapyttyni sinulle vaikka edes viikonlopuksi lainaan, niin arvostaisit omaa "sottapyttyäsi" aika paljon enemmän, edes niitä pienen pieniä yrityksiä :)
Meillä esim. ei vedetä vessaa laisinkaan. Ikinä. Kyllä, luit oikein. Edes lukemattomasti tukossa oleva vessanpönttö ei herättänyt häntä välillä vetämään pönttöä. Kun aikoinaan kokeilin jättää kuukauden ajan tiskaamatta odottaen miehen lupausta "ihan kohta", niin olin kuolla likaisten astioiden hajuun. Ymmärsin, etten voi tapoihinsa kangistunutta muuttaa ja se on vaan hyväksyttävä. Joko minä lähden tai vähän relaan tarkan silmäni kanssa. Ensin toki syytin anoppiani moisesta perässä luuttuamisesta johon on opetettu ja turha itkeä, jos täyden palvelun kodinhoitoon on itse mahdollistettu, mutta nyt en voi syyttää kuin itseäni enää, jos kuljen rätti ja pyykkikori käsissä perässä.
Nykyään miehen vaatteet pesenkin vasta, kun hän itse ne pyykkiin tuo. Oppi se myös kaikesta huolimatta tiskaamaan lopulta viiden vuoden yhdessä asumisen jälkeen kerran viikossa. Sen verran on tullut minua vuosien aikana vastaan (tehtiin siis kompromissi), että hänellä on oma rojunurkkansa, johon en koske pitkällä tikullakaan. Välistä aina penkoo sen sitten läpi, että mitäs täältä löytyykään...
Muuten kyllä tekee mallikkaasti kaikki työt sängyssä, kotona ja töissä, mutta talon muuta siivoamista en uskalla enää hänen vastuulleen jättää.
Neuvoni sinulle? Jätä tekemättä, lopeta nakuttaminen. Siivoa vain omat sotkut. Relaa itse vähän. Jos minä, pilkuntarkka jokaisen pölyn näkevä siivoushullu onnistun relaamaan, onnistut sinäkin.
Vierailija kirjoitti:
Eikö äidit laita poikiaan hommiin vai miten niistä kasvaa tuollaisia saamattomia lapamatoja? Mun nuorin poika on 4 ja vie itse joka ruuan jälkeen astiansa tiskiin ja viikonloppuisin piirrettyjä ei katsota ennen kuin on kerännyt levinneet lelunsa yhteen ja laittanut muutenkin huoneessaan tavarat paikoilleen. Iltaisin on tarkastus että vaatteet on pyykkikorissa ja aamulla sänky pedataan. En voi kuvitellakaan, että hän luistaisi näistä hommista sukupuolensa vuoksi.
Ja miehesikin ihan osallistuu? Kyllä minä annan suomalaiselle miehelle ja heidän kotikasvatuksella sen verran luottoa, että näen suomalaisen miehen oleven perusluonnoltaan unelmamiehiä. Käyvät töissä, tyytyvät yhteen naiseen, tekevät suuren osan kotitöistä, hoitavat lapsia ja viettävät kumppaninsa kanssa laatuaikaa yhdessä. Mutta suomalainen nainen vaan on perusluonnoltaan taipuvainen tuohon pahimpaa marttyyriuteen sitten jeesuksen, kuinka tekee ja uhraa kaiken kodin eteen. Ja pitäähän sitä päästä kertomaan tyttökavereille kuinka huono mies hänellä on tunteakseen sielunsiskoutta.
Alue: Aihe vapaa
Yksinkö mies on parisuhteessa? Kunnioitaako ja arvostaako ap sitä mies tekee? Ap näyttää olevan tämän parisuhteen putkiaivo, joka ei näe kuin siivoomatta jääneen vessan ja imuroimattomat lattiat.