Lesken asumisoikeus? Voiko tosiaan lesiki asua miljoonien arvoisessa asunnossa hamaan tulevaisuuteen?
Tuttavan kanssa puhuin. Hän on veloissa ja käytännössä katsoen pennitön.
Lakiosa on siis vain hallintaoikeutta. Vähän kummalliselta tuntuu, mutta selitti, että näin menee.
Kommentit (96)
Taas ovat hyeenat palstalla liikkeessä.
Vierailija kirjoitti:
Taas ovat hyeenat palstalla liikkeessä.
Ei aina ole kysymys hyeenasta. Lapsi voi olla myös aidosti huolissaan siitä, miten hän saa mahdollisesti kymmenien tuhansien perintöveron maksettua, kun leski jää asumaan asuntoon eikä muuta perintöä ole tulossa.
Ongelmia näissä tapauksissa ei yleensä olekaan ydinperheen kesken, koska jokainen tolkun vanhempi ajattelee lastensa parasta. Lesken oikeudet saisi poistaa uusioavioliitoista, joissa ne uusiopuolisot häärivät hyeenoina.
Leski saa asua elämänsä loppuun asti. Mikäli omia lapsia ja asunto iso niin monesti pannaan yhteisymmärryksessä myyntiin ja leski menee pienempään asu,aan ja lapset saavat toisen puolen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pankki ei todellakaan anna lainaa sellaista omaisuutta vastaan, jota ei voi muuttaa rahaksi. Asunto, jossa leski saa asua elämänsä ajan, ei ole muutettavissa rahaksi. Asunnosta voi lisäksi tulla nopeasti arvoton!
Siinä tapauksessa perintöverokaan ei voi olla kovin suuri, ei välttämättä tarvitse maksaa ollenkaan, jos perinnön arvo on mitätön.
Perintövero määrätään kuolinhetken tilanteen mukaan, ei sen mukaan, mikä arvo on vuosien päästä. Terkuin se, jonka isä asui talossa 21 vuotta. Se oli ok, että isä sai asua itsensä osin rakentamassa talossa (ostivat äidin kanssa joskus keskeneräisen), mutta en voi olla olematta katkera siitä, että maksoin perintöveroa tyhjästä. Talolla ja tontilla oli arvoa äidin kuollessa ja silloin se oli vielä hyvässä kunnossa.
Jotkut eläkeläiset humppaavat perinnöt kanarioilla ja tallinnan matkoilla ryyppäävät ja rellestävät ja kotona juopottelevat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pankki ei todellakaan anna lainaa sellaista omaisuutta vastaan, jota ei voi muuttaa rahaksi. Asunto, jossa leski saa asua elämänsä ajan, ei ole muutettavissa rahaksi. Asunnosta voi lisäksi tulla nopeasti arvoton!
Siinä tapauksessa perintöverokaan ei voi olla kovin suuri, ei välttämättä tarvitse maksaa ollenkaan, jos perinnön arvo on mitätön.
Asunto voi olla vaikka kolmen miljoonan arvoinen, mutta lainaa et saa kun nuorella leskellä on elämänsä ikäinen asumisoikeus. Pahimmillaan isäsi on voinut ottaa vaikkapa nuoren thaimaalaisvaimon. Hän saa hankkia uuden aviomiehen ja hänen kanssaan lapsia.
Maksat veroja jopa satoja tuhansia jostain, jota et välttämättä saa elinaikanasi haltuusi.
Vierailija kirjoitti:
Ongelmia näissä tapauksissa ei yleensä olekaan ydinperheen kesken, koska jokainen tolkun vanhempi ajattelee lastensa parasta. Lesken oikeudet saisi poistaa uusioavioliitoista, joissa ne uusiopuolisot häärivät hyeenoina.
Kyllä niitä voi tulla ihan ydinperheessäkin, jos eloonjäänyt vanhempi ei ole enää vanhuuttaan täysissä ruumiin ja sielun voimissa. Kyllä täälläkin on ollut tapauksia, joissa leski on jäänyt asumaan omakotitaloon, mutta ei enää jaksa pitää sitä kunnossa. Lesken on kuitenkin hirveän vaikea tajuta ja hyväksyä sitä, että olisi järkevämpää muuttaa muualle.
Omilla vanhemmillani oli keskinäinen omistusoikeustestamentti. Isä siis peri äidin tämän kuoltua ja hän maksoi myös perintöverot. Me lapset perimme sitten isän, kun hänestä aika jätti noin kuusi vuotta myöhemmin.
Nyt me viisikymppiset lapset olemme tehneet myös samanlaisen omistusoikeustestamentin puolisoittemme kanssa.
Hallintaoikeustestamentti on sikäli huono, että vainajan lapset joutuvat maksamaan perintöveron(kylläkin huojennetun), vaikka eivät saa perintöä itselleen. Siksi nykyään suositellaan keskinäistä omistusoikeustestamenttia, jolloin puolisot perivät toisensa ja lasten vuoro on vasta molempien vanhempien kuoltua.
Vierailija kirjoitti:
Omilla vanhemmillani oli keskinäinen omistusoikeustestamentti. Isä siis peri äidin tämän kuoltua ja hän maksoi myös perintöverot. Me lapset perimme sitten isän, kun hänestä aika jätti noin kuusi vuotta myöhemmin.
Nyt me viisikymppiset lapset olemme tehneet myös samanlaisen omistusoikeustestamentin puolisoittemme kanssa.
Me ei tällaista tehdä, koska leski voi hassata kaiken omaisuuden leskeksi jäätyään ja lapset jäävät silloin kokonaan ilman myös toisen vanhemman osuuttaan.
Omistusoikeustestamentissa jäljelle jäävä vanhempi, voi tehdä omaisuudellaan ihan mitä lystää. Vaikka lahjoittaa sen kokonaisuudessaan uudelle manipuloivalle avopuolisolleen. Lapset eivät silloin saa mitään.
Näin se menee, mun äiti saa asua talossa jonka isä eläessään omisti 100% just niin kauan kuin haluaa:) me lapset "omistetaan" nyt talo, eikä luonnollisesti ikinä pakotettaisi äitiä muuttamaan, mutta ei edes ikinä pystyttäisi, koska äidillä on tuo elinikäinen asumisoikeus:)
Ja hyvä niin, se on kuitenki ollut äidin ja isän molempien yhteinen oma koti aina.
Perintöverot saatiin onneksi porukalla sumplittua. Ymmärrän kyllä, että joillekin ne voisivat aiheuttaa ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omilla vanhemmillani oli keskinäinen omistusoikeustestamentti. Isä siis peri äidin tämän kuoltua ja hän maksoi myös perintöverot. Me lapset perimme sitten isän, kun hänestä aika jätti noin kuusi vuotta myöhemmin.
Nyt me viisikymppiset lapset olemme tehneet myös samanlaisen omistusoikeustestamentin puolisoittemme kanssa.
Me ei tällaista tehdä, koska leski voi hassata kaiken omaisuuden leskeksi jäätyään ja lapset jäävät silloin kokonaan ilman myös toisen vanhemman osuuttaan.
Yleensä puolisot ovat yhdessä maksaneet asuntonsa ja hankkineet omaisuutensa. Luultavasti he ajattelevat, että kun meistä toinen kuolee, niin toinen saa nauttia yhteisen työn hedelmistä. Itse ainakin haluaisin, että puolisollani olisi tarpeeksi rahaa, että hän voisi viettää mukavan vanhuuden.
Kun ei ole lapsia, niin ei tarvitse miettiä perintöäkään. Aviopuolisot perivät toisensa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omilla vanhemmillani oli keskinäinen omistusoikeustestamentti. Isä siis peri äidin tämän kuoltua ja hän maksoi myös perintöverot. Me lapset perimme sitten isän, kun hänestä aika jätti noin kuusi vuotta myöhemmin.
Nyt me viisikymppiset lapset olemme tehneet myös samanlaisen omistusoikeustestamentin puolisoittemme kanssa.
Me ei tällaista tehdä, koska leski voi hassata kaiken omaisuuden leskeksi jäätyään ja lapset jäävät silloin kokonaan ilman myös toisen vanhemman osuuttaan.
Yleensä puolisot ovat yhdessä maksaneet asuntonsa ja hankkineet omaisuutensa. Luultavasti he ajattelevat, että kun meistä toinen kuolee, niin toinen saa nauttia yhteisen työn hedelmistä. Itse ainakin haluaisin, että puolisollani olisi tarpeeksi rahaa, että hän voisi viettää mukavan vanhuuden.
Juuri niin, puoliksi on kaikki hankittu ja haluan oman osuuteni menevän lapsilleni. En miehen mahdollisen uuden parisuhteen tukemiseen taloudellisesti, uuspari hommatkoon keskenään oman omaisuutensa. Meillä molemmilla on kuitenkin sen verran varallisuutta, että puolikkallakin omaisuudella elää jo ihan hulppeasti.
Olen eronnut ja tämän takia en voi mennä uusiin naimisiin. Minulla ei ole muuta omaisuutta kuin asunto, ja minulla ja miesystävällä on molemmilla lapsia edellisistä liitoista. Millään muuten en voi varmistaa että kuoltuani lapseni saa perintönsä (jonka olen sua hankkinut ennen uutta miestä)
Jos Leskellä on hallintaoikeus puolison kuoleman jälkeen niin saako perillinen muuttaa vaikka yhteen huoneeseen jotta saisi maksettua perintöverot. eli saako perillinen muuttaa kesken luokse (vaikkei tämä haluaisi) koska omistaa asunnon vaikka LeskelläLeskellä onkin asumisoikeus?
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäisen vanhemman kuollessa hänen leskelle jää puolet kiinteistön omistuksesta ja toinen puoli jaetaan lasten kesken ja leski jää asumisoikeuden nojalla asumaan kiinteistöön. Leski vanhenee ja haluaa myydä kiinteistön ja muuttaa pois. Mitä tapahtuu kiinteistön myyntirahoille? Jaetaanko ne perikunnan kesken heti omistusosuuksien mukaisesti vai menevätkö kokonaisuudessa leskelle?
Nim. Ketjuun ulkopuolelta tuppautuva
Tuliko tähän vastausta?
T. Juuri tässä tilanteessa oleva perillinen
Paitsi silloin, jos puolisoilla oli keskinäinen hallintaoikeustestamentti (kuten 16:n tapauksessa), perilliset saavat asunnon myyntitulot käyttöönsä vasta, kun leski kuolee. Kannattaa vähän miettiä, mitä keskinäisiin testamentteihin kirjoittaa. Tilanne kun ei välttämättä ole ensimmäisen puolison kuollessa samanlainen kuin testamenttia kirjoitettaessa.
Harvoin edunvalvoja törsää päämiehensä omaisuutta. Toki sitä voi elämän loppuvaiheessa kulua aika paljon huonokuntoisen vanhuksen hoito- ja lääkekuluihin. Yleensä edunvalvontaan liittyvät ongelmat liittyvät enemmän siihen, että edunvalvoja ei hoida päämiehensä omaisuutta tarpeeksi aktiivisesti, esim. päämiehen omistama sijoitusasunto ei tuota, kun edunvalvoja ei saa hommatuksi siihen uutta vuokralaista vanhan lähdettyä tms.