Hei terapiassa käyneet! Kuvittelitteko tekin koko ajan, että terapeutti miettii, mistä ongelmanne ovat syntyneet?

Eli jos asiakas on orientoitunut paranemiseen, mutta terapia ei auta, on vika terapiassa, ei asiakkaassa. Luulisi nyt ammattilaisen osaavan erottaa tällaisen tilanteen. Ja ohjata potilas eeteenpäin eikä koittaa jurnuttaa hänen kanssaan lillukanvarsia ratkomassa.

ap

Kivikissaäiti?

Mulla kognitiivista vuosi takana ja ollaan pidetty väliarvioita terapeutin kans ja avoimesti mietitty onko tää oikee hoito mulle. Terapeutin kans sellanen suhde että voidaan sanoa ajatukset ääneen vaikka oiskin ns kriittistä palautetta.

En kuvitellut. Ihan sama, mistä ja keneltä oireeni ja epätarkoituksenmukaiset ajatus- ja toimintamallini ovat tulleet, tärkeintä on saada niihin muutosta, ja sitä terapiassa sain. Menneisyyden vatvomisen koen turhana ja jopa vahingollisia malleja vahvistavana. J

Olin esimerkiksi kärsinyt tällaisesta ystävästä, joka kuvataan hyvin tässä alla. Olin suostunut menemään tuollaisen ystävän, joka lisäksi manipuloi syyttämällä virheistäni, tekemään vankilaan, eikä terapeutti tajunnut tätäkään kuviota, miten vankina olin:

"Vaikka siitä syystä että toinen on rasittava ripustautuja. Mulla oli aikoinaan ystävä jolle piti tehdä selostus lähes minuutin tarkkuudella mitä olen tehnyt missä ollut ja kenen kanssa ja päivittäin tämä sama ja sitten kun lähdin kotiin niin kysymys kuului "monelta huomena nähdään?"

minä: "öö mulla on treenit duunin jälkeen että en mä oikeen tiädä huomisesta et jos joku toinen päivä sit"

hän: "monelta sun treenit sitten loppuu? no eihän sulla sit mitään oo, sä oot joskus kello se ja se kotona, soita mulle heti niin voin tulla vaikka käymään tai sit nähään vaik jossain siel ja siel"

Puuh ja joka ikinen päivä tätä samaa ellei sillä itsellään sattunut olemaan joku meno että sain olla rauhassa. Kamalia tollaset ihmiset."

Niin terapeutti ei kyennyt auttamaan minua saamaan ajatuksen siitä, että minä olin tuossa se huono ystävä ja kamala kaveri, kun jouduin asettamaan rajoja (en tosin kyennyt, mutta ne yritykset loivat sen olen kamala -olon), pois päästäni. Koska ei nähnyt, miten se oli syntynyt. Vitun paskiainen koko terapeuttiämmä. Mulla mennyt vuosia kärsiessä hänen takiaan, kun ei osannutkaan auttaa! Että koska en osannut irti tuollaisesta, minulta puuttuu tuki ja narsisti on sen saastuttanut, ettei sitä ole. Olisi se nyt pitänyt terapeutin nähdä.

ap

Elsa kirjoitti:

Mulla kognitiivista vuosi takana ja ollaan pidetty väliarvioita terapeutin kans ja avoimesti mietitty onko tää oikee hoito mulle. Terapeutin kans sellanen suhde että voidaan sanoa ajatukset ääneen vaikka oiskin ns kriittistä palautetta.

On ehkä potilaita, jotka eivät osaa kritisoida omaa hoitoaan, koska ovat tottuneet etsimään vikaa itsestään. Silloin olisi terapeutin suorastaan kysyttävä kritiikki ulos asiakkaasta, tai ihmeteltävä, jos sitä ei ole lainkaan ja silti homma ei etene. Ja en minä halunnut asettua vastarannalle terapeuttini kanssa, enpä usko, etä hän siltikään olisi osannut minua auttaa. Se, että mun ois tarvinnut, olisi jo ollut merkki siitä, että hän ei näe metsää puilta. Ja varmaan oli pelkoa tulla hylätyksi siinäkin suhteessa, vaikka en sellaista tiedostanutkaan. Mutta harvoin sitä varmaan kukaan toivoo terapeutin suuttuvan itselleen.

ap

Vierailija kirjoitti:

En kuvitellut. Ihan sama, mistä ja keneltä oireeni ja epätarkoituksenmukaiset ajatus- ja toimintamallini ovat tulleet, tärkeintä on saada niihin muutosta, ja sitä terapiassa sain. Menneisyyden vatvomisen koen turhana ja jopa vahingollisia malleja vahvistavana. J

Okei. Minä taas koin, että minulla on ihan järkevät ajatukset ja muut ympärilläni ovat ihan hulluja, kuten esimerkissä jonka annoin oli. Mutta silti olisin tarvinnut apua ja tukea sen varmistamiseen, että näin on ja sitä ei terapeutti kyennyt antamaan. Varmaan ei nähnyt, että siinä se ongelma on. Koska itse selitin myös, että mussa on vikaa varmaan, kun raivostun täysin tuollaisille kuin tuo ripustautuja.

ap

Mutta sitten ei siis saanut raivostua, koska äitini kielsi, että minä en kuulemma saa koskaan ystäviä, kun olen tällainen ja niin edelleen. Ihan hirveää, että olisi pitänyt vain opetella, että alistua tuollaisille määräilijäille olisi äitini mukaan ainoa tieni saada ystäviä. Enkö mä ole sille ämmälle (äidille) paskankaan arvoinen, en tuon mukaan ainakaan ole. Niin eipä terapeutti nähnyt tätä.

ap

Mahdatko ap tajuta, että sun oma ajattelu vaikuttaa aika narsistiselta töysin riippumatta siitä, millainen sun äiti on ollut?

Onneksi ei tarvinnut itse maksaa sitä terapiaa, mutta turhaa oli se, etten saanut apua oikeisiin ongelmakohtiin jo silloin. Monta vuotta elämää kärsitty lisää äitini aiheuttamista ongelmista sen vuoksi sitten.

ap

 Terapeutin tarkoitus ei ole mennä mukaan potilaan ajatusmaailmaan, vaan auttaa hänet sieltä ulos. Kokemukseni mukaan hän tekee sen usein sellaisella tavalla, jota potilas ei sillä hetkellä käsitä. 

Vierailija kirjoitti:

Mahdatko ap tajuta, että sun oma ajattelu vaikuttaa aika narsistiselta töysin riippumatta siitä, millainen sun äiti on ollut?

Mitä on narsismi minun tapauksessani siis?

ap

Vierailija kirjoitti:

 Terapeutin tarkoitus ei ole mennä mukaan potilaan ajatusmaailmaan, vaan auttaa hänet sieltä ulos. Kokemukseni mukaan hän tekee sen usein sellaisella tavalla, jota potilas ei sillä hetkellä käsitä. 

Se on eria kuin että terapeutti ei näe mistä potilaan ongelmat johtuvat.

ap

Vierailija kirjoitti:

Mahdatko ap tajuta, että sun oma ajattelu vaikuttaa aika narsistiselta töysin riippumatta siitä, millainen sun äiti on ollut?

Tai siis mietin, että mitä olisin voinut tehdä toisin tuossa tilanteessa, jossa äitini syyllistää minua, kun minun olisi kuulunut saada apua rajojen pitämiseeen tuon ystävän tapaisten ihmisten kanssa. Minä luulen, että sinä sekoitat terveen tarpeen pitää omat rajansa kaipuun narsismiin.

ap

Mutta minullapa olikin paha mieli kun menin terapiaan hakemaan apua, ehkä sitä ei ole tarkoitettu sellaiseen vaan ihmisellä kuuluu olla Suomessa paha mieli. Ja se mieli on yhä paha ja syytän siitä heitä, jotka sen pahoittivat ja heitä, jotka työkseen auttavat mielensä pahoittaneita ihmisiä, eivätkä osaa edes nähdä, etteivät osaa auttaa. Minun olisi näiden muiden ihmisten virheiden takia kuulunut jäädä lapsettomaksi eli saada oma elämäni pilattua heidän takiaan, koska ainoat, jotka kärsivät minusta ovat lapseni. Mutta en minä äitini narsismin takia, johon en vielä ollut vain saanut apua, halunnut pilata elämääni jättäytymällä katkeraksi vanhaksi piiaksi.

ap

Äitiys on vain aika vaikeaa, kun ei ole saanut pitää rajojaan. Lapset kun eivät luonnostaan kunnioita kenenkään rajoja vaan se kuuluisi heille opettaa mutta se on aika vaikeaa, koska se oli minulle kiellettyä, että narsistinen äitini pääsi taluttamaan minua kuinka hänelle itselleen se olisi vain sopinut. Joko raivostun lapsille tai sitten vain katselen, kun shittiä tapahtuu.

ap

Ei kukaan jaksa tän sairaan pershäiriöisen jankkausta.

Äitihullu on palstan kammottavin hahmo.

Eilen kirjoitti ihan yksin kolme sivua. Kuinkahan paljon tänään!

Vierailija kirjoitti:

Ei kukaan jaksa tän sairaan pershäiriöisen jankkausta.

Äitihullu on palstan kammottavin hahmo.

Eilen kirjoitti ihan yksin kolme sivua. Kuinkahan paljon tänään!

No et sinäkään nyt kauhean hyvällä mielellä olevalta vaikuta. Mikset koita tehdä sille jotain? Vai funtisitko ikinä, mitn saisit itsesi hiukan aurinkoisemmaksi? Luuhaat paskapalstalla polttoaineenasi muiden pahoinvointi.

ap

kävin kerran terapiassa 20 vuotiaana kun olin syvästi masis ollut koko nuoruuteni ja opiskelija YTHS systeemistä ohjattiin sinne itse en olisi osannut mennä edes

tajusin terapeutin edessä että asia josta minun olisi pitänyt puhua ja joka syviten hävetti olemustani oli masturboinninn synti

en ollut uskossa, mutta koin että jos siitä pääsisin eroon niin vapautuisin jostain syvästä taakasta, en uskaltanut puhua ja jätin siihen

yritin ulkoistaa ongelmiani psykologisoimalla asioita ja kuuntlemalla musiikkia lääkkeeksi, mutta en löytänyt apua ennenkuin 21 vuotiaana tuli Jumlan kaipuu ja rukoilin että Jeesus ottaisi himoni pois

2 viikkoa meni ja en tuntenut enää himoa masturbointiin ja niin koinkin että olen tullut uskoon

Ihmisen suurin synti onkin tämä seksuaalisuus, jota ei voi kanavoida oikein kuin pyhässä avioliitossa lasten tekoon

kyllä masturbointi, lesbous homous jamuut ovat suurimpia syntejä mitä voi olla

Outoa ajattelua sinulla, enkelimies. Kyllä minä sinuna kokisin, että suurin ongelmani on se, että ajattelisin tuollen. Että kuka hullu on huiputtanut minua.

ap