Lue keskustelun säännöt.
Kysymys perimisestä, avopuoliso vs. lapsi, ei testamenttia...
15.01.2017 |
Minä, avopuolisoni ja yhteinen lapsi asumme minun omistamassa asunnossa, joka kuitenkin vielä pääosin pankin eli asuntolainaa on. Henkivakuutuksessa puoliso on edunsaaja, mitoitettu vastaamaan jäljellä olevaa asuntolainasummaa. Meillä ei kuitenkaan ole keskinäistä testamenttia. Minulla ei siis ole juurikaan omaisuutta, kuin tämä toistaiseksi pääosin velkainen asunto. Kuinka kannattaisi toimia, jotta kuolematapauksessa mieheni ja lapseni saisivat jäädä tähän asumaan ja mieheni voisi maksaa lainaa pois henkivakuutusrahoillani?
Kommentit (43)
Laita ap lapsi edunsaajaksi henkivakuutukseen jolloin lapsi pystyy maksamaan velan pois ja asumaan talossa. Mikään ei takaa että puoliso käyttää rahan velan maksuun omaisuuteen joka ei ole hänen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi luulet että mies haluaa jäädä juuri siihen asuntoon jos yllättäen kuolet?
Miksi henkivakuutuksen saa on (ilmeisesti nimettynä) edunsaajana? Voisit esimerkiksi vaihtaa vakuutukseen edunsaajaksi lapsen. Lapsi maksaa vakuutuksella velan pois. Puoliso varmasti saisi siihen maistraatin luvan, lapsen edunmukaista jäädä asumaan kotiin.
Toisaalta taas puoliso voisi ostaa puolet (tai isomman osan) asunnosta lapselta saamallaan vakuutuskorvauksella ja lapsen velat maksettaisiin pois. Se voisi oikeastaan olla jatkon kannalta helpompaa, kun puolison ei tarvitse kysyä kaikkeen maistraatin lupaa.
Avioliitto on myös aina kätevä vaihtoehto yhyeiselämästä sopimiseen. Avioehdon voi tehdä vain avioeron varalta.
Vierailija kirjoitti:
Tee testamentti lapsellesi ettei avomies pääse perimään. Ilmeisesti hän maksaa myös asuntoa ja hänellä ilmeisesti nimi papereissa, muuten uhan dorka jos ei oo nimeä.
Ei avomies peri muutenkaan, ei myöskään aviomies!
Talo menisi miehelle velkoineen vain siinä tapauksessa, että sinä kuolisit ensin ja sitten lapsesi. Silloin lapsen isä perisi lapsen - olettaen että nykyinen miehesi on lapsen isä. Jos ei, niin menee vielä vaikeammaksi.
Jos menisitte naimisiin, leski saisi jäädä joka tapauksessa asumaan yhteiseen kotiinne. Näin siinäkin tapauksessa, että lapselle määrättäisi edunvalvoja, joka huolehtisi hänen omaisuudestaan.
Ap, lähtökohtaisesti minulla on sama tilanne mutta henkivakuutuksessa on tietysti edunsaajina lapset ( kuka ihme on neuvonut sinulle laittamaaan avomiehen edunsaajaksi?!?). Eli vaihda edunsaaja kiireenvilkkaa. Jos sinulle sattuisi jotain nyt niin lapsi saisi vain velkaa taakakseen ja mies rahat! Mies ei voi henkivakuutusrahoilla maksaa sinun velkaosuuttasi talosta ilman että siitä tulisi veroseuraamuksia ainoalle perijällesi eli lapsellesi. Tosi huono juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Henkivakuutusraha menee lapselle sillä mies ei ole perillinen, ellet tee testamenttia jossa näin määräät. Jokatapauksessa lapselle on oikeus 50 prosenttiin, oli vakuutusraha kuinka suuri tahansa.
Keskinäisen testamentin voi tehdä tänäpäivänä myös avopuolisot, mutta mieti kahdesti ennenkun vahingoitat lapsesi etua.
Henkivakuutusrahassa ei ole kyse perinnöstä, sen voi määrätä vaikka naapurin Paavolle ja Pirkolle tai kodittomille kissoille. Eli ap:n tapauksessa mies saa henkivakuutusrahan ja lapsi perii koko ap:n omaisuuden eli puolet velkaisesta talosta.
Lapsi perii koko velkaisen talon. Minne se puolikas katoaisi??
Ap siis omistaa koko talon? Minä käsitin että puolet siitä. Jos ap omistaa koko talon niin silloin lapsi perii koko talon. Silloin hän perii myös velat. Maistraatti ei välttämättä anna lapsen ottaa velkaa vaan saattaa laittaa talon myyntiin jos muut varat eivät riitä velan maksuun.
Siinä tapauksessa mies voisi ostaa talon lapselta henkivakuutusrahoilla. Oletettavasti maistraatti suostuisi tähän.
Kannattaa muistaa vaihtaa henkivakuutuksen saaja, jos tulee ero.
Ajattelin jos on velax merkkinen, lapsi perii vanhempansa. Avomies jää näppejä nuolemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Henkivakuutusraha menee lapselle sillä mies ei ole perillinen, ellet tee testamenttia jossa näin määräät. Jokatapauksessa lapselle on oikeus 50 prosenttiin, oli vakuutusraha kuinka suuri tahansa.
Keskinäisen testamentin voi tehdä tänäpäivänä myös avopuolisot, mutta mieti kahdesti ennenkun vahingoitat lapsesi etua.
Henkivakuutusrahassa ei ole kyse perinnöstä, sen voi määrätä vaikka naapurin Paavolle ja Pirkolle tai kodittomille kissoille. Eli ap:n tapauksessa mies saa henkivakuutusrahan ja lapsi perii koko ap:n omaisuuden eli puolet velkaisesta talosta.
Millä perusteella puolet talosta? Kenelle se toinen puoli menisi?
Lisäksi pitää muistaa, että perinnön saaja maksaa perintöveron riippumatta iästään ja siitä, onko hänellä esim. oikeus myydä asunto pystyäkseen maksamaan perintöveron. Juurikin tämän tyyppisten asioiden takia isä ei pääse määräämään lapsen perinnön käytöstä, vaan sen tekee maistraatin nimeämä edunvalvojan sijainen. Näin on, olivatpa ap ja lapsen isä naimisissa tai eivät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi hyvä jumala sentään, mitä sontaa tänne taas kirjoitetaan. Ap, käy vaikka pankin juristin puheilla, täällä meet vain sekaisin, kun tulee toinen toistaan hullumpia neuvoja.
Avioliittoa olisin minäkin ehdottanut, mutta jos tarkoituksesi olisi että mies perii esim 50% asunnosta, ei ole muita vaihtoehtoja kuin testamentti. Aviopuolisohan ei varsinaisesti peri mitään. Toki avioliitossa leskwllä on ikuinen asumisoikeus asunnossa. Hänellä on myös oikeus tasinkoon, eli hän voi saada osan asunnon omistusoikeudesta, mutta se lasketaan eri tavalla kuin perintö.
Tasinko lasketaan niin, että molempien aviopuolisoiden omaisuudet lasketaan samaan tapaan kuin kuolinpesän arvo = kaikki omistukset ja omaisuus - velat.
Jos eloon jääneen omaisuus on pienempi kuin kuolleen, eloon jääneelle syntyy oikeus tasinkoon, joka on puolet siitä, mikä on puolisoiden omaisuuksien erotus. Eli lopputuloksena molemmille jää yhtä paljon omaisuutta.
Rintaperillinen perii loput, ellei testamenttia ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ap pysyy avoliitossa ja pystyy osoittamaan, että asunto on yksin hänen, lapsi perii koko asunnon ja siihen liittyvät velat. Jos he menevät naimisiin ja ap kuolee, suoritetaan ap:n kuolinpesän ja miehen välillä ositus, jossa mies saa osan ap:n omaisuudesta, mikäli ap:n omaisuus on isompi. Tällöin lapsen perintö jää pienemmäksi. Toisaalta myös perintövero on pienempi, koska mies ei peri ap:tä vaan saa omaisuutta avio-oikeuden nojalla, mikä ei ole verotettavaa eikä perintöä. Kokonaisuuden kannalta naimisiin meno on luultavasti kannattavaa. Silloin voi harkita myös hallintaoikeustestamenttia, jossa mies saisi hallintaansa myös sen omaisuuden osan, jonka lapsi perii. Tämä vähentää veroja entisestään, koska lapselle määrättävää veroa alennetaan leski-isän hallintaoikeuden takia.
Kaikki olettaa ettei isä piittaa oman lapsena edusta pätkän vertaa?
Meillä on talo 50-50, lapsi saa lakiosan ja avopuoliso toisen puolikkaan. Henkivakuutusta ei enää ole, mutta sekin oli avopuolisolle. Nyt on omaisuutta sen verran että riittää ilman vakuutuksia. Tarkoitus on ollut nimenomaan varmistaa, että pienempituloisella on mahdollisuus pitää koti ja kasvattaa lapsi.
Ikää on sen verran, ettei mahdolliset sisarpuolet ole kovin todennäköisiä. Ja siinäkin kohtaa luotan, että lapsen isä osaa olla järkevä.
Ja lapselle jää se lakiosa, silläkin pääsee itsenäisen elämän alkuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On kyllä taas sellasia oman elämän lakimiehiä vauhdissa, että huh huh!
Mikäli käteisvaroja ei olisi juurikaan tekisin vanhemmille keskinäinen testamentin ja henkivakuutuksen edunsaajaksi lapsi ja puolison nimi. Huom, jos edunsaajana lukee puoliso, niin se tarkoittaa aviopuolisoa, eli avopuoliso pitää olla nimettynä. Tälle hetkellä jos kuolisit, lapsi perii asunnon ja mies saa rahat, jos mies maksaisi lapsenne velan, mies antaisi lahjan lapselle eli siitä menisi lahjavero.
Summa summarum, edunsaajaksi se, joka perii talon eli velankin.
Mikäli menisitte naimisiin ja ainoa omaisuus olisi tuo talo, niin miehesi saisi avio-oikeuden nojalla puolet asunnosta ja loput perintönä lapselle.
Mikäli olisitte naimisissä ja teillä olisi keskinäinen testamentti, niin mies saisi puolet avio-oikeuden perusteella, sekä neljäsosan testamentin mukaan perintönä eli miehen omistusoikeus 75% ja lapselle jäisi lakiosa eli neljännes asunnosta perintönä.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki olettaa ettei isä piittaa oman lapsena edusta pätkän vertaa?
Meillä on talo 50-50, lapsi saa lakiosan ja avopuoliso toisen puolikkaan. Henkivakuutusta ei enää ole, mutta sekin oli avopuolisolle. Nyt on omaisuutta sen verran että riittää ilman vakuutuksia. Tarkoitus on ollut nimenomaan varmistaa, että pienempituloisella on mahdollisuus pitää koti ja kasvattaa lapsi.Ikää on sen verran, ettei mahdolliset sisarpuolet ole kovin todennäköisiä. Ja siinäkin kohtaa luotan, että lapsen isä osaa olla järkevä.
Ja lapselle jää se lakiosa, silläkin pääsee itsenäisen elämän alkuun.
Lapsi saa lakiosan - kirjoitat ja jatkat eli toisen puolikkaan. Lakiosa-termi kuitenkin liittyy vain testamentin kautta perittävään omaisuuteen. Eli jos vanhemmilla on keskinäinen omistusoikeustestamentti, voivat lapset vaatia lakiosaansa, joka on puolet ilman testamenttia tulevasta perinnöstä.
Otetaan esimerkki. Aviopuolisoilla on yhdessä omistettu asunto 300.000€ ja kummallakin tilillä 50.000€ eli pesän koko on on 400.000. Keskinäisellä testamentilla leski saa kaiken. Jos lapset(2) vaativat lakiosansa, saavat he kumpikin 50.000. Ilman testamenttia leski saisi 200.000 ja kumpikin lapsi 100.000.
OTM kirjoitti:
On kyllä taas sellasia oman elämän lakimiehiä vauhdissa, että huh huh!
Niinpä. Sääliksi käy, joka täältä hakee juridista neuvontaa.
Mietin vain, että onkohan kaikkien muidenkin aihealueiden vastaukset yhtä paskoja? Kun en tunne kaikkia maailman asioita, niin paha ottaa kantaa. Lakiasioissa tää on ainakin aivan tuubaa joka kerta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki olettaa ettei isä piittaa oman lapsena edusta pätkän vertaa?
Meillä on talo 50-50, lapsi saa lakiosan ja avopuoliso toisen puolikkaan. Henkivakuutusta ei enää ole, mutta sekin oli avopuolisolle. Nyt on omaisuutta sen verran että riittää ilman vakuutuksia. Tarkoitus on ollut nimenomaan varmistaa, että pienempituloisella on mahdollisuus pitää koti ja kasvattaa lapsi.Ikää on sen verran, ettei mahdolliset sisarpuolet ole kovin todennäköisiä. Ja siinäkin kohtaa luotan, että lapsen isä osaa olla järkevä.
Ja lapselle jää se lakiosa, silläkin pääsee itsenäisen elämän alkuun.Lapsi saa lakiosan - kirjoitat ja jatkat eli toisen puolikkaan. Lakiosa-termi kuitenkin liittyy vain testamentin kautta perittävään omaisuuteen. Eli jos vanhemmilla on keskinäinen omistusoikeustestamentti, voivat lapset vaatia lakiosaansa, joka on puolet ilman testamenttia tulevasta perinnöstä.
Otetaan esimerkki. Aviopuolisoilla on yhdessä omistettu asunto 300.000€ ja kummallakin tilillä 50.000€ eli pesän koko on on 400.000. Keskinäisellä testamentilla leski saa kaiken. Jos lapset(2) vaativat lakiosansa, saavat he kumpikin 50.000. Ilman testamenttia leski saisi 200.000 ja kumpikin lapsi 100.000.
Miksi joku alapeukuttaa tuotakin? Ihan oikeassahan kirjoittaja on.
Siirtäisin henkivakuutusrahat lapselle, enkä puolisolle. Näin lapsi pääsee veloista eroon. Tosin asunto saatetaan silti joutua myymään perintöveron takia.
Helpointa olisi avioliitto avioehdolla. Näin kuolemasi tullessa puolisollasi olisi hallintaoikeus asuntoon, vaikka lapsi sen kokonaisuudessaan periikin.
Mutta perintövero on se, mikä pitää huomioida, ei pankin laina.
OT, mutta miksi kirjoitat "lapsesi etu", et "lapsenne"? Lapsi on ap:n ja hänen miehensä yhteinen. Jos tilanne olisi toisinpäin ja velkainen asunto miehen, olisiko lapsi silloin yksin miehen lapsi?