Lue keskustelun säännöt.
2500 euroa kulutusluottoa lastenvaatteiden vuoksi - olin tyhmä ja haluan kertoa oman tarinani varoitukseksi muille
Kävi se tyypillinen elämänkulku. Seurusteltiin muutama vuosi, mentiin naimisiin, tulin raskaaksi, jäin pois töistä, saatiin ihana vauva. Vauva-aika oli toki rankkaa, mutta myös heittämällä elämäni ihaninta aikaa. Kun esikoinen täytti vuoden, jätettiin ehkäisy pois ja seuraavasta kierrosta tulinkin raskaaksi. Raskausaikana mies sai työtarjouksen josta ei voinut kieltäytyä, joten muutimme n. 150 kilometrin päähän molempien kotipaikkakunnalta ja ostimme asunnon. Toinen, ihana vauva syntyi.
Hakeuduin jo raskausaikana uudella paikkakunnalla avoimeen perhekerhotoimintaan, koska en tuntenut sieltä ketään. Porukka olikin kivaa ja sain uusia kavereita, osaa kutsun nykyään jopa ystäviksi. En vielä tässä vaiheessa kiinnittänyt siihen huomiota, mutta tuo porukka pyöri melko materialististen arvojen ympärillä. Se hiipi pikkuhiljaa, ensin hurahti yksi ja sitten toinen. Tähän asti olin pukenut lapset ihan tavallisesti, ostanut vaatteet ketjukaupoista ja kirppareilta, omaan makuun sopivia toki.
Noin kaksi vuotta sitten se alkoi kuitenkin iskeä tähänkin talouteen. Muistan vieläkin ensimmäisen askeleen. Ajattelin, että olisi tosi kiva ottaa lapsista joulukorttikuva, jossa molemmilla on Popin raitaa. Tilasin molemmille yläosa-alaosa-setit ja alennusosiosta löysin vauvalle pari kivaa bodya. Vähän nikottelin, kun ostoskorin loppusumma alkoi kakkosella ja oli kolminumeroinen, mutta tilasin kuitenkin.
Ensimmäisen kerran ostin lastenvaatteita osamaksulla n. 1,5 vuotta sitten, kun minun oli PAKKO saada lapsille Mini Rodinin toppahaalarit asusteineen. Tässä vaiheessa budjetti ei enää kestänyt 500 euron kertatilausta, etenkin kun rahaa meni lastenvaatteisiin muutenkin. Mini Rodinista tuli Gugguun ja Papun ohella se the juttu.
Varovaisen arvion mukaan olen kuluttanut lastenvaatteisiin ja trendikkäisiin lastentarvikkeisiin lähemmäs 10 000 euroa kahden viimeisen vuoden aikana. Kaiken suinkaan liikenevän rahan olen käyttänyt lastenvaatteisiin ja olen naimisissa monien osamaksuvälittäjien kanssa. Kun en osannut päättää, mitä väriä tilaisin, tilasin kaikkia. Joskus palautin ne mistä en niin tykännyt, usein en - kun tykkäsin niistä kaikista. Irtisanoin kuntosalikortin, vaikka tykkäsin jumpista kovasti, koska halusin käyttää säästyvät rahat lastenvaatteisiin. Saihan säästyneillä rahoilla yhden Mini Rodinin "onsien" kuukaudessa. Vaihdoin ihan hyvät ja toimivat käytettynä ostetut Brion tuplat Bugaboihin kaikilla herkuilla, koska sellaiset kuului olla.
Pari kuukautta sitten heräsin. En tiedä miksi, mutta jostain syystä katsoin Gugguu Porinoita ihan eri silmin. Mietin, että ei helvetti, ovatko nämä ihmiset tosissaan, jauhavat jostakin trikoorievuista satojen kommenttien mittaisissa ketjuissa. Sitten silmäni rävähtivät auki kunnolla, kun tajusin, että minä en ole mitenkään kesyimmästä päästä tässä hommassa, ehkä päinvastoin. Tunnustin miehelle, vaikka ollakseni rehellinen olenkin vähän katkera siitä, ettei hän muka huomannut mitään. Miten se on mahdollista, kun koti muuttuu postikonttoriksi ja kaksivuotiaalle on kahdeksan erilaista ihan samaa tarkoitusta palvelevaa villamyssyä?
Maksan tuota velkaa pois vielä pitkään, liian pitkään. Olen koko "harrastukseni" ajan maksanut osamaksuja myös pois, eikä luonto vielä anna periksi katsoa, millaisissa lukemissa on pahimmillaan liikuttu. Haluan anonyymisti jakaa tarinani, jotta muut äidit osaisivat tätä onkaloa välttää - lastenvaatteista tulee helposti elämää suurempi asia, jos elämässä ei (lasten lisäksi, tietysti) oikein ole muutakaan.
Kommentit (468)
On varmaan ihanaa, kun on varaa tärvätä noin paljon rahaa ollakseen "yhtä hyvä" kuin ne muut! Tuli se mieleen se päivä, kun päätin ostaa lapsilleni 500 markan haalarit. Ne ovat vieläkin tallessa, jos seuraava sukupolvi joskus tarvitsee rönttähaalareita.
Vaatii pikkuisen vahvempaa itsetuntoa heittäytyä pois kilpavarustelun kelkasta. Ihan sama pätee mammojen vauvanvaatevarusteluun kuin mummojen kahvikekkereihin. Oma kokemus vain jälkimmäisestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En syyttäisi miestäsi, vaikka äkkiseltään voi tuntua, että olisihan sen pitänyt huomata. Voi olla, että hän on sitä mielessään tai jopa kavereilleen ihmetellyt, mutta saanut vastaukseksi, että sellaisia ne naiset nyt vaan ovat ja toisaalta järkeillyt, että tarvitseehan lapset paljon vaatteita, kun kasvavat ja sotkevat. Jos on vaikka katsellut tai kuullut jonkun kaverin lapsen vaatemäärästä, ei ole kuulostanut ollenkaan niin pahalta, mutta ei ole tajunnut, että sinä tilaat kalliita merkkivaatteita, kun kaverin vaimo ehkä hankkii saman määrän kirppareilta ja saa käytettynä kavereilta ja siten on kuluttanut niihin rahaa vain murto-osan.
Uteliaisuudesta: Millaista tuo äitiporukka oli, jossa "hurahdit"? On helppo kuvitella, että itse ei tekisi samoin, mutta lasten syntyessä satuttiin asumaan pienituloisella alueella, joten ympäristö oli varmaan täysin erilainen.
mulla sama ongelma, ostin yli 1000€ kulutusluottoa itselleni ja lapsolle vaatetta. En ole vielä maksanut pois, suunnitelma on bähitellen maksaa. Nyt olen lopettanut ostelun, mutta mitä ap on keksinyt tilalle tyydyttämään ostohimoa? Sitä itse pähkäilen..
Ei jösses, olet laittanut sijoitusyksiön (pk-seudulla) käsirahan verran lastenvaatteisiin :D Kummasta on jälkikasvulle enemmän iloa 20 vuoden päästä, velattomasta yksiöstä vai siitä että oli ylihintaisia trikoorättejä päällä pikkulapsiaikana?
No, suurinosa ihmisistä ei ole noin vietävissä ja typeriä, mutta ehkä kirjoituksesi jotakuta auttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei tunnukaan enää yhtään niin pahalta, kun piti ostaa lapselle talvihaalari poikkeuksellisesti luottokortilla.
Oikeasti, en ymmärrä tuota lasten merkkivaatehypetystä. Pitäisi varmaan itse avata joku nettikauppa, jossa myydään lastenvaatteita sikakallilla, niin tie rikkauksiin ehkä alkaisi siitä.
Olet oikeassa. Aikuisten vaatteet myyvät kirpparilla huonosti mutta lastenvaatteet myyvät hyvin. Helsinkiläiset kotiäidit shoppailevat paljon itsepalvelukirppareilla. Tietyt merkit myyvät: Pop, Metsola, Me & I, Gap, Ruskovilla, Lingon o Blåbär, Rodinit, Småfolk yms.
Sitten on perusmerkkejä joita vain todettu hyvälaatuisiksi. Lindex on ok yms. Kap Ahl on yllättävän hyvä haalareissa.
Lastenvaatteet on oma uskontonsa. ;-D
Voi hitsi kun noilla "hienoilla" lastenvaatemerkeillä on niin ääliöt nimet "gugguu", "pop", Mini rodini"... ja mikä se yksi kyrvän nimeltä kuulostava olikaan? Jos on niin tyhmä, että tuollaiseen roskaan haksahtaa... ei tipu sääliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En usko, että kovin kouluttautunut tai valveutunut äiti hurahtaa lastenvaatteisiin. Mikä ihme niissä kiehtoo? Hyvä, että tulit järkiisi ja opit vähän kyseenalaistamaan toimintaasi näin niinkuin taloutesi tulevaisuuden ja lastenkasvatuksen näkökulmasta.
Hyvää shokkihoitoa riippuvuudelle on myös laskea ostosten yhteissumma. Kun olet tämän tehnyt, leikkaa paperista reilun kokoisia palasia joista jokainen palanen vastaa yhtä euroa. Heitä lattialle kaikki ostamasi vaatteet ja tämä tämä paperisilppu päälle. Miltä näyttää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyseessä on perinteinen addiktiotarina. Olipa kyseessä pelihimo, päihderiippuvuus, bulimia jne. Täytetään henkistä tyhjää tilaa tai vaihdellaan addiktion kohdetta. Kukaan ei tarvitse kymmeniä vaatteita tietenkään. Touhu ylittää järjelliset mittasuhteet. Noille tavaramerkeille on tärkeä saada ympärilleen lähes uskonnollinen kultti. Eihän kukaan jostain kankaanpaloista voi innostua ja ostaa niitä kerta toisensa jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Voi hitsi kun noilla "hienoilla" lastenvaatemerkeillä on niin ääliöt nimet "gugguu", "pop", Mini rodini"... ja mikä se yksi kyrvän nimeltä kuulostava olikaan? Jos on niin tyhmä, että tuollaiseen roskaan haksahtaa... ei tipu sääliä.
Sen kyrvänniminen merkki on molo! (Munkin pojalla on yksi sellainen paita, kirpparilta).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
shoppailuriippuvuus on riippuvuus siinä missä pelaaminenkin. Mutta kannattaa muistaa tutkimus siitä, että ostaessaan ihminen on aina onnellisimmillaan ennen kassaa: eli ajatus uudesta vaatteesta jo riittää endorfiiniin. Itse vierotuin ostoriippuvuudestani niin, että shoppailin netissä niin kauan kunnes tuli maksun aika. Eli kun tavarat oli ostoskorissa, suljin selaimen. Kun menin tunnin päästä avaamaan sivut uudelleen (ja ostoskorissa tavarat oli edelleen tallessa) pystyin toteamaan etten edes tarvitse niitä mitä siellä ostoskorissa on. Kannattaa myös lopettaa kaikki uutiskirjeet (jotta ei tiedä alennuskoodeista tai uutuuksista) ja lopettaa feissarissa näiden ryhmien seuraaminen. Kun et tiedä niistä kaikista ihanuuksista mitä on "pakko saada", et sinä niitä myöskään tarvitse.
Hyvä, että toimi sinulla. Mutta noin yleisellä tasolla ehkä parempi neuvo olisi pysyä ylipäätään loitolla noista sivustoista eikä koetella tahdonvoimaansa täyttämällä ja tyhjentämällä ostoskoria.
Mulla oli sama homma vaikka en ostanutkaan lastenvaatteita, tuli hankittua harrastustavaraa - kalleimmat mahdolliset, ja osamaksulla tietysti. Jossain vaiheessa homma meni niin että oli pakko maksaa kuun vikan viikon ruuat ja bensat luotolla....seuraavassa kuussa sama homma kun tuli vielä luottokortin osamaksu päälle. Elin luotolla melkein vuoden ja käytin kaikki ylimääräiset (mm lomarahat) lyhennyksiin mut ei näkynyt missään... otin lusikan kauniiseen käteen ja rupesin laskemaan kuukausimenot, kulutusluottojen lyhennyksiin meni 630€ ja siitä oli korkoja / tilinhoitomaksuja melkein 200€.
Hain pankista 9000€ kulutuslainaa ja maksoin kaikki muut lainat pois. Nykyään lyhennän 160-240€ seuraavat 8 vuotta (saa maksaa enemmänkin, minimi on 160€)
M33
Sisältö jatkuu mainoksen alla
KIITOS AP sinulle tästä postauksesta!
Onnea siitä, että tajusit, että on tärkeämpiäkin asioita elämässä kuin Gugguun pipo tai 1v lapsen sävy-sävyyn vaatekokonaisuudet, jotka maksavat enemmän kuin sen äidin vaatekerta! Sun lapsilla on hyvä äiti <3
Tuttu juttu, tosin mulla ei onneksi ihan noin pahaksi päässyt. Jotenkin vaan jää koukkuun ja siitä ostelusta tulee jotenkin "hyvä" mieli, vaikka niitä vaatteita ei todellakaan tarvisi ja lapselle on ihan yks hailee, mitä on päällä. Itsellekin on tullut tilattua netistä vaatteita ihan liikaa, kun se vaan on niin helppoa ja joka paikassa on muka loistavia tarjouksia. Ja sitten iskee kamala morkkis, kun tajuaa, miten paljon rahaa menikään... Luottokortilla on liian helppo maksaa. Ja vippejä tungetaan joka paikasta, ettei vaan jää hankinnat tekemättä. Itse olen käynyt useampaan otteeseen täällä vertailemassa lainoja, mutta vain kerran netistä pikavipin tullut ottaneeksi. Onneksi. Mutta luottokorttilasku tosiaan ollut sitäkin suurempi :(
Mutta miten tosiaan olette saaneet sen ostohimon sammumaan? Olen itse perunut kaikki uutis- ja tarjouskirjeet ja koetan olla käymättä nettikauppojen sivuilla, mutta vaikeeta on. Ja nyt olen laittanut käyttämättömiä tai vähän käytettyjä vaatteita myyntiin, jos vähän saisi rahojaan takaisin. Oikealla tiellä siis ainakin luulen olevani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi hitsi kun noilla "hienoilla" lastenvaatemerkeillä on niin ääliöt nimet "gugguu", "pop", Mini rodini"... ja mikä se yksi kyrvän nimeltä kuulostava olikaan? Jos on niin tyhmä, että tuollaiseen roskaan haksahtaa... ei tipu sääliä.
Sen kyrvänniminen merkki on molo! (Munkin pojalla on yksi sellainen paita, kirpparilta).
Ja on kyllä muuten harvinaisen rumia vaatteita n 99% sesti. Idea on varmaan se, että kankaat on niin kammottavia, että heti tunnistaa, että tuon vaatteen "täytyy olla Molo" niin wt mutsit varmasti tietää olla kateellisia toisilleen.
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli sama homma vaikka en ostanutkaan lastenvaatteita, tuli hankittua harrastustavaraa - kalleimmat mahdolliset, ja osamaksulla tietysti. Jossain vaiheessa homma meni niin että oli pakko maksaa kuun vikan viikon ruuat ja bensat luotolla....seuraavassa kuussa sama homma kun tuli vielä luottokortin osamaksu päälle. Elin luotolla melkein vuoden ja käytin kaikki ylimääräiset (mm lomarahat) lyhennyksiin mut ei näkynyt missään... otin lusikan kauniiseen käteen ja rupesin laskemaan kuukausimenot, kulutusluottojen lyhennyksiin meni 630€ ja siitä oli korkoja / tilinhoitomaksuja melkein 200€.
Hain pankista 9000€ kulutuslainaa ja maksoin kaikki muut lainat pois. Nykyään lyhennän 160-240€ seuraavat 8 vuotta (saa maksaa enemmänkin, minimi on 160€)M33
Upeaa, ole ylpeä itsestäsi. Vaikka mopo karkasi käsistä niin nyt maksat summaa takaisin.
Mut kannattaa vähän silti miettiä pitääkö sen kullannupun kärsiä saituutesi takia joissakin tavisvaatteissa? Mitä se tekee lapsen itsetunnolle ja minäkuvalle, jonka varaan hänen menestys tulevaisuudessa rakentuu! Olisiko silti viisaampaa käyttää lainarahaa, koska sitä on enemmän kuin omaa! Välillä säälittää (oksettaa), kun jotkut äidit tunkevat kahvilaan lapsineen jossain Cittarin lookissa. :( Nykyään on lapsillekin ihan kunnollisiakin vaatteita, kun vain uskaltaa ostaa!
Keskustele pankkisi kanssa lainajärjestelyistä. Monet lastenvaatekaupat tarjoavat lisäksi hyviä osamaksuratkaisuja pitkällä maksuajalla. Lapsesi on pieni nyt, laskut voit kuitenkin maksaa myöhemminkin. :)
nettikauppayrittäjä
Pikkulasten äitien maailma on niin suppea. Pyöritään vaan niiden samassa vaiheessa olevien muiden äitien kanssa ja noi kalliit tyhmien kusetusvaatteet ovat yksi tapa päteä siinä ympäristössä. Mutta vähänkin jos laajennatte elämänpiiriä, niin sellaiset (ei akuutissa vauvaiässä olevat aikuiset) ihmiset eivät kulkaa edes erota noita lastenvaatteita toisistaan. Ihan sama onko lindeksin tai prisman pipo vaiko merkkiä molo tai mini rodini.
Millaisen mallin annata lapsillesi kun ostat kokoajan uutta. Etkö ole kotoa sanut mitään elämän eväitä?