Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Omakotiasumisen mystiset remontit?
15.01.2017 |
Täälläkin kuulee usein kauhukuvia omakotiasumisen jatkuvasta remonttitarpeesta, eli omakotitalon ostajan pitäisi näiden väitteiden mukaan olla lähes jatkuvasti vasara kourassa..
Kertokaa minulle oi tietäjät, mitä nämä omakotitalojen mystiset jatkuvat remontit oikein ovat? Siis sellaiset remontit, joita on ainoastaan omakotitaloissa, eikä lainkaan kerros-, tai rivitaloissa.
Kommentit (75)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin okt-asujana voin kertoa että se jätevesiasetus tuli kyllä aikamoisena yllärinä! En ole kuullut että sellaista olisi tehty kerros- tai rivitaloihin.
Kuitenkin puhutaan "remontista" joka on hintalapultaan jopa 10 000e - 15 000e, ei mikään pikkujuttu.
Onko se asetus tullut jo? T: okt-asuja
Tullut ja mennyt, vaikka ei ihan tyystin peruttu. Se koski haja-asutusalueen omakotitaloja, jotka eivät kuulu viemäriverkostoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näin okt-asujana voin kertoa että se jätevesiasetus tuli kyllä aikamoisena yllärinä! En ole kuullut että sellaista olisi tehty kerros- tai rivitaloihin.
Kuitenkin puhutaan "remontista" joka on hintalapultaan jopa 10 000e - 15 000e, ei mikään pikkujuttu.
Siis mikä siinä tuli yllärinä ja miten se koskettaa tavallista kaupungin kaava-alueella asuvaa omakotiasukasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katto, välikatto, kylppäri, vesi( niin nosto kuin lämmitysjärjestelmä plus viemärit) keittiö, maalaukset, eristeiden vaihto lattiaan, lattia materiaalien vaihto, saunan purku ja uusi tilalle, kulmakiven korjaus, salaojaputket, sähköremontteja, lattialämmityksiä, sakokaivot.. Tässä niitä mitä tehty, vielä jotain tekemättä, ja sitten saakin aloittaa alusta..
Korjaustarve oli oletettavasti otettu huomioon myyntihinnassa?
Katto 30v välein, riippuen materiaalista
Pesuhuoneen / saunan keski-ikä 20v
Salaojat 20v välein, vaihtoväli pitenee jos niistä pidetään huolta, esim huuhtelu 5v välein
Sähköremontteja? Saattaa olla ajankohtainen jos talo on 50-60-luvulta
Lattiamateriaalien vaihto? Oliko talo rakennettu päin helvettiä?
Kuulostaa siltä että pommin ostit :)
Ohiksena huutelen täältä, että tuo on varmaan ostanut rintamamiestalon. Eri pommi mutta vanha.
Jos ostaa ihan uuden talon, tietenkään remontteja ei ole ensimmäiseen kymmeneen vuoteen. Sitten alkaa kodinkoneet hajota, julkisivut ja piha kaipaa kunnostusta, kattoa tarvitsee putsailla, tapetit ja käytetyimmät kaapinovet näyttää kuluneilta.
Jos on ollut valtavan laadukkaat materiaalit, näin nopeasti ei tietenkään kulu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi aika isokin juttu on se, että jos omakotitalossa haluat teettää remppaa muilla, joudut itse etsimään sen tyypin ja sopimaan ja järkkäämään sen kanssa kaiken. Rakennusala on puolillaan epämääräisiä tyyppejä ja firmoja joiden kanssa toimiminen voi lopulta olla aika pain in the ass, ja aikaa kuluu. Joskus on jopa vaikeaa löytää ketään tekemään, se isompi karrostalourakka menee aina sinun tarjoamasi edelle, vaikka sinun kanssasi olisi jotain jo sovittukin (jos siis on vähänkään huonompi tuuri, tottakai luotettaviakin tekijöitä on). On paljon helpompaa, jos sen kaiken hoitaa joku isännöitsijä. Ja toisaalta, jos itse osaa tehdä jotain, niin pienemmän homman tekee helpommin itse kun alkaa palkata ketään. Siispä myös vasara kädessä on oltu usein.
Nimim.Runsaasti kokemusta erilaisista vanhoista taloista, joisaa todentotta rempaatarvetta riittää
Eipä ne ongelmitta suju nuo taloyhtiöidenkään remontit. Ihan sama se on silläkin että sen remppaporukan saadessa rahakkaamman keikan, se taloyhtiön työmaa jää seisomaan. Tai sitten voi olla niin että remontin tekee isännöitsijän veljenpojan firma, joka ei todellakaan ole edullinen. Hyvä isännöitsijä tietysti vahtii ja hoitaa asioita, mutta sekään ei todellakaan ole ilmaista ja kun jotain menee pieleen, niin maksaja on kuitenkin aina taloyhtiön osakkaat.
Kyllä kyllä, on näistäkin kokemusta. Mutta munusta on silti merkittävästi miellyttävämpää olla tuossa tilanteessa "vain" riviosakas kuin se, joka itse kaiken järkkää ja sopii ja soittaa ja on yhteydessä ja kilpailuttaa ja kertoo kun työn jälki ei kelpaa ja...
Samat remontit joka talossa. Asunto-osakeyhtiössä vaan et päätä itse mutta maksat varmasti. Jollekin se on helppoutta. Kallista ainakin. Tietty omassa on isompi rahallinen riski esim. Harvoin tuhoutuu koko kerrostalo kerralla mutta OK taloja kyllä menee usein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä olen asunut rivitalossa vuosikymmeniä ja joka ikinen vuosi korjataan/remontoidaan jotain.
Talo kuin talo vaatii jatkuvaa huoltoa.
Niin ja jos joku vuosi ei mitään remontoitavaa löydy, niin sellaisena vuonna voidaan sitten rivarissa vaikka kääntää etupiha ja kulkuväylät nurin ja laittaa uuteen uskoon, ettei vaan asumiskulut pääse laskemaan edes tilapäisesti. Onhan se pitkästyttävää katsella aina samannäköistä, vaikka ihan toimivaa pihaa samoilla valaistuksilla ja istutuksilla.
Vierailija kirjoitti:
Yksi aika isokin juttu on se, että jos omakotitalossa haluat teettää remppaa muilla, joudut itse etsimään sen tyypin ja sopimaan ja järkkäämään sen kanssa kaiken. Rakennusala on puolillaan epämääräisiä tyyppejä ja firmoja joiden kanssa toimiminen voi lopulta olla aika pain in the ass, ja aikaa kuluu. Joskus on jopa vaikeaa löytää ketään tekemään, se isompi karrostalourakka menee aina sinun tarjoamasi edelle, vaikka sinun kanssasi olisi jotain jo sovittukin (jos siis on vähänkään huonompi tuuri, tottakai luotettaviakin tekijöitä on). On paljon helpompaa, jos sen kaiken hoitaa joku isännöitsijä. Ja toisaalta, jos itse osaa tehdä jotain, niin pienemmän homman tekee helpommin itse kun alkaa palkata ketään. Siispä myös vasara kädessä on oltu usein.
Nimim.Runsaasti kokemusta erilaisista vanhoista taloista, joisaa todentotta rempaatarvetta riittää
Omakotitalossa ei tarvitse sietää yhtiökokouksen lobbareita, jotka puhuvat omille suhteilleen urakoita, perustelemalla mummojen päät pyörryksiin.
Omakotitalossa sinun ei tarvitse maksaa ulko-oven vaihdosta 3700€ koska voit aivan hyvin tingata sen K-Raudasta itse 700€on ja asentaa itse, tai vaikka Appiukon kanssa. Sama koskee lähes kaikkea jonka itse saa tehdä.
Omakotitalossa sinun ei tarvitse maksaa antenniverkon saneerauksesta 1900€ koska voit ostaa antennin ja kaapelin puuilosta satasella. Taas jos ei osaa uittaa kaapelia katolta sisään, voi soittaa appiukolle.
Minun rivitaloasumiseni loppui 30000€ roskakatokseen. Koska taloyhtiö on instanssi, jonka tehtävä on pitää paikalliset yrittäjät leivässä, se ei sopinut minulle. Ajattelin, että noilla neliölle kohdistuvilla huolto- ja korjaushinnoilla voin helposti tehdä omakotitaloon vaikka kattoremontin 30v päästä.
Se on ihmeellinen asia, että 1000 neliöisen rivitalon kattoremontti maksaa 300000€, kun 100 neliöiseen taloon sen saa avaimet käteen 15000€.
Onhan se osakkeessa helppoa elämää, mutta järkyttävän kallista, mikäli omistaa osakkeen väärään aikaan yhtiön elinkaarta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin okt-asujana voin kertoa että se jätevesiasetus tuli kyllä aikamoisena yllärinä! En ole kuullut että sellaista olisi tehty kerros- tai rivitaloihin.
Kuitenkin puhutaan "remontista" joka on hintalapultaan jopa 10 000e - 15 000e, ei mikään pikkujuttu.
Onko se asetus tullut jo? T: okt-asuja
Tullut ja mennyt, vaikka ei ihan tyystin peruttu. Se koski haja-asutusalueen omakotitaloja, jotka eivät kuulu viemäriverkostoon.
Niin olis koskenut meitä jos olis tullut voimaan. Pelästyin jo, että tuliko joku maksu jo tietoon.
Vierailija kirjoitti:
Remonttien määrä on suoraan verrannollinen talon ikään ja siihen kuinka sitä on huollettu. Omassa kodissani, joka on vanha, alunperin tervattu hirsitalo, on tehty mm. Yläkerran avaaminen asuinkäyttöön (käytännössä koko yläkerta rakennettu alusta), vaihdettu lattia ja eristeet sekä alimpia hirsiä, ulkomaalaukset, väliseiniä purettu ja tehty uusia, keittiö rempattu, kaikki pinnat rempattu, rakennettu uusi kuisti vanhan tilalle, uusi kylppäri kun sellaista ei ollut, katto uusittu, tulisijoja korjattu, ulkosauna rempattu (lattiaa vaihdettu ja alimpia hirsiä uusittu), siihen vaihdettu katto, iso ulkorakennus rempattu, sen katto vaihdettu, kaikkien rakennusten rännit uusittu...
Siihen lisäksi pihan kunnostustyöt, kaivon ja jätevesijärjestelmän huollot ja uusimiset, sähkötyöt, antennityöt..
Ihan koko ajan on jotain tehtävää ja esim. lattian vaihto ei todellakaan ole yhtä helppoa kuin elementtitalossa.
Itse olemme tämän halunneet ja olemme ammattilaisia, mutta voin kertoa ettei sen idyllisen hirsitalon ylläpito todellakaan ole pelkkää hyggeilyä. :-)
On se aika hyggeilyä jos ei tee remppoja tekemisen ilosta. Meillä peltikatto joka tehty 60 vuotta sitten, edelleen on kuin uusi, ei korjaustarvetta saatikka että vaihdettaisiin. Salaojia ei ole koska talo on kalliolla, ei koskaan salaojaremontteja. Porakaivo on vuodelta 1985, on pesty kerran, pumppu on alkuperäinen. Yläkerran annoimme olla avovintti, älytöntä lähteä tekemään tilaa kun voi ostaa talon johon mahtuu ilman laajennusta. Ei teillä ole tehty remppaa, teillä on tehty uusiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ikävämpiä varmaan salaojitusten, viemäröinnin ja katon uusimiset. Monesti ne omakotitalon kosteusongelmat nimittäin seuraa mukana koko talon elinkaaren, ei saa koskaan täysin "pyyhittyä" pois.
Lisäksi kuukausittaiset kulut omakotitalossa on selvästi suuremmat kuin osakeyhtiössä asuttaessa. Kiinteistöverot, jätehuolto, mahdolliset tiemaksut, vakuutukset, vesi/viemäröinti, lämmityskustannukset (sähkö, öljy, kaukolämpö tms)...
Meillä on asumiskulut 200m2 talossa 350e kuukaudessa. Sisältää kiinteistöveron, jätehuollon, tiemaksun, vakuutuksen, jäteveden, lämmityksen ja sähkön. Talolla ikää 150 vuotta. Kerro mulle osake missä asuu halvemmalla samoissa neliöissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutamia juttuja nyt ihan miettimättä tulee mieleen, joita harvempi miettii kerrostalossa tai edes sen taloyhtiön hallituksessa:
- Tulisijat ja niiden hormit
- Ilmalämpöpumppu
- Porakaivo, likakaivot/säiliöt/puhdistamot/imeytyskentät
- Eristeiden uusiminen
- Puuverhoilun huolto
Tietenkin mikä tahansa mahdollisesti löytyy myös jostain kerrostalosta ja tietenkään mikään ei välttämättä löydy omakotitalosta, mutta harvemmin.
Tulisija kerrostalossa ei suinkaan ole harvinaisuus, vaikkei niitä uudempiin kerrostaloihin juurikaan enää tehdä. Toisaalta niitäkään ei ole läheskään jokaisessa omakotitalossa. Ei siis ole lainkaan pakollinen ratkaisu omakotiasujalle.
Ilmalämpöpumppuja ei ole läheskään jokaisessa omakotitalossa, ei edes joka toisessa ja on täysin vapaaehtoinen ratkaisu. Toisaalta niitäkin on asennettu myös kerrostaloihin lähinnä jäähdytysmielessä.
Porakaivo etc koskee vain haja-asutusaluetta, eli ei koske valtaosaa omakotiasujista.
Eristeiden uusiminen ei koske läheskään kaikkia omakotiasujia, mutta myöskään ei ole tavatonta, etteikö kerrostaloihin laitettaisi lisäeristystä, tai vaihdettaisi eristystä. Tämä koskee lähinnä vanhoja puukerrostaloja, kuin vanhoja omakotitalojakin.
Puuverhoilun huolto koskee, tai ei koske yhtälailla omakotiasujaa, kuin kerrostaloasujaakin. Suomessa on tuhansia puukerrostaloja ja toisaalta läheskään kaikki omakotitalot eivät ole puuverhoiltuja. Toisaalta taas omakotitalot ovat harvemmin betonielementtipintaisia kun taas kerrostaloissa niitä on paljon. Kyseinen pinta vaatii huoltoa ihan siinä missä puukin ja jopa enemmänkin.
Toistit sitten boldatun?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omat vanhemmat laittaneet lapsuuden kotiani, joka siloin oli uusi ja erittäin kallis iso omakotitalo lähiössä. Nyt kyseessä siis 35-v vanha omakotitalo, johon juuri rempanneet katon, lämmityksen, kylpyhuoneet/saunan, ikkunat, parvekkeen. Laudoitus kaipaisi taas maalia ja lisäksi tarvisivat pintaremontin, salaojista ei tietoa, ilmanvaihto toimii, jos toimii. Ongelmana vain, se että alunperin uusi kallis talo on nyt vanha talo, josta kukaan ei halua maksaa paljoa. Jos ei remppaisi, niin ei saisi myöhemmin millään myytyä. Samalla rahalla olisivat saaneet aikanaan mm keskustasta kattohuoneiston kerrostalossa (arvo nyt 2-3 kertainen).
Eli uutta omakotitaloa ei tarvitse rempata heti, mutta sitten kun tarvii niin arvo laskenut huomasti vaikka remonttii uppoaa valtavasti.
Vierailija kirjoitti:
Omat vanhemmat laittaneet lapsuuden kotiani, joka siloin oli uusi ja erittäin kallis iso omakotitalo lähiössä. Nyt kyseessä siis 35-v vanha omakotitalo, johon juuri rempanneet katon, lämmityksen, kylpyhuoneet/saunan, ikkunat, parvekkeen. Laudoitus kaipaisi taas maalia ja lisäksi tarvisivat pintaremontin, salaojista ei tietoa, ilmanvaihto toimii, jos toimii. Ongelmana vain, se että alunperin uusi kallis talo on nyt vanha talo, josta kukaan ei halua maksaa paljoa. Jos ei remppaisi, niin ei saisi myöhemmin millään myytyä. Samalla rahalla olisivat saaneet aikanaan mm keskustasta kattohuoneiston kerrostalossa (arvo nyt 2-3 kertainen).
Eli uutta omakotitaloa ei tarvitse rempata heti, mutta sitten kun tarvii niin arvo laskenut huomasti vaikka remonttii uppoaa valtavasti.
Tämä niin totta, toki lähiökerrostaloissa sama ongelma. Keskustakerrostalot (ja tietty keskusta omakotitalot, jos sellaisen löytää) taitavat pitää arvonsa parhaiten 30v ajalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi aika isokin juttu on se, että jos omakotitalossa haluat teettää remppaa muilla, joudut itse etsimään sen tyypin ja sopimaan ja järkkäämään sen kanssa kaiken. Rakennusala on puolillaan epämääräisiä tyyppejä ja firmoja joiden kanssa toimiminen voi lopulta olla aika pain in the ass, ja aikaa kuluu. Joskus on jopa vaikeaa löytää ketään tekemään, se isompi karrostalourakka menee aina sinun tarjoamasi edelle, vaikka sinun kanssasi olisi jotain jo sovittukin (jos siis on vähänkään huonompi tuuri, tottakai luotettaviakin tekijöitä on). On paljon helpompaa, jos sen kaiken hoitaa joku isännöitsijä. Ja toisaalta, jos itse osaa tehdä jotain, niin pienemmän homman tekee helpommin itse kun alkaa palkata ketään. Siispä myös vasara kädessä on oltu usein.
Nimim.Runsaasti kokemusta erilaisista vanhoista taloista, joisaa todentotta rempaatarvetta riittää
Omakotitalossa ei tarvitse sietää yhtiökokouksen lobbareita, jotka puhuvat omille suhteilleen urakoita, perustelemalla mummojen päät pyörryksiin.
Omakotitalossa sinun ei tarvitse maksaa ulko-oven vaihdosta 3700€ koska voit aivan hyvin tingata sen K-Raudasta itse 700€on ja asentaa itse, tai vaikka Appiukon kanssa. Sama koskee lähes kaikkea jonka itse saa tehdä.
Omakotitalossa sinun ei tarvitse maksaa antenniverkon saneerauksesta 1900€ koska voit ostaa antennin ja kaapelin puuilosta satasella. Taas jos ei osaa uittaa kaapelia katolta sisään, voi soittaa appiukolle.
Minun rivitaloasumiseni loppui 30000€ roskakatokseen. Koska taloyhtiö on instanssi, jonka tehtävä on pitää paikalliset yrittäjät leivässä, se ei sopinut minulle. Ajattelin, että noilla neliölle kohdistuvilla huolto- ja korjaushinnoilla voin helposti tehdä omakotitaloon vaikka kattoremontin 30v päästä.
Se on ihmeellinen asia, että 1000 neliöisen rivitalon kattoremontti maksaa 300000€, kun 100 neliöiseen taloon sen saa avaimet käteen 15000€.
Onhan se osakkeessa helppoa elämää, mutta järkyttävän kallista, mikäli omistaa osakkeen väärään aikaan yhtiön elinkaarta.
No joo, kyllä minäkin varmaan noin oudosti hoidetusta yhtiöstä muuttaisin, tai pikemminkin yrittäisin saada hallituksen vaihtoon. En ole koskaan ollut tuollaisessa tilanteessa.
Tuota elinkaarta jäin vielä miettimään. Me ostimme tietoisesti yhden osakkeen ennen isoja remppatarpeita, koska sijainti oli ihana, hinta edullinen ja näimme asunnon potentiaalin. Menihän niihin remppoihin rahaa, mutta sitten kun runsaan kymmenen vuoden päästä myimme niin jo vain oli arvo noussut. Siis moninkertaiseksi. Oleellisempaa kuin elinkaaren vaihe, oli asuntomarkkinoiden vaihe, ostohinta ja se hyvä (varsinkin yhtiön) kunto, missä pääsimme kämpän myymään.
Alue: Aihe vapaa
Tulisija kerrostalossa ei suinkaan ole harvinaisuus, vaikkei niitä uudempiin kerrostaloihin juurikaan enää tehdä. Toisaalta niitäkään ei ole läheskään jokaisessa omakotitalossa. Ei siis ole lainkaan pakollinen ratkaisu omakotiasujalle.
Ilmalämpöpumppuja ei ole läheskään jokaisessa omakotitalossa, ei edes joka toisessa ja on täysin vapaaehtoinen ratkaisu. Toisaalta niitäkin on asennettu myös kerrostaloihin lähinnä jäähdytysmielessä.
Porakaivo etc koskee vain haja-asutusaluetta, eli ei koske valtaosaa omakotiasujista.
Eristeiden uusiminen ei koske läheskään kaikkia omakotiasujia, mutta myöskään ei ole tavatonta, etteikö kerrostaloihin laitettaisi lisäeristystä, tai vaihdettaisi eristystä. Tämä koskee lähinnä vanhoja puukerrostaloja, kuin vanhoja omakotitalojakin.
Puuverhoilun huolto koskee, tai ei koske yhtälailla omakotiasujaa, kuin kerrostaloasujaakin. Suomessa on tuhansia puukerrostaloja ja toisaalta läheskään kaikki omakotitalot eivät ole puuverhoiltuja. Toisaalta taas omakotitalot ovat harvemmin betonielementtipintaisia kun taas kerrostaloissa niitä on paljon. Kyseinen pinta vaatii huoltoa ihan siinä missä puukin ja jopa enemmänkin.