Te lapsuutenne/nuoruutenne ilman älypuhelimia ja somea eläneet - perustelkaa miksi teidän lapsuutenne/nuoruutenne oli muka parempi?

Niitä tyhmiä teinin ajatuksia ja mielipiteitä ei näy missään, siksi se oli parempi. + Somessa on nykyään niin helppo kiusata ja sortaa muita. 

Oli helpompi huijata itseään olevansa onnellinen kun vaikka leikki yksin legoilla koko päivän.

Nyt onnellisuustasonsa voi helposti suhteuttaa muihin kännykästä ja huomata kuinka huonoa oma elämä onkaan.

Sosialisointi ja leikkiminen on lajityypillistä ihmislapsen toimintaa. Tietenkin siitä jää paremmat muistot ja niitä jää myös enemmän verrattuna siihen, että katsoo jotain paskoja memejä ja meikkivideoita puhelimen näytöltä ja tuntee lähinnä apatiaa aina silloin, kun puhelinta ei ole kädessä.

No kuule mietipä sitä loppupäivä!!

Älypuhelimet johtavat epäterveelliseen toimintaan, koska tuottavat sellaisia ärsykkeitä ja tyydytystä, joiden vuoksi on ennen joutunut ponnistelemaan. Liikunnan ja reaalisten ihmiskontaktien puute ovat asioita, jotka aiheuttavat paljon ongelmia tulevaisuudessa, ellei yhteiskunta muutu vaatimuksiltaan selvästi erilaiseksi.

Se, että menneen polven lapset olisivat olleet onnellisempia, on tietysti potaskaa. Yhtä lailla selvää on, että jos älypuhelimia olisi ollut 80-luvulla, yhtä lailla sen ajan kakrut olisivat niihin kiinni kasvaneet

No ainakin tehtiin paljon enemmän ihan fyysisesti. Jos halusi olla kaverin kanssa, hypättiin pyörän selkään ja käytiin katsonassa, onko kaveri kotona. Pelattiin ulkona, juteltiin, hiihdettiin, pyöräiltiin, käveltiin.

Voihan sitä tietysti nykyäänkin tehdä, mutta kyllä minusta on surullista katsoa, kun lapset ja nuoret istuvat rivissä penkillä ja tuijottavat älypuhelimiaan sen sijaan, että tekisivät jotain yhdessä. Ja kuljetaan niska kenossa älypuhelinta tuijottaen, kun voisi havannoida ympäröivää maailmaa.

Kaikkein surullisinta on katsoa, kuinka nuoret tuijottavat sitä älykännykkää sen sijaan, että pitäisivät katsekontaktia yllä rattaissa/vaunuissa olevan lapsen kanssa ja esittelisivät maailmaa: "katso, kukka/ koira/ kuorma-auto" jne. Ja katsoisivat, mitä lapsi yrittää esitellä heille.

Vierailija kirjoitti:

Silloin leikimme keskenämme ja keskityimme oikeasti toisiimme, rymysimme pitkin metsiä, kiipeilimme puissa, uimme... Nykyään lapset ja nuoret istuvat zombeina ringissä tuijottaen älypuhelimiaan.

Siinä nyt muutama esimerkki.

Esimerkkejä, jotka eivät vastaa kysymykseen. Nykyisin se leikki ja kanssakäyminen on siirtynyt uudenlaiseen ympäristöön, jossa esim fyysiset rajoitteet eivät rajaa lapsen sosiaalista asemaa. Mutta se on uutta, siksi sitä ei haluta ymmärtää.

Vierailija kirjoitti:

No ainakin tehtiin paljon enemmän ihan fyysisesti. Jos halusi olla kaverin kanssa, hypättiin pyörän selkään ja käytiin katsonassa, onko kaveri kotona. Pelattiin ulkona, juteltiin, hiihdettiin, pyöräiltiin, käveltiin.

Voihan sitä tietysti nykyäänkin tehdä, mutta kyllä minusta on surullista katsoa, kun lapset ja nuoret istuvat rivissä penkillä ja tuijottavat älypuhelimiaan sen sijaan, että tekisivät jotain yhdessä. Ja kuljetaan niska kenossa älypuhelinta tuijottaen, kun voisi havannoida ympäröivää maailmaa.

Kaikkein surullisinta on katsoa, kuinka nuoret tuijottavat sitä älykännykkää sen sijaan, että pitäisivät katsekontaktia yllä rattaissa/vaunuissa olevan lapsen kanssa ja esittelisivät maailmaa: "katso, kukka/ koira/ kuorma-auto" jne. Ja katsoisivat, mitä lapsi yrittää esitellä heille.

Siis piti kirjoittaa "nuoret vanhemmat"

Tolkuton aika- ja huomiosyöppö. Sitä on vaikea hahmottaa, jos ei tiedä muusta.

Ei ollut niin paljon lihavuutta lapsilla ja nuorilla kuin nyt. Kävellen tai pyörällä mentiin joka paikkaan.

Sen kännykän tuijottaminen päivästä toiseen tuntikausia on ihan aivokuollutta. Ennen kuitenkin oltiin ulkona, hiihdettiin, pyöräiltiin, pelattiin, luisteltiin, juostiin, ihan mitä vaan. Mieti sitä!

Ainakin noista nuorista (ja miksei vanhemmistakin) vanhemmista on tutkittu, että nykyään lapset eivät opi puhumaan ja kommunikoimaan samalla tavalla kuin ennen, koska vanhempien katse ja keskittyminen on siinä älypuhelimessa tai sitten annetaan jo 1-vuotiaalle tabletti käteen sen sijaan että luettaisiin oikeita kirjoja, kyseltäisiin, juteltaisiin ja kommunikoitaisiin.

Ennen istuttiin kasibittikoneen ääressä aamusta iltaan pelaamassa tai naputtelemassa BASICilla Mikrobitistä hienoja pelejä.

"Me elämme rappion aikoja. Nuoret eivät enää kunnioita vanhempiaan. He ovat röyhkeitä ja kärsimättömiä. He luuhaavat jatkuvasti kapakoissa, eikä heillä ole itsehillintää."

(Hautakirjoitus Egyptistä 6000 vuoden takaa)

"Mitä on tapahtumassa meidän nuorisollemme? He eivät kunnioita vanhempia ihmisiä, he rikkovat vanhempiensa käskyjä. He eivät piittaa laista. He mellakoivat kaduilla, kiihottuneina villeistä päähänpistoista. Heidän moraalinsa on rapistunut."

(Platon)

"Nykynuoriso ei ajattele muuta kuin itseään. Heillä ei ole kunnioitusta vanhempiaan tai iäkkäämpiä ihmisiä kohtaan. He eivät malta hillitä itseään. Ja tytöt, he ovat röyhkeitä, säädyttömiä ja epänaisellisia puheessaan, käyttäytymisessään ja pukeutumisessaan."

(1000-luvulla elänyt ristiretkeilijä Peter the Hermit, eli Pietari Erakko)

Vierailija kirjoitti:

Sen kännykän tuijottaminen päivästä toiseen tuntikausia on ihan aivokuollutta. Ennen kuitenkin oltiin ulkona, hiihdettiin, pyöräiltiin, pelattiin, luisteltiin, juostiin, ihan mitä vaan. Mieti sitä!

Miten kännykkä sulkee pois nämä asiat? Tuolla on tavaton määrä lapsi, jotka edelleen leikkii ulkona, jne. Mutta nyt on yleisenä käsityksenä, että lapset tuijottaa vain sitä kännykkää. Sinunkin lapsuudessa oli varmasti joukko lapsia, jotka eivät edellä mainuttuja asioita tehnyt.

Se vapaus, että ei oltu koko ajan vanhempien tavoitettavissa.

Silloin pyöräiltiin, käytiin metsässä, seurattiin luonnoneläinten tekemisiä, pelattiin kunnon Spyro-pelejä ja kaverin kanssa kun oltiin niin keskityttiin kaveriin, ei kännykkään. Nykyajan lapsille eläimet on hyi, pitää rääkätä, Spyrot on noloja, pitää saada kunnon tappopelejä ja kun ollaan kavereiden kanssa, jokainen nojaa seinään ja tuijottaa hiljaa puhelintaan. Paskapuhetta väittää että lapsi jäisi jostain paitsi jos ei ole älypuhelinta. Nykylapset tyhmenevät kovaa vauhtia, oppivat puhumaan myöhemmin, oppivat kuiviksi myöhemmin, sosiaaliset taidot ja muiden kunnioitus on kadonnut, kiitos vanhempien jotka koukuttavat lapsensa jo alle vuoden ikäisinä älypuhelimiin ja tabletteihin. Se on hyvä lapsenvahti kun vanhempi haluaa omaa aikaa puhelimensa kanssa.

En usko että asiat on olleet paremmin. Me leikittiin lapsena ja meille vanhemmat ihmiset valitti kun lapset ei edes tee mitään työtä ruokansa eteen (itse kun jakoivat postia heti kapaloista päästyään saadakseen ostaa pennin nallekarkkeja). Nyt valutetaan kun lapset ei leiki, varmasti leikkivät, leikit ovat vaan muuttuneet sama kai se on pelaako kännykällä vai pelikorteilla.

Leikimme pihalla, hiihdimme, luistelimme, teimme lumilinnoja, ongimme, soutelimme, pelattiin pesäpalloa, kymmenen tikkua laudalla, nurkkajussia... pelattiin mustaa pekkaa, piirrettiin...  yms... Olimme yhdessä!  oli se ihanaa aikaa...  Nykyään saman ikäiset ovat, kuin muumioita, käveleviä patsaita, jotka tuijottaa pientä ruutua kävellessään hartiat lysyssä. Järkyttävää.

Kaikki paska lentää nykyään nopeammin ja pitemmälle.