olen menossa uudestaan naimisiin - ex hermostui nimiasiasta

Vierailija kirjoitti:

Mutta mikä tulee uuden liiton lapsen sukunimeksi tällaisessa tilanteessa:

-äidin tyttönimi oli Makkonen.

-äiti oli ekaa kertaa naimisissa Virtasen kanssa, otti Virtasen sukunimen ja siitä liitosta syntyi lapsi Virtanen

-äiti meni uudelleen naimisiin Pekkasen kanssa, ja otti Pekkasin nimen, lapsi jatkoi Virtasena

-äiti meni vielä kerran uusii naimisiin Junkkasen kanssa, ja otti nimekseen Pekkanen-Junkkanen. Syntyi lapsi. 

.

Äidistä voi tulla viimeisen avioliiton myötä Makkonen, Pekkanen tai Makkonen-Junkkanen. Yhdysnimen ensimmäinen nimi voi olla vain viimeisin naimattomana ollut nimi.

Ap, se on sinun sukunimesi. Älä vaihda eri nimeksi kuin lapsesi sukunimi on. Ellet sovi lapsen isän kanssa, että myös lapsi ottaa sinun tyttönimesi.

Mä vaihdoin tyttönimeni takaisin ja kadun todella paljon sitä, että minulla ja lapsellani on eri sukunimet😕

Ei sulla taida omaa identiteettiä ollakaan kun oot ylipäätään ottanut miehen nimen. Mut että tuplasti, melkonen vitsi.

Taitaa olla Gullichsen, Ehnrooth, Edelfelt tai Sibelius -nimisten ongelmia nämä. Pitäisi olla pakollista vaihtaa tyttönimi takaisin erotessa, jos on superkuuluisa sukunimi kyseessä.

Sillä lailla!

Seuraavan miehen kohdalla anot sitten nimilautakunnalta erivapautta saada pitää kolme sukunimeä. Täytyyhän sitä -herraisä lasten etua ajatella!

Kysy eksältäs haluaako se mieluummin että lapsenne sukunimi muutetaan sinun tyttönimeksi ja otat itsekin tyttönimesi takaisin. Tai haluaako että lapsenne saa isäpuolen nimen.

Itse kyllä kokisin itseni hutsuksi jos nimeni olis yhdistelmä eksien ja nyksien sukunimiä. Tästä pääsee, kun pitää alkuperäisen nimensä.

"Mutta exäni kuultuaan tuon hermostui kamalasti. Mulla ei kuulemma oikeutta enää käyttää hänen (harvinaista) nimeään, jos menen uusiin naimisiin."

Eli sinkkuna saat pitää sen nimen, uudestaan avioituvana et. Johtopäätös: mies pitää sinua omaisuutenaan, on ikäänkuin polttomerkinnyt sinut kuuluvaksi itselleen.

Vierailija kirjoitti:

Taitaa olla Gullichsen, Ehnrooth, Edelfelt tai Sibelius -nimisten ongelmia nämä. Pitäisi olla pakollista vaihtaa tyttönimi takaisin erotessa, jos on superkuuluisa sukunimi kyseessä.

Entä poikanimi?

Kristiina kirjoitti:

Eli siis olen ollit kerran naimisissa, ja tämän miehen kanssa meillä on yksi lapsi ja kaikilla sama nimi. Pidin eron jälkeenkin sen nimen, en exäni vaan lapseni takia. Nyt olen menossa uusiin naimisiin ja miehen mukana tulevat kaksi lasta, kotka kaikki kantavat yhtä nimeä. Ajattelin tällä kertaa ottaa yhdistelmänimen, jolloin tavallaan olisimme kaikki yhtä perhettä. Mutta exäni kuultuaan tuon hermostui kamalasti. Mulla ei kuulemma oikeutta enää käyttää hänen (harvinaista) nimeään, jos menen uusiin naimisiin. Mä taas olen sitä mieltä ettei se ole vain hänen nimensä vaan yhtä lailla minun, ja haluan pysyä lapseni kanssa samannimisenä. Mitä mieltä te olette?

Mikset pidä nykyistä sukunimeäsi, kunnes lapsesi on aikuinen? Voit vaihtaa aviopuolisosi sukunimen itsellesi sittenkin. Niin minun äitini teki. Piti saman sukunimen kuin minulla (joka on isältäni peräisin heidän avioliitostaan) ja otti uuden aviomiehensä nimen vasta minun muutettuani pois kotoa aikuisiällä.

Päivi Lipponen teki juuri niin kuin ap. suunnittelee eli käytti ex-miehensä sukunimeä Lipposen kanssa, jota ex-miehen suku ei hyväksynyt, kun asia tuli julkisuuteen avioliiton jälkeen.

Niin siinä vain kävi, että Päivi Lipponen joutui luopumaan ex-miehen "hienosta" sukunimestä, vaikka juuri tuosta nimestä Päivi Lipponen oli totuttu tuntemaan ja hän käytti sitä perusteena nimen oikeuteen.

Nyt virallisesti Päivi Lipponen.

Mielestäni on typerää, että on ylipäätään mahdollista pitää eron jälkeen toiselta saatu sukunimi, kun eihän silloin olla enää "samaa sukua". Minua esim. ärsyttää suunnattomasti, että veljeni ex-vaimo pitää edelleen 4 vuotta heidän eronsa jälkeen meidän suvun nimeä (todella harvinainen) ja kaiken lisäksi jo toinen lapsi tulossa toisen miehen kanssa. Kaiken lisäksi ero johtui hänestä, petti useamman kerran veljeäni, vaikka heillä oli kaksi pientä lasta. Veljeni elätti häntä, kun hän halusi jäädä kotiäidiksi/opiskella. Hänellä ei ole mitään oikeutta meidän suvun nimeen kaiken tämän jälkeen. 

Minuakin lähinnä hävettäisi pitää ex-miehen sukunimi eron jälkeen? Joten siis, ex-miehesi on täysin oikeassa. Vaikka laillista oikeutta hänellä ei ole estää sinua toteuttamasta tätä ideaa niin onhan se epäeettistä ex-miestäsi kohtaan. Olet nimen häneltä saanut, joten kunnioita hänen mielipidettään.

Nainen95 kirjoitti:

Mielestäni on typerää, että on ylipäätään mahdollista pitää eron jälkeen toiselta saatu sukunimi, kun eihän silloin olla enää "samaa sukua". Minua esim. ärsyttää suunnattomasti, että veljeni ex-vaimo pitää edelleen 4 vuotta heidän eronsa jälkeen meidän suvun nimeä (todella harvinainen) ja kaiken lisäksi jo toinen lapsi tulossa toisen miehen kanssa. Kaiken lisäksi ero johtui hänestä, petti useamman kerran veljeäni, vaikka heillä oli kaksi pientä lasta. Veljeni elätti häntä, kun hän halusi jäädä kotiäidiksi/opiskella. Hänellä ei ole mitään oikeutta meidän suvun nimeen kaiken tämän jälkeen. 

Minuakin lähinnä hävettäisi pitää ex-miehen sukunimi eron jälkeen? Joten siis, ex-miehesi on täysin oikeassa. Vaikka laillista oikeutta hänellä ei ole estää sinua toteuttamasta tätä ideaa niin onhan se epäeettistä ex-miestäsi kohtaan. Olet nimen häneltä saanut, joten kunnioita hänen mielipidettään.

Vaikka nimi olisikin otettu avioitumisen yhteydessä puolisolta, se on silti ko. henkilön oma sukunimi, eikä kukaan tai mikään voi pakottaa häntä luopumaan siitä.

Nainen95 kirjoitti:

Mielestäni on typerää, että on ylipäätään mahdollista pitää eron jälkeen toiselta saatu sukunimi, kun eihän silloin olla enää "samaa sukua". Minua esim. ärsyttää suunnattomasti, että veljeni ex-vaimo pitää edelleen 4 vuotta heidän eronsa jälkeen meidän suvun nimeä (todella harvinainen) ja kaiken lisäksi jo toinen lapsi tulossa toisen miehen kanssa. Kaiken lisäksi ero johtui hänestä, petti useamman kerran veljeäni, vaikka heillä oli kaksi pientä lasta. Veljeni elätti häntä, kun hän halusi jäädä kotiäidiksi/opiskella. Hänellä ei ole mitään oikeutta meidän suvun nimeen kaiken tämän jälkeen. 

Minuakin lähinnä hävettäisi pitää ex-miehen sukunimi eron jälkeen? Joten siis, ex-miehesi on täysin oikeassa. Vaikka laillista oikeutta hänellä ei ole estää sinua toteuttamasta tätä ideaa niin onhan se epäeettistä ex-miestäsi kohtaan. Olet nimen häneltä saanut, joten kunnioita hänen mielipidettään.

Nimihän on vaan nimi, ei sitä voi kukaan omistaa. Ajatellaanpa, jos mies tai nainen menee naimisiin 20-vuotiaana, ottaa puolisonsa nimen ja eroaa sitten 45-vuotiaana. On ehtinyt olla 25 vuotta tuon niminen ja olettavasti lapset ovat samannimisiä. Kyllä tässä on jo täysi "omistusoikeus" tähän nykyiseen nimeen, typerää vaatia mitään vaihtoa tyttö- tai poikanimeen.

Sitäpaitsi mitä se sinua liikuttaa, mitä nimeä veljesi exä käyttää. En ymmärrä.

Vierailija kirjoitti:

en ymmärrä naisia, jotka pitää exän kautta saadun sukunimen, vaikka ovat eronneet. Ei se lapsia vahingoita, vaikka ottaa tyttönimen takaisin. Miksi et ota uuden miehesi sukunimeä, simple as that?

Minä aion pitää nykyisen sukunimeni, jonka otin käyttööni aikoinani mennessäni naimisiin. Nyt kun eroamme, koen nimen omakseni. Se on minun sukunimeni. On ollut niin kauan, että vanha tyttönimeni ei tunnu enää yhtä omalta.  Tämä on nyt minun nimi. En halua sitä muuttaa.

Päivi Lipponen (ent. Herzberg), tyttönimeltään Hiltunen 😂😂

Meillä miehen ex-vaimo pitää tiukasti kiinni mieheni sukunimestä (harvinainen nimi). Pitäkööt. Minä pidin mieheni kansa naimisiin mennessä oman tyttönimeni (tyyliin Möttönen) mitä moni tuttuni kauhisteli. Minun ja mieheni lapsetkin tuli sitten ihan perus"Möttösiä". Että näin meillä :) :)

Noloa keräillä ne miesten nimet ketjuun...

Vierailija kirjoitti:

Kysy eksältäs haluaako se mieluummin että lapsenne sukunimi muutetaan sinun tyttönimeksi ja otat itsekin tyttönimesi takaisin. Tai haluaako että lapsenne saa isäpuolen nimen.

Itse kyllä kokisin itseni hutsuksi jos nimeni olis yhdistelmä eksien ja nyksien sukunimiä. Tästä pääsee, kun pitää alkuperäisen nimensä.

Ei ap voi muutella sen lapsen nimeä ilman isän suostumusta...

No ohhoh, täällä paheksutaan kun joku haluaa pitää saman sukunimen lapsensa kanssa. Yleensä täällä ollaan sitä mieltä, että tottakai koko perheelle sama nimi = naisen pitää ottaa miehen sukunimi, joka tulee myös lapsille. Miksi siis nyt sitä mieltä, ettei saisi pitää lapsen kanssa samaa nimeä? Sivumennen sanoen, itse en todellakaan alunperinkään vaihtaisi sukunimeäni, enkä suoraan sanottuna jaksa uskoa, että ap haluaisi pitää nykyisen sukunimen jonain statussymbolina.

Miksi se uusi mies olisi näreissään? Onko tässä taustalla joku ajatus, että sukunimi kertoo naisen omistajan vai mitä ihmettä? Ap:n oma sukunimihän se edellisen liiton nimi on, ihan yhtä oma hänelle nyt kuin ex-miehelleenkin. Kuulostaa sitäpaitsi kauhean hankalalta totutella toista kertaa ihan uuteen nimeen.

Olen ehkä vähän väsynyt nyt.

Selvennätkö vielä ap, että millä tavalla sun kaikilla nykyisillä ja tulevilla lapsillasi olisi sama sukunimi, jos etenet asiassa niin kuin ehdotit?

Jos ex-puolison kanssa oleva lapsi on svinhufvud ja sinusta tulee uuden liiton myötä svinhufvud-möttönen ja sitten te saatte uuden puolison kanssa yhteisen lapsen, josta tulee möttönen,

Mun mielestäni toi kuvio näyttää siltä, että sitten sulla (svinhufvud-möttönen) ja sun molemmilla lapsillasi (toinen svinhufvud ja toinen möttönen) on kaikilla eri sukunimi?

Auttakaa nyt joku!