Lesken asumisoikeus? Voiko tosiaan lesiki asua miljoonien arvoisessa asunnossa hamaan tulevaisuuteen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se näin menee ja sehän on leskenkin koti eikä vain sen kuolleen puolison.

Mitä merkitystä sillä on? Nyt leski voi asua asunnossa jota EI edes omista. 

Edes asunnon omistaja ei pysty heittämään leskeä ulos. Laissa ei ole mitään järkeä.

Avioliitossa omistusosuudet ovat hyvin häilyväisiä. Monella pariskunnalla on yhteiset rahat ja asuntolainoja maksellaan yhdessä. Tällöin on aivan silkosen sama onko se lantti, joka menee ruisleipään tullut kummalta puolisolta ja lainanlyhennykseen kummalta. Lesken asumisoikeudessa halutaan vastata tähän tarpeeseen, että kumpikaan jäljelle jäävä puoliso ei joudu pihalle kodistaan oli avioliiton aikana raha-asiat tai paperiasiat hoidettu miten vaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kyse on lesken pennittömästä lapsesta, miten lapsi maksaa perintöverot?

Ei mitenkään. Todetaan ulosotossa varattomaksi, luottotiedot menevät eikä pääse töihinkään, kun on sössinyt raha-asiansa.

Ei todeta varattomaksi, koska omistaa sen lesken hallinnassa olevan kuolinpesäosuuden.

Kuolinpesäosuus voidaan ulosmitata, vaikka leski asuu siihen kuuluvassa asunnossa. Se on sitten toinen juttu, suostuuko kukaan ostamaan sellaista ulosmitattua asuntoa, jossa mahdollisesti hyvinkin nuorella leskellä on elinikäinen asumisoikeus. 

Töihin pääsee luottotiedotonkin.

Muistakaa tässä pöyristellessänne , että joku gigolo voi asua äidiltänne perimässänne talossa 80 vuotta :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ei voisi asua? Yleensä kämpästä 50% on lesken, jos ei ole poissulkevia papereita tehtynä.

Ei todellakaan ole yleensä 50% lesken.

On äärimäisen väärin muita perijöitä kohtaan että leski voi asua vaikka koko loppuelämänsä asunnossa jota ei edes omista.

No kyllä yleensä aviopari omistaa kotinsa puoliksi.

Ei omista, jos toinen puoliso muuttaa siihen asuntoon, jonka toinen on ehkä saanut perintönä tai muuten omistanut jo ennen avioliittoa. Avio-oikeus ei tarkoita omaisuuden jakamista tasan, vaan kumpikin omistaa oman omaisuutensa ja köyhempi voi saada rikkaammalta tasinkoa, mutta vasta avioliiton päätyttyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ei voisi asua? Yleensä kämpästä 50% on lesken, jos ei ole poissulkevia papereita tehtynä.

Ei todellakaan ole yleensä 50% lesken.

On äärimäisen väärin muita perijöitä kohtaan että leski voi asua vaikka koko loppuelämänsä asunnossa jota ei edes omista.

No kyllä yleensä aviopari omistaa kotinsa puoliksi.

Ei omista, jos toinen puoliso muuttaa siihen asuntoon, jonka toinen on ehkä saanut perintönä tai muuten omistanut jo ennen avioliittoa. Avio-oikeus ei tarkoita omaisuuden jakamista tasan, vaan kumpikin omistaa oman omaisuutensa ja köyhempi voi saada rikkaammalta tasinkoa, mutta vasta avioliiton päätyttyä.

Niin. Noissa harvinaisissa poikkeustapauksissa ei omista. Mutta yleensä kyllä. Suurin osa avioliitoista on ensimmäisiä liittoja, mihin on tultu suunnilleen samoista lähtökohdista, ja otettu yhdessä asuntolaina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olin hoitovapaalla, kun äitini kuoli yllättäin. Olin myös jäänyt yllättäin äitiysloman aikana työttömäksi suuresta yrityksestä, joka loman aikaan lakkautettiin kokonaan. Meni säästöistä iso osa perintöveroihin, siihen aikaan kun laki oli vielä tiukempi. Me jouduimme luopumaan oman talon rakentamisesta. 

Enkä tosiaan voinut luopua perinnöstä, koska oli alaikäisiä lapsia, nuorin yksivuotias. Heidän puolestaan ei saa luopua perinnöstä kukaan, edes maistraatin luvassa. Perintöä en koskaan saanut. Nykyään ko. alueella ei talot mene kaupaksi ja talo on nykyään vanha ja huonokuntoinen. Eli maksoin itseni kipeäksi perintöverosta perinnöstä, jota en koskaan saanut. Isäni asui talossa äitini kuoleman jälkeen 21 vuotta. Nyt talo, isän kuoltua, on menossa myyntiin tontin hinnalla, koska ei se enää asusmiskelpoinen ole. Tontin arvokin on mitätön, koska alueelta ovat työpaikat hävinneet tässä vuosien aikana. Minulla ei ole ollut varaa ylläpitää taloa kovin paljon, vähän olen remontteihin antanut rahaa. Mielestäni tämä lesken asumisoikeuden alainen omaisuus pitäisi olla perintöverosta vapaa. Esim. opiskelijoille tilanne voi olla todella kestämätön. Monesti kun niissä taloissa halutaan asua, vaikkei olisi varaakaan, eikä tilille jää muuta omaisuutta. Ei meillä mitään muuta jaettavaa ollut, kesämökki oli mutta sen arvo ei ollut iso ja siinäkin oli vuokratontti. Tässä ongelmaksi tuli se, että tontin vuokranantaja sanoi, ettei hän tee vuokrasopimusta muiden kanssa kuin meidän perheen. Mitenkäs sellaisen mökin myyt, jos tonttia ei vuokranantaja suostu vuokraamaan kellekään? 

Ilman muuta sinun olis pitänyt kieltäytyä perinnöstä. Se olisi mennyt lapsille ja ehkä jakautunut niin moneen osaan ettei lapsilta olisi mennyt perintöveroa. Näin meillä kierrettiin perintöverot, yksi sukupolvi jätti itsensä välistä. Täysin laillista.

Miksi tällä viestillä on enemmän ala-kuin yläpeukkuja? Näin se menee, mutta toisaalta lasten ison omaisuuden vuoksi olisi voitu määrätä edunvalvoja, siis lapsille.

Oikeasti lesken asumisoikeus huomioidaan perintöverossa, mutta vero pitäisi tulla maksuun vasta sitten, kun perillinen saa perinnön haltuunsa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ei voisi asua? Yleensä kämpästä 50% on lesken, jos ei ole poissulkevia papereita tehtynä.

Ei todellakaan ole yleensä 50% lesken.

On äärimäisen väärin muita perijöitä kohtaan että leski voi asua vaikka koko loppuelämänsä asunnossa jota ei edes omista.

No kyllä yleensä aviopari omistaa kotinsa puoliksi.

Ei omista, jos toinen puoliso muuttaa siihen asuntoon, jonka toinen on ehkä saanut perintönä tai muuten omistanut jo ennen avioliittoa. Avio-oikeus ei tarkoita omaisuuden jakamista tasan, vaan kumpikin omistaa oman omaisuutensa ja köyhempi voi saada rikkaammalta tasinkoa, mutta vasta avioliiton päätyttyä.

Niin. Noissa harvinaisissa poikkeustapauksissa ei omista. Mutta yleensä kyllä. Suurin osa avioliitoista on ensimmäisiä liittoja, mihin on tultu suunnilleen samoista lähtökohdista, ja otettu yhdessä asuntolaina.

Millä vuosisadalla sinä elät? Vielä 1970-luvulla mentiin naimisiin nuorempina, ei ollut niin paljon uusioliittoja ja tuo väitteesi piti paikkansa. Tällä vuosikymmenellä melko moni avioliitto on vähintään toisen puolison toinen, kolmas tai ties monesko ja naimisiin mennään vasta sitten, kun on talous jo hyvällä pohjalla. Ei ennenkään ollut tavatonta, että vaimo tuli tyhjin käsin miehen kotitilalle tai taloon, ja eron tullessa lähti yhtä tyhjin käsin,lapset kainalossaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ei voisi asua? Yleensä kämpästä 50% on lesken, jos ei ole poissulkevia papereita tehtynä.

Ei todellakaan ole yleensä 50% lesken.

On äärimäisen väärin muita perijöitä kohtaan että leski voi asua vaikka koko loppuelämänsä asunnossa jota ei edes omista.

No kyllä yleensä aviopari omistaa kotinsa puoliksi.

Ei omista, jos toinen puoliso muuttaa siihen asuntoon, jonka toinen on ehkä saanut perintönä tai muuten omistanut jo ennen avioliittoa. Avio-oikeus ei tarkoita omaisuuden jakamista tasan, vaan kumpikin omistaa oman omaisuutensa ja köyhempi voi saada rikkaammalta tasinkoa, mutta vasta avioliiton päätyttyä.

Niin. Noissa harvinaisissa poikkeustapauksissa ei omista. Mutta yleensä kyllä. Suurin osa avioliitoista on ensimmäisiä liittoja, mihin on tultu suunnilleen samoista lähtökohdista, ja otettu yhdessä asuntolaina.

Millä vuosisadalla sinä elät? Vielä 1970-luvulla mentiin naimisiin nuorempina, ei ollut niin paljon uusioliittoja ja tuo väitteesi piti paikkansa. Tällä vuosikymmenellä melko moni avioliitto on vähintään toisen puolison toinen, kolmas tai ties monesko ja naimisiin mennään vasta sitten, kun on talous jo hyvällä pohjalla. Ei ennenkään ollut tavatonta, että vaimo tuli tyhjin käsin miehen kotitilalle tai taloon, ja eron tullessa lähti yhtä tyhjin käsin,lapset kainalossaan.

Edelleen, suurin osa liitoista on ensimmäisiä avioliittoja. Ja iso osa pareista tutustuu opiskeluaikoina, vaikka naimisiin mennään myöhemmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ei voisi asua? Yleensä kämpästä 50% on lesken, jos ei ole poissulkevia papereita tehtynä.

Ei todellakaan ole yleensä 50% lesken.

On äärimäisen väärin muita perijöitä kohtaan että leski voi asua vaikka koko loppuelämänsä asunnossa jota ei edes omista.

No kyllä yleensä aviopari omistaa kotinsa puoliksi.

Ei omista, jos toinen puoliso muuttaa siihen asuntoon, jonka toinen on ehkä saanut perintönä tai muuten omistanut jo ennen avioliittoa. Avio-oikeus ei tarkoita omaisuuden jakamista tasan, vaan kumpikin omistaa oman omaisuutensa ja köyhempi voi saada rikkaammalta tasinkoa, mutta vasta avioliiton päätyttyä.

Niin. Noissa harvinaisissa poikkeustapauksissa ei omista. Mutta yleensä kyllä. Suurin osa avioliitoista on ensimmäisiä liittoja, mihin on tultu suunnilleen samoista lähtökohdista, ja otettu yhdessä asuntolaina.

Millä vuosisadalla sinä elät? Vielä 1970-luvulla mentiin naimisiin nuorempina, ei ollut niin paljon uusioliittoja ja tuo väitteesi piti paikkansa. Tällä vuosikymmenellä melko moni avioliitto on vähintään toisen puolison toinen, kolmas tai ties monesko ja naimisiin mennään vasta sitten, kun on talous jo hyvällä pohjalla. Ei ennenkään ollut tavatonta, että vaimo tuli tyhjin käsin miehen kotitilalle tai taloon, ja eron tullessa lähti yhtä tyhjin käsin,lapset kainalossaan.

Edelleen, suurin osa liitoista on ensimmäisiä avioliittoja. Ja iso osa pareista tutustuu opiskeluaikoina, vaikka naimisiin mennään myöhemmin.

Etenkin kuolemaan päättyvistä liitoista nykyisin suurin osa on ensimmäisiä liittoja ja omaisuus on hankittu yhdessä.

Ja lesken on asuttava kaksi vuotta asunnossa, ettei mene mahd. myyntivoitosta veroa.

200000 euron perinnöstä pitää maksaa veroa alle 22000e, onko toi nyt valtava summa ottaa lainaa? Työttömät luuserit tietty asia erikseen.

Vierailija kirjoitti:

200000 euron perinnöstä pitää maksaa veroa alle 22000e, onko toi nyt valtava summa ottaa lainaa? Työttömät luuserit tietty asia erikseen.

Mikähän takia jonkun työssäkäyvän pitäisi ottaa lainaa? Eiköhän tuollainen summa ole säästössä esim.työttömyyden varalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se näin menee ja sehän on leskenkin koti eikä vain sen kuolleen puolison.

Mitä merkitystä sillä on? Nyt leski voi asua asunnossa jota EI edes omista. 

Edes asunnon omistaja ei pysty heittämään leskeä ulos. Laissa ei ole mitään järkeä.

Lesken osalta on järkeä. Luultavasti laki on tehty paikkaamaan jotain epäkohtaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kyse on lesken pennittömästä lapsesta, miten lapsi maksaa perintöverot?

Tämä onkin ongelma, jos leski ei ole halukas tai kykenevä maksamaan. Meillä on juuri suvussa tilanne, jossa leskellä on testamentin perusteella hallintaoikeus kaikkeen vainajan omaisuuteen. Lapset eivät saa vielä mitään käyttöönsä, mutta heille on kyllä tulossa yhteensä kymmenien tuhansien perintöverot. Pariskunta on varmaan alunperin suunnitellut, että leski maksaa perintöverot lasten puolesta. Nyt se ei kuitenkaan onnistu, koska leski on dementian takia edunvalvonnassa.

Jos asunto on sellaisella paikalla, että sen voi olettaa menevän kaupaksi, pankista voi hakea perintöverojen maksuun lainaa, jossa vakuutena on perillisen omistusosuus asunnosta. Jos pankki ei myönnä lainaa eikä perillisellä ole omaa rahaa perintöveron maksamiseen, niin sitten perillinen on pulassa. Perinnöstä kieltäytyminenkin siirtää vain ongelman kieltäytyjän lapsille.

Miten dementiapotilas pystyy huolehtimaan varallisuudesta ja asunnon kunnossapidosta. Eikö tuolla perusteella olisi edellytyksiä myydä lesken asunto, josta leski saa oman osuutensa, rintaperillinen ei tässäkän vaiheessa saa mitään?

Eiköhän se edunvalvoja päämiehensä varallisuudesta huolehdi. Tietenkin voi pistäytyä täällä lukemassa neuvoja jos tarpeen :D

Edunvalvoja siivoaa lesken asuntoa, soittaa putkimiehelle heti kun putki poksahtaa ja vedet tulvii, lukitsee öisin ovet ja vahtii, ettei dementialeski kävele alushousuisillaan kylälle? Siinä vaiheessa kun dementiapotilas on osastolla, maksavat sekä leski (esunvalvoja), että rintaperilliset talon ylläpidosta ulkopuoliselle kalliit rahat, koska asuntoa ei voi myydä, koska leski elossa?

Leski ja dementia yhdessä niin dementia kotiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käsittääkseni leski omistaa asunnosta vain puolet, tai mitä perunkirjoituksen yhteydessä osituksessa on todettu. Hallintaoikeus tarkoittaa ettei häntä häädetä ainoasta asunnostaan mieron tielle vaikka ei omistaisi mitään. Sen sijaan jos asunto myydään ja hän muuttaa muualle, eihän hän omista asunnosta kun omistuksen mukaisen osuuden ja loput on perillisten omaisuutta. Eihän hän voi edes myydä sitä ilman muita omistajia eli perikuntaa. Kauppahinta siis jaetaan ja sen jälkeen leski ja perikunta on sujut.

Muuten jos pesällä on toinen asunnoksi kelpaava mutta halvempi, ei käsittääkseni tarvi lesken asua juuri siinä linnassa. Esim sijoitusasunto tms

Onko perikunnan ja lesken mahdollista myydä asunto yhteisymmärryksessä ja ostaa toinen, pienempi asunto, johon leski voi muuttaa? Onko kuolinpesää pakko jakaa asunnon myynnin yhteydessä?

Mikäli puolet myytävän asunnon hinnasta menisi kuolinpesälle ja toinen puolisko leskelle (kuten kuuluu), eihän lesken puolisko riittäisi ostamaan uutta asuntoa. Ainakaan siis tässä meidän tilanteessa, kun myytävä asunto ei ole kovin arvokas.

Kohtuutonta laittaa eläkkeellä oleva leski asumaan vuokra-asuntoon, kun yhdessä kuitenkin ovat omakotitalon laittaneet ja maksaneet. Lainakin on tietenkin poissuljettu, kun kyseessä on eläkeläinen.

T. Se tilanteessa oleva

pieni eläke niin leski ei pysty asumaan omakotitalossa.

Itseasiassa tämäkään ei ole ihan musta-valkoista. KKO:lta löytyy päätös, jossa puoliso laitettiin muuttamaan pienempään, perikunnan hommaamaan asuntoon, koska rasite lesken oikeudesta oli kohtuuttoman iso perikunnalle + avioliitto aika lyhyt. Tapaus oli sellainen, jossa pariskunta meni naimisiin joskus kuusikymppisenä, rouva kuoli jo muutaman vuoden päästä ja se pappero asusteli miljoonaluukussa vielä yhdeksänkymppisenä. Siinä vaiheessa katsottiin, että perikunta hommaa papalle vastaavan, pienemmän asunnon käyttöön (vaikka vuokraamalla) ja saavat myydä sen kalliin asunnon. Syyt oli ihan inhimilliset eli lapsilla oli rahat tiukilla ja rasite tuosta äidin lyhytaikaisesta puolisosta oli kestänyt jo lähes 25 vuotta...

Minä sanon tuosta tapauksesta, että harvinaisen häijy pappero. Asunto oli naisen jo ennen avioliittoa ja kehtaa siinä roikkua ylikokoisessa Helsingin kantakaupungin asunnossa vuodesta toiseen suostumatta minkäänlaiseen sovitteluun. Varmaan meni rahan takia naimisiin alunperinkin.